säikähtänyt

tuli oltua aika lailla kännissä. join siideriä, kaljaa ja raakaa viinaa huomattavan määrän. sit tuli tehtyä jotain ihan uskomatonta johonka en löydä selitystä.... napsin erinlaisia pillereitä ihavaan saadakseni pääni vielä enemmän sekaisin mitä se oli tarpeeksi jo muutenkin. tuli otettua ainakin topimaxeja ja imigran radis tapletteja, en tiedä kuinka monta otin mitäkin ja otinko lisäksi vielä jotain muutakin, etsin vaan kaikkea missä oli punainen kolmio.. musta tuli ihan hullu niistä, itse en oiken muista kuin joitakin näkö harhoja mutta sen verran sain kyllä siitä kuulla, et ei olis mikään ihme jos ukko heittäis pellolle ja vielä selventääkseni kaikki sekoilu kävi kotona en ollut missään liikenteessä..tässä vähän esimakua huusin ja haukuin miestäni joka on oikeasti maailman ihanin ihminen, pelkäsin vessanpönttöä ja olin kuin vesikauhuinen eläin et tälläistä eikä siinä varmaan kaikkea..sit vielä vanhempanikin kuuli ja ovat tosi järkyttynyitä.. mutta uskokaa pois niin olen minäkin todella järkyttynyt koska en ymmärrä miksi sain sellaista päähäni ette otan niitä lääkkeitä. pakko on hakea ammattiapua jos saisin sitä kautta selityksen.. ja mikä pahinta mua hävetää koko tilanne niin suunnattomasti et se on jotain ihan kamalaa. hyvä että pystyn katsomaan miestäni silmiin tai itseäni peiliin. ja jotenkin musta tuntuu että siitä tietäis kaikki vastaan tulevat, vaikka todellisuudessa siitä nyt ei moni tiedä. sit pelkään tuhosiko lääkkeet minussa jotakin. antaakohan mieheni minulle koskaan anteeksi. ja miten selviän itse tästä pahasta mielestä. kommentoikaahan jotenkin.
2643
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Minä tein saman tempun. (Lue "AUTTAKAA" juttu päihdeongelmaosiosta).
Minulla koko prosessi johti avioerohakemukseen ja siihen, että mieheni lähti äitinsä luo.
Nyt koko hänen sukunsa tietää sekoiluni.

Mieheni tuli takaisin. Elämä jatkuu, olemme yhdessä, myös harkinta-aika jatkuu...

Tuo yhdistelmä kolmiolääkkeet ja alkoholi on melkoinen fyysinen rasitus, kova riski elimistölle, myös maksalle ja aivoille!

Ehkä purit pahaa oloa tietämättäsi ja kaadoit kaiken miehesi niskaan??? Niin minulle kävi.
On ollut todella selvittämistä eikä tapauksesi kuulosta yhtä pahalta kuin minun sekoiluni.

Huomasin kuitenkin fyysisesti selvittyäni ja terkkarissa käynnin avulla, että elämää voi jatkaa. Voin katsoa ihmisiä suoraan silmiin. Eivät he näe mitä olen tehnyt!
Suku saa miettiä rauhassa. Minä elän omaa elämääni, niin sinäkin!
Sinä et voi elää muiden elämää kuin omaasi, mutta eipä muutkaan voi elää sinun elämääsi, tuntea sinun tunteitasi, tietää sinun pelkojasi...

Ota yhteyttä vaikka terkkarin kautta ammatti-auttajaan, jo terveyskeskuslääkäri tietää paljon!

Äänestä
  • Nyt teette tästä aivan liian suuren numeron.

    Ei mitään avioeroja ja lääkäreitä tarvita.

    En oikein ymmärrä miksi ei voi antaa anteeksi jos kerran sekoilee. Eikö ihmiset ymmärrä sanontaa: Kännin piikkiin? Taitaa olla vaan niin kova juttu ku vaimo käytti HUUMEITA... jotka oli kuitenkin lääkkeitä :D

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


-nainen- kirjoitti:

tuli oltua aika lailla kännissä. join siideriä, kaljaa ja raakaa viinaa huomattavan määrän. sit tuli tehtyä jotain ihan uskomatonta johonka en löydä selitystä.... napsin erinlaisia pillereitä ihavaan saadakseni pääni vielä enemmän sekaisin mitä se oli tarpeeksi jo muutenkin. tuli otettua ainakin topimaxeja ja imigran radis tapletteja, en tiedä kuinka monta otin mitäkin ja otinko lisäksi vielä jotain muutakin, etsin vaan kaikkea missä oli punainen kolmio.. musta tuli ihan hullu niistä, itse en oiken muista kuin joitakin näkö harhoja mutta sen verran sain kyllä siitä kuulla, et ei olis mikään ihme jos ukko heittäis pellolle ja vielä selventääkseni kaikki sekoilu kävi kotona en ollut missään liikenteessä..tässä vähän esimakua huusin ja haukuin miestäni joka on oikeasti maailman ihanin ihminen, pelkäsin vessanpönttöä ja olin kuin vesikauhuinen eläin et tälläistä eikä siinä varmaan kaikkea..sit vielä vanhempanikin kuuli ja ovat tosi järkyttynyitä.. mutta uskokaa pois niin olen minäkin todella järkyttynyt koska en ymmärrä miksi sain sellaista päähäni ette otan niitä lääkkeitä. pakko on hakea ammattiapua jos saisin sitä kautta selityksen.. ja mikä pahinta mua hävetää koko tilanne niin suunnattomasti et se on jotain ihan kamalaa. hyvä että pystyn katsomaan miestäni silmiin tai itseäni peiliin. ja jotenkin musta tuntuu että siitä tietäis kaikki vastaan tulevat, vaikka todellisuudessa siitä nyt ei moni tiedä. sit pelkään tuhosiko lääkkeet minussa jotakin. antaakohan mieheni minulle koskaan anteeksi. ja miten selviän itse tästä pahasta mielestä. kommentoikaahan jotenkin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu