Lapsi tarvitsee rutiineja!
12.08.2008 06:20
Toistuvat tavat tuovat turvallisuutta ja arkirytmiä lapsen elämään jo vauvasta pitäen.
Helsinkiläiset Maarit Jussila, 40, ja Emilia Ek, 27, tuntevat äiteinä rutiinien tärkeyden. Emilialla on kaksi tytärtä, Beata, 5 ja Claudia, 4, Maaritin kotona kasvavat Miko-Matias,15, Miro,13 sekä Ella,9.
Lapsiperheen rutiini voi olla vaikkapa hampaiden pesu tai iltasatu ennen nukkumaanmenoa. Rutiinit vaihtuvat ja vähenevät lasten kasvaessa, teini-ikäiset taistelevat jo niitä vastaan.
- Vanhimman kanssa olemme tänä kesänä ensimmäistä kertaa keskustelleet kotiintuloajoista. Arjessa asiat kulkevat pitkälti sen mukaan, että lapset pääsevät aamulla kouluun ja vanhemmat töihin. Asiat tapahtuvat tutussa järjestyksessä ja samoilla kaavoilla, mutta tarkkoja kellonlyömiä olisi mahdoton noudattaa, Maarit sanoo.
- Vaikka kaikista rutiineista onkin lähes mahdotonta pitää kiinni, ne tuovat välittämisen ja turvallisuuden tunnetta niin lapsille kuin aikuisille. Esimerkiksi tapaamisviikonloput tyttöjen isän kanssa on sovittu selkeiksi kellonaikoja myöten. Se tuo pysyvyyttä, Emilia selittää.
Molempien perheistä nousee selkeimmin esille aamun ja illan rutiinit. Herätyksen jälkeen aamupalat, pesut ja pukeutumiset - illalla iltapalat, pesut ja yöpuulle meno. Lapsena opetetuista tavoista tulee myöhemmin elämäntapoja.
- Olen huomannut, että esimerkiksi mamulle ja papalle ei tarvitse kertoa erikseen tyttöjen rutiineista, sillä hehän ne ovat istuttaneet ne tavat aikanaan minuun - oma osaaminen vanhempana on kopioitu suoraan heiltä, Emilia sanoo.
Työssään kätilönä Emilia kohtaa päivittäin vanhempia, jotka vasta opettelevat ensimmäisen lapsen tuomaan elämänmuutokseen. Usein kätilöltä kysytäänkin, mitä pienokaisen kanssa tulisi tehdä, jotta esimerkiksi unirytmistä saataisiin normaali.
- Työssä opastan vanhempia usein ensimmäisen vauvan käsittelyyn ja muistutan, että se, mitä on opittu oppaista, on vain suuntaa antavaa, ja jokaisesta vanhemmasta tulee erikoisosaajia oman vauvan hoidossa. Hyvä vanhemmuus ei tule kirjoista vaan sydämestä, Emilia muistuttaa.
Mia Paavonen
12.08.2008 06:20
Toistuvat tavat tuovat turvallisuutta ja arkirytmiä lapsen elämään jo vauvasta pitäen.
Helsinkiläiset Maarit Jussila, 40, ja Emilia Ek, 27, tuntevat äiteinä rutiinien tärkeyden. Emilialla on kaksi tytärtä, Beata, 5 ja Claudia, 4, Maaritin kotona kasvavat Miko-Matias,15, Miro,13 sekä Ella,9.
Lapsiperheen rutiini voi olla vaikkapa hampaiden pesu tai iltasatu ennen nukkumaanmenoa. Rutiinit vaihtuvat ja vähenevät lasten kasvaessa, teini-ikäiset taistelevat jo niitä vastaan.
- Vanhimman kanssa olemme tänä kesänä ensimmäistä kertaa keskustelleet kotiintuloajoista. Arjessa asiat kulkevat pitkälti sen mukaan, että lapset pääsevät aamulla kouluun ja vanhemmat töihin. Asiat tapahtuvat tutussa järjestyksessä ja samoilla kaavoilla, mutta tarkkoja kellonlyömiä olisi mahdoton noudattaa, Maarit sanoo.
- Vaikka kaikista rutiineista onkin lähes mahdotonta pitää kiinni, ne tuovat välittämisen ja turvallisuuden tunnetta niin lapsille kuin aikuisille. Esimerkiksi tapaamisviikonloput tyttöjen isän kanssa on sovittu selkeiksi kellonaikoja myöten. Se tuo pysyvyyttä, Emilia selittää.
Molempien perheistä nousee selkeimmin esille aamun ja illan rutiinit. Herätyksen jälkeen aamupalat, pesut ja pukeutumiset - illalla iltapalat, pesut ja yöpuulle meno. Lapsena opetetuista tavoista tulee myöhemmin elämäntapoja.
- Olen huomannut, että esimerkiksi mamulle ja papalle ei tarvitse kertoa erikseen tyttöjen rutiineista, sillä hehän ne ovat istuttaneet ne tavat aikanaan minuun - oma osaaminen vanhempana on kopioitu suoraan heiltä, Emilia sanoo.
Työssään kätilönä Emilia kohtaa päivittäin vanhempia, jotka vasta opettelevat ensimmäisen lapsen tuomaan elämänmuutokseen. Usein kätilöltä kysytäänkin, mitä pienokaisen kanssa tulisi tehdä, jotta esimerkiksi unirytmistä saataisiin normaali.
- Työssä opastan vanhempia usein ensimmäisen vauvan käsittelyyn ja muistutan, että se, mitä on opittu oppaista, on vain suuntaa antavaa, ja jokaisesta vanhemmasta tulee erikoisosaajia oman vauvan hoidossa. Hyvä vanhemmuus ei tule kirjoista vaan sydämestä, Emilia muistuttaa.
Mia Paavonen
Vastaukset 3
Vanhimmat
on tässäkin perheessä tiedetty jo 30 v sitten!
Ja niitä on myös noudatettu joka lapsen kohdalla.
Mutta ei oikea kasvatus, rajat ja rakkaus, virikkeiden antaminen, hellyys, itsetunnon tukeminen, eikä mikään riitä tänä päivänä estämään laitonta huostaanottoa silloin, jos perhe tarvitsisi jotain sellaista tukea tai palvelua, johon heillä on perustuslaillinen oikeus, mutta yhteiskunta ei ole pitänyt sitä tärkeänä järjestää.
lapsemme kohdalla, kuten kaikki muukin hyvä hoito, rajat ja rakkaus, sekä riittävä huolenpito, kasvatus ja ohjaus jokaiselle lapsellemme.
Mutta tuskin mikään pystyy nykyisin estämään laitonta huostaanottoa, joita kuntien säästötalkoista johtuen on viime vuosien aikana harrastettu. Avohuollon tuet on laki määrännyt estämään huostaanottoja, mutta ne on monissa kunnissa vaihdettu suoraan huostaanottoon, eikä uusi laki noudattamatta jättämisineen ole tilannetta ainakaan vielä muuksi muuttanut.
Myös perustuslain lupaamat palvelut kouluissa ja terveydenhuollossa ovat johtaneet aiheettomiin sijoituksiin. Tämäkö lasten edun mukaista? Kyllä ihmetellä täytyy sen ihmisen motiiveja, joka lakien rikkomista pystyy lapsen edun mukaisena pitämään.
Joku kirjoitus ei ensin kirjaannu tuntiin ja sitten tulee tuplaten. No, on tätä nähty ennenkin.