Kuntien satsaus koulukirjoihin vaihtelee
Julkaistu 12.08.2008, klo 10.03 (päivitetty 12.08.2008, klo 10.11)
Kuva: YLE
Oppikirjoihin käytetty rahamäärä vaihtelee kunnissa merkittävästi. Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijoiden, Opsian tekemän kyselyn mukaan ero eniten ja vähiten koulukirjoihin panostavan kunnan välillä on yli kolminkertainen.
Valtakunnallisesti oppikirjakulut ovat noin 1,5 prosenttia perusopetuksen kokonaisbudjetista. Eniten rahaa oppikirjoihin käyttänyt Haapajärven kaupunki hankki kirjoja oppilasta kohden 220 eurolla vuodessa.
Vähiten oppikirjoihin panosti Lemun kunta, jossa kirjoja hankittiin 65 eurolla oppilasta kohden. Kyselyssä oli mukana yli sata kuntaa.
- Tämä tulos vahvistaa viime vuonna tehdyn kyselyn tulokset. Erojen määrä on niin iso, ettei ole liioiteltua väittää oppilaiden olevan eriarvoisessa asemassa eri kunnissa, sanoo Opsian hallituksen jäsen Markku Suortamo.
Erot kirjahankinnoissa pysyneet samoina
Suortamon mukaan erityisen huolestuttavaa on se, etteivät erot näytä juurikaan pienentyvän. Suortamon kyse ei ole siitä, etteikö kunnilla olisi halua panostaa kirjoihin, mutta resurssit ovat usein liian vähäiset. Hän muistuttaa kuitenkin, ettei oppikirjoissa kannattaisia säästää.
- Maailma muuttuu jatkuvasti eikä peruskoulussa ole varaa käyttää vanhentunutta tietoa sisältävää oppimateriaalia, sillä oppikirja on kuitenkin oleellisin opetusväline.
Opsian näkemyksen mukaan suomalaisten toistuva menestys eurooppalaisessa PISA-tutkimuksessa selittyy hyvän opetuksen lisäksi osin myös suomalaisten koulukirjojen erinomaisella laadulla.
YLE Uutiset
Julkaistu 12.08.2008, klo 10.03 (päivitetty 12.08.2008, klo 10.11)
Kuva: YLE
Oppikirjoihin käytetty rahamäärä vaihtelee kunnissa merkittävästi. Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijoiden, Opsian tekemän kyselyn mukaan ero eniten ja vähiten koulukirjoihin panostavan kunnan välillä on yli kolminkertainen.
Valtakunnallisesti oppikirjakulut ovat noin 1,5 prosenttia perusopetuksen kokonaisbudjetista. Eniten rahaa oppikirjoihin käyttänyt Haapajärven kaupunki hankki kirjoja oppilasta kohden 220 eurolla vuodessa.
Vähiten oppikirjoihin panosti Lemun kunta, jossa kirjoja hankittiin 65 eurolla oppilasta kohden. Kyselyssä oli mukana yli sata kuntaa.
- Tämä tulos vahvistaa viime vuonna tehdyn kyselyn tulokset. Erojen määrä on niin iso, ettei ole liioiteltua väittää oppilaiden olevan eriarvoisessa asemassa eri kunnissa, sanoo Opsian hallituksen jäsen Markku Suortamo.
Erot kirjahankinnoissa pysyneet samoina
Suortamon mukaan erityisen huolestuttavaa on se, etteivät erot näytä juurikaan pienentyvän. Suortamon kyse ei ole siitä, etteikö kunnilla olisi halua panostaa kirjoihin, mutta resurssit ovat usein liian vähäiset. Hän muistuttaa kuitenkin, ettei oppikirjoissa kannattaisia säästää.
- Maailma muuttuu jatkuvasti eikä peruskoulussa ole varaa käyttää vanhentunutta tietoa sisältävää oppimateriaalia, sillä oppikirja on kuitenkin oleellisin opetusväline.
Opsian näkemyksen mukaan suomalaisten toistuva menestys eurooppalaisessa PISA-tutkimuksessa selittyy hyvän opetuksen lisäksi osin myös suomalaisten koulukirjojen erinomaisella laadulla.
YLE Uutiset
Vastaukset 6
Vanhimmat
tässä, kuten on monissa muissakin asioissa lasten kohdalla: 220 euroa versus 65 euroa, Haapajärvi vs Lemu.
Oppilaat ovat tosiaan eriarvoisessa asemassa, kuten Opsian hallituksen jäsen, Markku Suortamo sanoo. Mutta niin ovat muutenkin, ei sen puoleen.
Erityisopetuksen suhteen erot ovat varmaan kaikkein suurimmat.
Paljonkohan tuo rahamäärä lienee Helsingissä? Ainakin viime talvena lapsi kantoi suuret määrät monistemateriaalia kotiin, kirjoja oli vähän ja jostain syystä niitä käytettiinkin aika säästeliäästi.
yhtenäisyyttä saada, ei tuollainen lasten eriarvoistaminen ole reilua ollenkaan!
pitäisi olla puolustamassa opetus työtään ja tarvittavista materiaaleista eikä odottaa ja ihmetellä että josko se kunta tai valtio alkaa toimimaan.. Turha opettajien on vanhempia syyllistellä ja lapsista tehdä huolilmoituksia kun eivät itse osaa huolehtia että oppilailla olisi riittävästi oppimis materiaalia ja kouluavustajia,ym. ja vaatia kuntien säästämään jossain muualla kuin lasten oppimateriaaleissa ja ruuissa..että myös olisi riittävästi henkilökuntaa opettamassa ja avustamassa oppilaita ja kuin myös terveydenhoitajia...
on itketty jo monta vuotta. Siis päättäjillekin tämä on viralliselta taholta todettu jo kai kymmeniä kertoja, mutta virkoja ei vain lisätä.
Kuka siitä kärsii?
Varmaan kaikki oppilaat jossain mielessä, mutta lähinnä varmaan ne, joiden ongelmat tarvitsisivat keskusteluapua, lapsen kuuntelemista, oppimisongelmien kartoitusta, testausta jne. Nyt ne kaikki jäävät tekemättä.
Ehkä ne VARHAISTA PUUTTUMISTA oikeasti tarvitsevat oppilaat löytyisivät helpoiten viimeistään juuri kouluterveyshuollossa.
Mutta ei lapsiin ja nuoriin ole "varaa" rikkaalla Suomella...
Huostaanottoihin kyllä löytyy miljardeja, mutta muualla sitten onkin kohta puute kaikesta.
lapsia puolustaisi joku vaaleilla valittu poliitikkokin, opettajista ja lastensuojelutyöntekijöistä nyt puhumattakaan. Mutta eiväthän viime mainitut saaneet suutaan auki niinäkään vuosina, kun heidän esimiehensä KIELSI lakisääteisten tukien maksun perheille.
Niin, olisi mahtavaa tosiaan kun lapsia tosiaan puolustaisivat muutkin, eikä vain heidän omat vanhempansa. Aikuisten ihmisoikeuksia ei sentään loukata samalla tavalla, siitä nousisi jo ihan kauhea HALOO. Mutta suurin kaltoinkohtelu liittyy lähinnä aiheettomiin lastensuojelun toimenpiteisiin ja niitä vastaan taistelee VANHEMMAT plus ryhmä ihmisiä, jotka ovat työnsä puolesta joutuneet näkemään näitä laittomuuksia.
Kiva, että viime aikoina "riveihin" on liittynyt myös aivan ulkopuolisia, jopa lapsettomiakin ihmisiä.
matskua koulusta, mutta jännityksellä odotellaan, miten käy.