Miten ihmeessä ennen

40 :t kuten itsekin, ovat sitä ikäluokkaa (ainkin osa) jolloin silloiseen "perus"kouluun tuli maksuton ruokailu. Pienemmissäkin kouluissa oli yleensä omat keittiöt ja henkilökunta. Ehkä ruoka ei ollut silloin aina "hyvää", mutta eipä ainakaan raaka-aineista isommin pihistelty mm. lihaa oli vähintään joka toisella aterialla. Mihin ne rahat nyt on mennyt? Juuri lehdestä luin, että suunnittelijat tuskailee ruokapudjettien kanssa kun annos ei saa maksaa muutamaa senttiä enempää ja ruuan hinta on kallistunut.

Entä sitten työpaikat ja tehtävät. Miten ihmeessä ennen oli varaa työntekijöihin: linja-autoissa oli rahastajat, bensa-asemilla bensapojat ja muutakin palvelua, taloyhtiöissä talonmiehet, kuorma-autossa saattoi olla apumies, firmoissa oli jos jonkinlaista hanslankaria.

Nyt lähes kaikista tehtävistä mitkä eivät ole prikulleen ydinbisnestä, on luovuttu. Ne ostetaan palveluna toiselta firmalta. Lisäksi ihmiset on opetettu palvelemaan itse itseään karseimpina esimerkkeinä puhelinyhtiöiden kanssa asiointi.

Puhutaan palveluyhteiskunnasta kun paremminkin pitäisi puhua itsepalveluyhteiskunnasta.

Vaikka valtion, kuntien ja firmojen kulut on minimoitu ja tuotot maksimoitu, rahat niillä ei tunnu riittävän mihinkään. Tuleva ja jossain jo käytössä oleva villitys on maksun periminen itsepalvelusta.

Kertokaa te mihin ne rahat ovat hävinneet joilla ennen palkattiin ihmisiä ja tuotettiin palveluita?

Toivottavasti jossain vaiheessa joku hokaa, että asiakkaiden palvelu saattaisi olla myyntivaltti.
13773
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

kumulatiivisesta ja itsetehostetusta ja luodusta
tarpeesta on eduskunta ja sen apulaisarmeija.

----

Delegoitujen töiden ja hyväveli/sisko järjestel-
män kaverikin töihin - kampanja vaikka samassa
työssä on muitakin päteviä.

----

Kotirouvat eivät halunneet enää olla kotirouvia
ja työhön hakeutuvia on satoja tuhansia enemmän.
Palkka maksaa aina työnantajalle 100%:n lisäksi
40-55% erilaisia maksuja - mm. eläkemaksut.

----

Ennen oli vain muutama päätuottaja, nyt tuhansia
ja monasti ulkomaisia. Tämä on johtanut kilpailu-
asetelmaan ja palkkojen "kohtuullistamiseen",
jotta voisi myydä voittoa tuottavasti halvemmal-
la. Tämän voi analogisesti soveltaa alalle kuin
alalle.

----

Liitot hinnoittelivat itsensä ulos monilta aloil-
ta, jolloin katseet suunnattiin halvemman työn/
työvoiman maihin.

jnejnejnejnejnejne....

Äänestä

Nykyisin joka toinen omistaa osakkeita ja haluaa saada osakkeilleen parhaan mahdollisen tuoton eli firman täytyy tehdä voittoa, jotta pystyy maksamaan osinkoja. Ihmiseen on iskenyt materialistinen ahneus ja laiskuus eli mahdollisimman vähällä työllä mahdollisimman paljon rahaa. Mitä sitten rahalla saa? Ei onnea ainakaan - ikuinen pelko sen loppumisesta. Sitten, kun ihminen huomaa, että vähemmälläkin pärjää ja onni tulee usein ilmaisista asioista (kunhan vaan osaa arvostaa niitä, päästään takaisin aikaan, jolloin lähimmäisestä välitettiin ja isovanhemmista pidettiin itse huolta.

Äänestä

laskenu

Äänestä
  • Jos lasketaan kuntien ja valtion verokertymä, uskoisin sen kasvaneen 70-luvun alkuvuosista tähän päivään (rahan arvo ja veronmaksajien määrä suhteutettuna). Olisiko niin, että verotuloja jaetaan eri tavalla kuin ennen.

    Äänestä

Kansakoulussa todellakin oli ihan alusta asti kouluruoka. En välttämättä kehuisi laatua. Jotain makaronivelliä joka toinen päivä, muuten keittoja tai perunoita. Keittiö oli kellarissa ja oppilaat kantoivat astiat ja murkinat sieltä. Jos rikkoi lautasen, kotoa piti tuoda uusi tilalle. Ruokaa oli kyllä riittävästi, se oli halvalla tehtyä. Voita sai napin, näkkileipää vapaasti. Kolmannella alkoi saamaan välipalaa jos oli pitempi päivä. Näkkileipää ja voinappi, juoma kraanasta tai kotoa. Oppikoulussa kerättiin taksvärkki-tyyliin puolukat koululle metsästä...

Nyt ilmeisesti melkein kaikkialle ruoka tulee keskuskeittiöstä, siis pitää olla logistiikkaa enemmän. Ruoka on kallistunut, sen jokainen huomaa kaupassa. Mitä syönevät kouluissa, ren tiedä. Telkkarista tosin olen katsellut joskus, että on salaatit ja muut sörsselit. Makaroonivelli tuskin edes kelpaa nykykakaroille. Ja sekin vaikuttaa kustannuksiin kun on allergioita sun muuta, pitää olla erikoisruokiakin.

Niin, ennen todellakin oli autonapumiehiä jne. Elämä oli vaatimattomampaa ja palkat pieniä. Elettiin suuressa osassa maata maatalousyhteiskunnassa ja tehtaat olivat enenpi työvaltaisia kuin huippukoneistettuja. Nyt pitäisi linja-auton rahastajalle maksaa sen verran palkkaa, että sillä eläisi. Miten,pitäisikö lippujen hinnat kaksikertaistaa vai?

Menot ja tulot ovat kasvaneet, elintaso etenkin on kasvanut vaikka mitä naristaan. Reaali veroa en osaa verrata entiseen. Onhan niitä ennenkin maksettu. Valtiolle ja kunnille on kertynyt kaikenlaisia menoja, ihan katuvaloista alkaen. Ihmiset elivät ennen lyhyemmin, nyt kertyy eläkeläisarmeija, nekin pitää ruokkia jne.

Ei rahat ole minnekään hävinneet, tarve on lisääntynyt. Yksityiset joutuvat laskemaan hyvinkin tarkkaan, onko varaa palkata lisää väkeä.Sitäpaitsi on viisaampaa investoida tekniikkaan kuin ihmisiin. Enemmän tekniikkaa ja vähemmän sairastelevia tai lakkoilevia duunareita.

Itsepalvelu minulle sopivaa monesti, en oikein pidä ihmisistä. Noissa palveluasioissa on myös sama kuin muussakin työssä, henkilökunta maksaa. Lisäksi kauppa ja ravintolat esimerkiksi tarvitsevat väkeä sesonki- ja ruuhka-aikoina. Miksi maksaa palkkaa joutenolosta? Se miten osa-aikaiset elävät, ei kiinnosta kauppiasta, vai tulos. No osa-aikaiset sitten haalivat elantonsa käymällä soskussa tai tekemällä useampaa työtä....

Tullut joskus mietittyä miten yhteiskunta on vajaassa viidessäkymmenessä vuodessa muuttunut. Suurin muutos kai oli kun siirryttiin perinteisestä maataloudesta tietoyhteiskuntaan. Onneksi lapsena näki vanhaa aikaa, hö, läjättiin vielä hevosella heinät ja pesupaikkana oli savusauna. Potut pellosta, maito Mansikista, vesi joesta, munat kanalasta jne.

Nyt on juokseva vesi, viemäri, henkilöauto, kolmekin saunaa ja kaikenmaailman koneita. Osa tuloista menee energiaan ja infrastruktuuriin, aika isokin osa. Amerikkalaiseen tai venäläiseen öljyyn, sähköä kuluu kauheasti jnejne.

En tiedä oliko entinen vaatimattomampi elämä onnellisempaa, ainakin se oli selkeämpää kuin nykyaika ns. kiireineen. En kaipaa vanhaa, koitan pysyä kehityksessä mukana. Tämä jatkuva asioitten opettelu välillä tympäisee, en ole vieläkään onnistunut siirtämään kuvia puhelimesta tietokoneelle. Alkoi naurattamaan kun aloin ajatella sitäkin. Mitähän korvaamatonta kuvamateriaalia minnullakin nyt on kertynyt... Kehnoa kuvaa maailma pullollaa, ja suurin osa häipyy bittiavaruuteen tai tuhoutuu muuten muutamassa kymmenessä vuodessa. Tästä ajasta voi jäädä yllättävän vähän dokumentaatiota tuleville polville. Itsellä on kenkälaatikollinen pahvivalokuvia perintönä. Muuten hyvä, mutta henkilöitä ei oikein kukaan enää tunnista, maisemat ovat kyllä kiinnostavia nytkin.

Taisin eksyä aiheesta. Se siitä.

Ai juu palvelusta. Pari paikkaa tuli mieleen joista saa aina palvelua, ainakin jonkinlaista. Parturi, hammaslääkäri, apteekki ja muut tuollaiset perinteiset ja ihmisen huoltoon liittyvät jutut. Mad- lehdessä oli ajat sitten Don Martinin sarjis jossa esiteltiin automaattinen parturointi kone. Niin ihmisillä erilaisia kalloja ja käsityksiä hiusmuodista. Odottelen, milloin joku saa parturointikoneen rakennettua, ihminen sentään käynyt kuussakin. Itse en helpolla uskaltaisi polttimoani sellaiseen työntää.

Äänestä
  • Ennen ei ollut kallista päivähoito systeemiä. Maalla lapset leikkivät keskenään ja mummi vahti, kaupungeissa otettiin varakkaampiin perheisiin piikoja maalta, muuten sama systeemi. Mummit on nyt vanhustentaloissa.

    Kun lapsi vähän kasvoi pellolle aikuisten mukaan tai navettaan, opin ensin siirtämään traktoria heinäpellolla kuin lukemaan, nyt kai saisi syytteen lapsityövoiman väärinkäytöstä. Mitä lienevät kaupungissa tehneet, meille ilmestyi joka kesäksi kaupunkilaisserkku lihomaan. Ja pottupellolle.

    Äänestä

Yksinkertaista nollasummapeliä. Raha vain on siirtynyt parempiosaisille ja koko ajan annetaan heille lisää.

Äänestä

Vielä 70-luvullakin raha tuli rikkailta, jotka maksoivat veroja korkealla progressioprosentilla Valtio verotti ja avusti kuntia tuntuvasti. Laman tullessa rakennettiin kouluja, kunnanvirastoja, teitä yms. jotta saatiin veronmaksajia ja tätä kautta tuloja.
Hyvinvoinnin kasvaessa kaikki halusivat lisää tuloja -niin rikkaat kuin köyhätkin. Jolla on rahaa, on valtaa ja niimpä rikkaat latoivat päätökset pöytään. Tuli liikevaihtovero, tupakkavero, autovero, jne... Näitä veroja maksavat kaikki ilman progressiivisuutta, joten köyhän pussissa ne tuntuvat enemmän.
Raha tuodaan rahan luo, mutta enempää ei ollut otettavissa ilman kapinaa joten pudotettiin verotusta. Kaikki kevennykset tehtiin progressiiviseen verotukseen, mutta jostainhan kuitenkin on rahaa saatava, joten kunnallisveroja jouduttiin nostamaan. Tätä taas maksavat rikkaat ja köyhät samalla prosentilla.
Tuli lama ja keksittiin säästäminen. Kunnat velvoitettiin hoitamaan yhä enenevässä määrin terveys-, koulutus- ja kunnallispalvelut. Valtiolta pistettiin rahahanat kiinni kuntien suuntaan.
Hyvinvoinnesta en tiedä, mutta palkkakustannukset ovat räjähtäneet silmille. Köyhät tienaavat enemmän ja rikkaat hirveästi enemmän. Tämä näkyy hinnoissa.
Poikasena muistan taksimatkan naapuripitäjän tanssipaikalle maksaneen kolmen hanttimiehen tuntipalkan. Nykyään ei ole pahemmin ollut vara taksilla ajella. Kahvikuppi paikallisessa pupissa maksaa enemmän kuin kahvipakka kaupassa. Vaikka alkoholi olisi ravintoloille ilmaista, olisi tuopin hinta nykyisellä tasolla. Kaikkien vain pitää saada enemmän ja pomojen vieläkin enemmän.

Äänestä

Lähikaupan täti ei lähtenyt näyttämään missä on
konetiskiainetta. Sanoi, että sieltä ne löytyy.

Äänestä

aloitin kansakoulun v. 1969 ja olin koko 70 koulunpenkillä. Aina oli hyvää ruokaa ja sitä sai riittävästi. Oli vielä 80-luvullakin. Kävin armeijankin 81-82 ja sielläkin oli hyvät safkat, vaikka muuta huhua olin kuullut ennen inttiä, olipa vielä kaksi lämmintä ateriaa ja vielä tukevat aamu ja iltapalat, ihme että en lihonnut kun kävin vielä sotilaskodissakin. Liikuna piti kilot kurissa.

Sen verran olen nyt 2000-luvulla käynyt koulussa eli kursseilla että kyllä se ruoan laatu on heikentynyt selvästi.

Täytyy vielä muistaa että (kouluikäisten) ikäluokat oli 70 luvulla suurempia kuin nykyään, joten suita oli enemmän ennen, se vielä kasvattaa ihmettelyn määrää.

Äänestä

Mutta ahneet pörssiyhtiöt näyttävät tietä, ja kun tämä ah niin ihana globalisaatio on nyt in, niin siinä on sen kaiken lopputulos.

Äänestä

miten kansakunnan koko työpotti tehdään nykyään paljon pienemmällä tuntimäärällä kuin ennen. Vilkaisepas ympärillesi. Esim. sairaalassa ennen vähintään 3 sairaala-apulaista vuorossa, nykyään 1 tai alle (osa-aikainen?). Sama kaikenlaiset korjaajat, myyjät, huoltoporukat. Ihmettele sitten, miksi pankin tai muun palvelu ei pelaa.

Äänestä

ja oikein hämmästyin, miten fiksuja ja ajateltuja vastauksia monet olivat kirjoittaneet. Valaisi minunkin ymmärrystäni, kun olen ollut aloittajan kanssa samoissa ajatuksissa.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


oli varaa... kirjoitti:

40 :t kuten itsekin, ovat sitä ikäluokkaa (ainkin osa) jolloin silloiseen "perus"kouluun tuli maksuton ruokailu. Pienemmissäkin kouluissa oli yleensä omat keittiöt ja henkilökunta. Ehkä ruoka ei ollut silloin aina "hyvää", mutta eipä ainakaan raaka-aineista isommin pihistelty mm. lihaa oli vähintään joka toisella aterialla. Mihin ne rahat nyt on mennyt? Juuri lehdestä luin, että suunnittelijat tuskailee ruokapudjettien kanssa kun annos ei saa maksaa muutamaa senttiä enempää ja ruuan hinta on kallistunut.

Entä sitten työpaikat ja tehtävät. Miten ihmeessä ennen oli varaa työntekijöihin: linja-autoissa oli rahastajat, bensa-asemilla bensapojat ja muutakin palvelua, taloyhtiöissä talonmiehet, kuorma-autossa saattoi olla apumies, firmoissa oli jos jonkinlaista hanslankaria.

Nyt lähes kaikista tehtävistä mitkä eivät ole prikulleen ydinbisnestä, on luovuttu. Ne ostetaan palveluna toiselta firmalta. Lisäksi ihmiset on opetettu palvelemaan itse itseään karseimpina esimerkkeinä puhelinyhtiöiden kanssa asiointi.

Puhutaan palveluyhteiskunnasta kun paremminkin pitäisi puhua itsepalveluyhteiskunnasta.

Vaikka valtion, kuntien ja firmojen kulut on minimoitu ja tuotot maksimoitu, rahat niillä ei tunnu riittävän mihinkään. Tuleva ja jossain jo käytössä oleva villitys on maksun periminen itsepalvelusta.

Kertokaa te mihin ne rahat ovat hävinneet joilla ennen palkattiin ihmisiä ja tuotettiin palveluita?

Toivottavasti jossain vaiheessa joku hokaa, että asiakkaiden palvelu saattaisi olla myyntivaltti.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu