Tehdään jotain että nuoria saadan tanssilavoille ja että tanssilavakulttuuri ei aikaa myöten kuolisi pois.
Tässä Teille tanssinjärjestäjät, ihan ilmaiseksi toiminta malli joka toimii:
Paikallislehden kanssa sopimus siitä että mainostatte ilmaiseksi ohjelmassa, lipussa ja seinillä jne. tätä paikallislehteä. Vastaavasti tämä lehti ilmaiseksi ilmoittaa ilmaisista lavatanssikursseista alle 20- vuotiaille. Soitatte muutaman puhelun lähinpien opinahjojen voikkamaikoille jotka informoivat oppilaita asiasta. Kurssille opettajaksi lähin Suomen seuratanssiliiton SUSEL kurssin suorittanut henkilö (kertakorvausper kurssi-ilta). Tanssilajeiksi esim. valssi, tango, fox, k.humppa, jenkka, fuskujive ja bugg.
Takuuvarmasti monet vanhemmat kuskaavat teininsä näille kursseille. Kurssin puolivälissä vanhemmille tarjotaan ostettavaksi esim. 10 kerran lippupinkka, erikois hintaan. Näin he saavat teininsä heti hyödyntämään opittua ja pois viikonloppu kaduilta kaljapulloa kanniskelemasta. Seuraava lippupinkka tarjotaan vanhempien ostettavaksi esim. joululahjaksi jne.
Kurssille osallistuvien teinien on nyt helppo lähteä lavatansseihin kun osataan ja siellä on näiltä samoilta kursseilta jo tuttuja joiden kanssa "uskaltaa" lähteä tanssilattialle.
Tässä Teille tanssinjärjestäjät, ihan ilmaiseksi toiminta malli joka toimii:
Paikallislehden kanssa sopimus siitä että mainostatte ilmaiseksi ohjelmassa, lipussa ja seinillä jne. tätä paikallislehteä. Vastaavasti tämä lehti ilmaiseksi ilmoittaa ilmaisista lavatanssikursseista alle 20- vuotiaille. Soitatte muutaman puhelun lähinpien opinahjojen voikkamaikoille jotka informoivat oppilaita asiasta. Kurssille opettajaksi lähin Suomen seuratanssiliiton SUSEL kurssin suorittanut henkilö (kertakorvausper kurssi-ilta). Tanssilajeiksi esim. valssi, tango, fox, k.humppa, jenkka, fuskujive ja bugg.
Takuuvarmasti monet vanhemmat kuskaavat teininsä näille kursseille. Kurssin puolivälissä vanhemmille tarjotaan ostettavaksi esim. 10 kerran lippupinkka, erikois hintaan. Näin he saavat teininsä heti hyödyntämään opittua ja pois viikonloppu kaduilta kaljapulloa kanniskelemasta. Seuraava lippupinkka tarjotaan vanhempien ostettavaksi esim. joululahjaksi jne.
Kurssille osallistuvien teinien on nyt helppo lähteä lavatansseihin kun osataan ja siellä on näiltä samoilta kursseilta jo tuttuja joiden kanssa "uskaltaa" lähteä tanssilattialle.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ainoa ongelma tuossa ideassa on tanssilajit joita ehdotettiin.
nuo perinteiset jenkka, humppa, valssi ovat niin epäsuosittuja ja vanhanaikaisia, että niillä ei ainakaan saa nuoria houkuteltua lavoille.
Toisaalta, esimerkiksi salsakouluissa ja jenkkitanssiseuroissa käy paljon parikymppisiä - sekä miehiä että naisia.
Lattari ja bugg/fusku opetuksella saisi varmasti paremmin houkuteltua nuoria - ja myös ohjelmiston painottaminen enemmän näiden suuntaan voisi auttaa.
Jos puhutaan lavatansseista, niin sinne kyllä kuuluu nämä "vanhanaikaiset"! Jos eivät sinun mielestäsi kuulu, niin ihmettelen. Ne ovat ihan jotain muuta kuin lavatansseja, jos perinteiset ja mielestäsi "vanhanaikaiset" puuttuu. Niille pitää keksiä oma nimi.
Niin mitähän sitten tapahtuu kun painotuksia muutetaan? Ne (vanhemmat ikäluokat), jotka nyt käyvät tansseissa jäävät pois. Ja kuka tai mikä taho jaksaa tappiolla järjestää kovinkaan pitkään tansseja kun siellä käy porukkaa vain kourallinen innokkaimpia tanssijoita.
Nykynuoret eivät ole kovinkaan suuressa määrin kiinnostuneita tanssimisesta. Valitettavasti. Kun aika nykyisestä tanssijapolvesta jättää, perinteiset lavatanssit kuihtuvat pois. Jos jotain tilalle niin mitä. Se riippuu kokonaan nuorista itsestään.
Lavatansseilla on vaihtoehtoina joko kuolla pois tai kehittyä vastaamaan nykyään suosittuja tansseja.
Suosion puute nuoremman väen keskuudessa johtuu nimenomaan siitä että lavatanssit ovat voimakkaasti profiloituneita eläkeläisten perinnetansseiksi.
Jo nykyään "nuorempaa keski-ikää" edustavat lavoillakävijät vetäytyvät pääsääntöisesti kahvion tai wc:n puolelle kun polkka tai masurkka alkaa soida.
Ja samat ovat lattialla silloin kun orkesteri suostuu soittamaan jotain lattarimusiikkia.
Jos otetaan esimerkiksi vaikkapa salsa...
Suomessa järjestetään vuosittain pari salsafestaria ja niiden yhteydessä olevat bileet ovat tyypillisesti aivan täyteen ahdettuja. Näissä bileissä kuitenkin käy vain häviävän pieni osa niistä ihmisistä jotka tanssivat salsaa viikoittain tanssitunneilla. Sen sijaan alkoholittomat salsatilaisuudet, joita jo jonkinverran onkin pääkaupunkiseudulla, tuntuvat vetävän koko ajan enemmän ihmisiä.
Hieman samalla tavalla kuin vain harvat keski-ikäiset (lava-)tanssitunneilla kävijät viettävät aikaansa tanssiravintoloissa - mutta käyvät siistimmiksi ja miellyttävämmiksi paikoiksi koetuilla lavoilla. Tanssiravintolat ovat toisaalta kuolemassa lopullisesti pois, niiden kohderyhmän (känniset nuoret humppaajat) ollessa katoamassa.
Mutta - tällä hetkellä suomessa on useita tanssikulttuureita - vanhempi väki käy lavoilla humppaamassa suht selvin päin, nuorin bailaa salsa tms. bileissä.
Kun aika kuluu, vanhenevat ja pariutuneet salsaajat eivät enää jaksa roikkua aamuneljään asti juottoloissa. Ja nykyisistä humppaajista aika jättää.
Tällöin, jos tanssilavat ovat onnistuneet modernisoimaan itsensä, niillä on uusi keski-ikäinen kävijäkunta, joka tanssii salsaa, arkkutangoa, lindyä yms. selvinpäin ja lähtee puoliltaöin nukkumaan... ja päästämään lapsenvahdin kotiin.
Jos taas lavat pitävät viimeiseen saakka kiinni humppaimagosta, ne kuolevat asiakaskuntansa mukana. Seuraava eläkeläispolvi ei nimittäin tanssi humppaa tai polkkaa. Ihmiset tanssivat lähinnä niitä lajeja joita nuorina oppivat.
Vaikeata on, kuten sanot, kuinka selviytyä painotuksen muuttamisesta karkoittamatta vanhoja (myös kirjaimellisesti) asiakkaita. Äkillinen ohjelmiston täysi vaihto ei varmasti toimi - vaaditaan usean vuoden mittainen aika siihen että seuraava keski-ikäisten polvi alkaa löytää tanssilavat.
Mutta, kenties varovainen ohjelmiston säätäminen voisi toimia? "Monipuolinen" tanssilava voisi taata, että illan aikana soitetaan myös kaikkia lavalattareita ja ainakin yksi pari salsaa... vastaavasti voitaisiin vähentää kaikkein vähiten suosittuja (tanssijoiden määrä) lajeja, kuten polkka ja masurkka.
Jotain on nimittäin pakko tehdä.
Salsaajia on turha odottaa suurissa määrin kaukaisille tanssilavoille. Kaupungeissa on paremmat bileet. Eikä ne salsaajat vieroksu muutaman drinkin ottamista.
Hyvä idea muuten, mutta nuo SUSELin epäpätevät opettajat pilaisivat koko homman.
Keravalla, taisi olla Huvimaja, järjesti paikan silloinen omistaja näitä ilmaisia kursseja alle 20- vuotialle. Olin siellä tekemässä kursseista lehteen juttua(Keski-Uusimaa) Haastateltuani nuoria, ei heistä kukaan nurissut tanssilajeista, jotka olivat peruskamaa, valssia, tangoa jne. Kaikki olivat innolla mukana. Huomasin, rivien välistä, että näitä nuoria kiinnosti enemmän päästä toisen nuoren läheisyyteen kuin se mitä tanssittiin. Näinhän se on ollut kautta aikojen. Mikäänhän ei estä opettamasta valssia, tangoa, salsaa, buggia, merengueta, k.humppaa, fuskua jne. pääsia että mukana on tanssilajeja monipuolisesti.
Näillä kursseilla oli muistaakseni parhaimmillaan yli 50 osaottajaa. Yllätys, yllätys, joinakin iltoina poikia oli ollut muutama enemmän.
Uskoisin, tämän nähtyäni, että jos koko Suomessa tällä idealla järjestettäisiin tanssikursseja, saataisiin lavoille uusia nuoria kasvoja enemmän kuin on luonnollinen poistuma vuosittain. Näin lavatanssikultuuri pysyisi hengissä meidän kaikkien iloksi.
Ei susellin ohjaajat saa opettaa kuin seurojen sisällä ei yksityisesti ! Näin ovat sanoneet Arstila ja Tahvanainen. Koska se vie Herroilta leipää. Muutenkin laitan susellin opetukseen ison kysymysmerkin.