Olen yläasteikäinen poika, ja tunnen kärsiväni pienistä sosiaalisista asioista.
En pysty katsomaan lapsuudenkaveria tuntemattomampaa henkilöä suoraan silmiin kuin vain hetken enkä katso ihmisiä muutamaa sekunttia pidempää. Katseeni vaeltaa jatkuvasti, sillä joka paikassa on näölleni "esteitä", jotka pitää ohittaa.
En myöskään kestä sitä, että joku toinen koskettaa. Pienestä hipaisustakin vaihdan asentoa. Tunnen itseni alempiarvoiseksi kuin koskettaja.
Miten näistä ongelmista pääsisi eroon, sillä nämä vaivaavat kovasti. Vai onko tällainen yleistä murrosiässä?
En pysty katsomaan lapsuudenkaveria tuntemattomampaa henkilöä suoraan silmiin kuin vain hetken enkä katso ihmisiä muutamaa sekunttia pidempää. Katseeni vaeltaa jatkuvasti, sillä joka paikassa on näölleni "esteitä", jotka pitää ohittaa.
En myöskään kestä sitä, että joku toinen koskettaa. Pienestä hipaisustakin vaihdan asentoa. Tunnen itseni alempiarvoiseksi kuin koskettaja.
Miten näistä ongelmista pääsisi eroon, sillä nämä vaivaavat kovasti. Vai onko tällainen yleistä murrosiässä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaikkea voi harjoitella.
Minulla oli kauan vaikeuksia katsoa muita silmiin.
Sitten isä laittoi minut katsomaan mäkin kassaneitejä silmiin ja siitä se lähti.
Hitaasti mut varmasti taito parani.
Toi kosketus jutun luulis lähtevän jonkin ajan päästä.
Minulla on myös tuo sama että katse vaeltelee enkä voi katsoa ihmisiä kauan silmiin. Aina kun puhun jonkun kanssa niin voin hetken katsoa silmiin ja sitten hänen ohitseen jonnekkin muualle. Minulle tulee ainakin jostain syystä aina sellainen olo että toinen tuntee olonsa jotenkin epämukavaksi jos katson häntä silmiin. En kyllä tiedä onko tämä totta, tämä tapa ärsyttää.
Vielä tällaisena lisä kysymyksenä laittaisin että häiritseekö jotakuta jos joku katsoo silmiin tai jos katse lähtee vaeltelemaan?
"Vielä tällaisena lisä kysymyksenä laittaisin että häiritseekö jotakuta jos joku katsoo silmiin tai jos katse lähtee vaeltelemaan?"
Ei häiritse mua kumpikaan. Toki olis kohteliasta ottaa puheeksi toi "sori, mut en pysty kattomaan silmiin, älä ihmettele," jos syvempää tuttavuutta rupee tekemään. Muutenhan siinä rupee itestä tuntuu, että onkos mun naamassa vikaa ku toi ei voi kattoa. =D
Oletko vain väliaikaisesti (=murrosiän ajan) ujo?
Tarkoitatko esteillä pelottavia henkilöitä vai silmävikaa?
Selvitä itsellesi, miksi tunnet itsesi alempiarvoiseksi? (ei välttämättä ole helppoa...)
Älä anna katseesi harhailla, kohdista se huuliin (huonokuuloisilla huuliltalukeminen joskus välttämätöntä, älä kuitenkaan käytä verukkeena sillä se paljastuisi pian) ja siirrä katseesi välillä h.i.t.a.a.s.t.i. kohteen silmiin ja takaisin. (Älä pälyile) Harjoittele katseen kohdistamista peilin edessä.