Ison naapurista on paras hyöty kun on kaveri, muuten itsenäisyys jää lyhyeksi. Veikkaan, että Viro miehitetään 2011 ja USA sekä Nato katsoo sivusta!
Suomi tottelee Venäjää, miksei
Viro?
16892
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
nii kaua minna. Ajalugu kordab ennast jälle.
jokainen maa näkee itsenäisyyden erilailla. Suomi nuolee venäjää ja yhtä paljon ruotsia ja täällä asuvia ruotsalaisia. Presidentti ei suostunut edes kommentoimaan vaikka venäjä hyökkäsi vieraalle maaperälle.
Minun silmissä suomi ei ole edes itsenäinen vaan poliittisesti riippuvainen siitä mitä venäjä ja ruotsi haluaa ja sen myös suomi tekee.
Pääasia ettei olla samassa ryhmässä pellen kääpiövaltion kanssa:)
Turha luulla että Suomen presidentti menisi Medvedevin tai Putinin solmioita suoristelemaan.
Suomi on myyty maa.
Suomi on täynnä kommunisteja ja ihan valtakoneiston huipusta lähtien.Ja kuten täälläkin huomataan niin natsejakin löytyy ihan kiitettävästi.
Baltit,kaukaasit ja polakit ovat kaikki samanlaista pelle-porukkaa. Eivät ole koskaan oppineet kuinka elää rauhassa naapuriensa kanssa.
Ei tavitse siten ihmetellä, että ovat saaneet historiansa aikana elää lähinnä venäläisten ja saksalaisten orjina, ja sama meno jatkuu. Turha luulla, että Eurooppa tai USA välittää näitten maitten kohtalosta; ei ole koskaan välittänyt.
Venäjä ydinasevaltana painaa aina vaakakupissa enemmän kuin kuin nämä pellemaat.
Suomi on edelleen orja sekä länteen että itään ja tulee sitä aina olemaan!
Kun tälläkin palstalla näköjään ainakin sivutaan Gruusian tilannetta, laitan minäkin lusikkani soppaan.
Meneillään olevan akuutin konfliktin alkuvaiheessa viime viikon lopulla Gruusian presidentti Shaakasvili oli lehtitietojen mukaan verrannut julkisesti maansa tilannetta Suomen ja Neuvostoliiton väliseen tilanteeseen talvisodan alkaessa vuonna 1939. Suomen pääministeri Vanhanen ei ollut samaisten lehtitietojen mukaan ollut pitänyt vertauksesta.
Shaakasvilin lausuma ja rinnastus oli tietysti sikäli perusteiltaan tosiasioihin pohjaava, että molemmissa tapauksissa sotilaallisesti ylivoimainen suurvalta, Venäjä-Neuvostoliitto, hyökkäsi pienen rajanaapurinsa kimppuun. Hyökkäysten taustatekijöissä voidaan nähdä sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Ne ovat oman keskustelunsa arvoisia.
Jos viitataan mielellään historiaan, olisi syytä olla johdonmukainen loppuun asti. Shaakasvili ei ilmeisesti ole halunnut nähdä historian niin kutsuttua "opetusta" Suomen sota- ja poliittisessa historiassa vuodesta 1939 lähtien. Samaan harhaiseen näkemykseen tuntuu perustavan kantansa myös Viron entinen pääministeri, historiantutkija ja kansanedustaja Mart Laar, joka kertoi näkemyksistään TV 2:n Ajankohtaisessa Kakkosessa tiistaina 12.8.2008. Kyseisessä ohjelmassa hän puhui Gruusian presidentin neuvonantajan ominaisuudessa.
Sekä Gruusian presidentti että Mart Laar eivät halua ilmeisesti muistaa sitä tosiasiaa, että tämä maailma perustuu edelleen hyvin vahvasti kansallisvaltioista, toisinaan toki monikansallisista sellaisista. Riippumatta liittosuhteista, unioneista tai muista yhteenliittymistä ja sopimuksista kansallisvaltiot ovat viimeiselle viivalle tultaessa yksin omine ongelmineen. Niin myös poliittisesti ja sotilaallisesti.
Riippumatta siitä, halutaanko Suomessa tai Gruusiassa liittyä NATO:on, tai ovatko nämä maat - tai Viro - NATO:n jäsenvaltioita, meidän kaikkien naapurivaltionamme on Venäjä-Neuvosotliitto. Yhteinen naapurimme on suurvalta, jonka kanssa on parempi elää rauhassa kuin sodassa. Suomi selvitti Venäjä-suhteensa sotilaallisen puolen viimeksi vuosina 1939-1944, pääosin yksin, osittain saksalaisella avulla, jonka jälkeen rauhantila on jatkunut ja hyvinvointimme lisääntynyt.
Gruusialaisten tai virolaisten oletus siitä, että maailma olisi muuttunut merkittävässä määrin, on uskoakseni väärä. Jokainen valtio on edelleenkin vastuussa omista naapurisuhteistaan, vaikka kuinka olisi NATO:n jäsen tai olisi muuten saanut empatianosoituksia ulkomailta. Pienen on syytä olla varovainen ja nöyrä seurustellessaan suuren kanssa. Gruusialaiset pettyivät, kun länsimaat eivät tulleetkaan apuun heti kriisin alettua.
Suomen kokemus opettaa mielestäni ainakin kaksi asiaa, jotka gruusialaisten ja virolaistenkin olisi hyvä pitää mielessä. Ensimmäiseksi: vieraan apuun ei tule luottaa, sen suomalaiset oppivat talvisodan syttymisen yhteydessä. Toiseksi: nöyryydellä ja rauhantahtoisuudella asialliset naappurisuhteet säilyvät, eivät uhoamalla.
venäjä on suurvalta, vittumainen juttu.
Lisään vielä edelliseen vuodatukseeni tiivistyneen mielipiteen.
Kansakunnan tai valtion, oli se sitten pieni tai suuri, ei pidä huutaa äänekkäämmin (tässä tapauksessa ryhtyä sotatoimiin) kuin mihin sen OMAT voimat pystyvät vastaamaan. Vanha sanonta siitä, että pitää vastata huutoonsa, pätee siis tässäkin. nappuria ei pidä asiasta tehden käydä myöskään ärsyttämään.
Gruusia ja Viro vittuilevat Venäjälle, ja kun tosipaikka koittaa, haetaan turvaa läntisiltä organisaatioilta. Typerää. Suomi ei ainakaan pahasti vittuillut Neuvostoliitolle 1930-luvun lopulla, mutta joutui kuitenkin hyökkäyksen kohteeksi. Suomi selvisi talvisodasta käytännössä yksin, eikä maata miehitetty kuin Karjalan osalta. Ja talvisotahan oli osa yleiseurooppalaista konfliktia, joten senkin osalta suomalaisten vastuu rähinän alkamisesta on sitäkin pienempi.
Ja niin tulee aina olemaan. Elävät suomalaisten armosta.
"Pienen on syytä olla varovainen ja nöyrä seurustellessaan suuren kanssa."
Selgrootu käitumine ei vii kuhugi.
"Gruusialaiset pettyivät, kun länsimaat eivät tulleetkaan apuun heti kriisin alettua."
Lääneriigid pole olnud endised NSVL riigid.Baltimaad olid, ja suudavad Gruusiat möista.
Saksa ja Eesti naaber?! No tule taevas appi, oleks kadunud president Lennart Meri karjatanud. Kas Soome koolides antakse tõesti nii s..tta haridust, nagu siinsetest kommentaaridest võib järeldusi teha? Selliseid ei võtaks ma küll oma firmasse tööle. Keeravad veel masinad kohe p...sse esimese poole sekundi jooksul enne kui see tööle pääsebki.
Paljud teist kiitlevadki sellega, et Soomel on sõbralikud suhted Venemaaga. Ainult et aja möödudes kaveritest võivad tulla toverid.
"Ainult et aja möödudes kaveritest võivad tulla toverid.2
Hauska retorinen heitto! Kiitos siitä. Substanssi ja retoriikka ovat kuitenkin eri asioita.
Inimene kiidab teie suurt sönakuulelikkust ja juba möni tundis ennast puudutatuna.
Retoriika on aina Vabariikin asukkailla substanssia suurempi sen olen myös huomannut.