Saan keväällä vauvan ja isä on mun miesystävä...sellasesta ajattelin teidän mielipiteitä kysellä että onko väärin lopettaa pillereiden syöminen miehen tietämättä? Mä lopetin koska halusin lasta enemmän kun mitään ja rakastan mun miestä. En ollut varma miten mies suhtautuisi lapseen mutta halusin lapsen vaikka sitten joutuisin sen yksin kasvattamaan. Kävi sitten niin että heinäkuussa 03 tulin raskaaksi ja elokuussa sen huomasin. Kerroin miehelleni että olin unohtanut pillerin tai pari eikä hän siis tiedä koko totuutta asiasta. Olemme ed. yhdessä joten ei uutinen miehenkään maailmaa sitten kaatanut... mielipiteitä?
väärinkö?
mirri
311114
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Itseni mielestä tuo on todella törkeä temppu! Sama, kun mies ottaisi kesken hommien kumin pois, naisen tietämättä, aiheuttaen näin raskauden. Kyllä se lapsen "hankkiminen" pitäisi olla ihan yhteinen päätös, tietty oikea vahinko mukaanluettuna. Mutta siis kiteytettynä: tosi törkeä temppu, josta kyllä itse loukkaantuisin todella, todella syvästi. Ole onnellinen, että mies yleensä vielä puhuu sinulle! (niin, tosiaan et ole kertonut koko tarinaa)
Itsekin haluaisin toisen lapsen, mutta mies ei vielä. En kyllä tollasta temppua silti aijo tehdä. Törkee temppu!!
no niin no...kertokaapa mulle sitten että jos lapsi on yhteinen päätös niin minkäs ihmeen takia tästäKIN maasta löytyy niin paljon yksinhuoltajia?
Kuten sanoin mä halusin ja haluan edelleen tätä lasta niin paljon, että jos sen saaminen merkitsis mun ja lapsen isän suhteen päättymistä niin valitsin silti lapsen ja kasvattaisin sen yksin. Mä en todellakaan pakota/painosta mun miestä yhtään mihinkään vaan se saa ihan vapaasti mennä jos niin haluaa enkä mä vaadi sitä edes tunnustamaan lasta jolloin hänen ei tarvitse maksaa edes elatusmaksuja. Sen osan tarinasta mieskin tietää muttei vaan halua mun olevan yksin huoltaja.
ei lasta voi väkisin toiselle tehdä.
Avioliitossa syntyneet lapset on yleensä molempien tahtomia vaikka sitten aikuisten rakkaus toisiinsa hiipuukin. tai tulee joku muu syy olla jatkamatta liittoa.
Mutta kyllä se lapset silti pysyy molempien lapsina. Ja suurin osa isistä hoitaa myös velvollisuutensa isänä ja huoltajana.
Jos toisen tietämättä hankkii lapsen on se tosi kurja juttu sille toiselle joka ei ehkä ole valmis isäksi tai muuten vain ei halua vielä jälkikasvua. Tai ei tahdo sitä lasta juuri sinun kanssasi.
Moni mies kyllä pystyy vielä vahinko lapsenkin sulattamaan.. mutta entäs jos paljastuu se suunitelmallisuus?.. luuletko että miesystäväsi sen sinulle anteeksi antaa?
Lapsi ei ole pelinappula jonka avulla tehdään siirtoja puoleen tai toiseen.
oikeinhan sä teit!
Jos ei ukko suostu, niin pakolla sitten. Sehän on naisen oikeus, jos sillä on vauvakuume. Biologinen kello tikittää ja hormoonit tekee muusta elämästä mahdottoman, kun päässä takoo vaan vauva! vauva! vauva! Jollei mies itse käytä ehkäisyy, se suostuu lapseen.
Mä luin nämä kaikki tuolta toisista keskustelusta. Ei ole rikos eikä mikään sellanen.
joo..en edelleenkään pakota ketään mihinkään...
teit väärin,mut ymmärän tosi hyvin tilanteesi ja jos miesystäväsi ei asiaa kapinoi niin ei hänen tarvitse koko totuutta enään tietääkkään,kunhan et levittele asiaa ystävillesi tai muille semmoisille jotka voivat asian paljastaa...sit juttu on ikävä jos hän kuulee sen muualta...mut jos olet valmis elämään lapsen kanssa yksinkin tilanteen niin vaatiessa niin asiahan on ok.Tiedän tapauksia että se lapsi on tehty muka ihan yksissä tuumin,mutta kun lapsenhoito aika koittaa tai äidin tekisi mieli vähän irti lapsesta niin isi tuumaa että itseppä sen halusit,joten kumpi parempi että olisit painostanut hänet suostumaan vai näin?Joka tapauksessa sinulla on ihanat ajat vaavin kanssa kun hän on toivottu lapsi.Onnea!
en ainakaan pystyisi salaamaan näin tärkeää asiaa. Mietipä, jos ja kun miehesi joskus saa tietää totuuden, mitä sitten tapahtuu.
Minusta on kypsä vanhemmaksi vasta kun lapsen hankinnasta voi keskustella avoimesti kumppaninsa kanssa. Pillerin tahallaan poisjättäminen kertoo lapsellisuudesta, pelkkää oman edun tavoittelua.
millä tavalla tavoittelen omaa etuani jos haluan lapsen? no niin no jos se on jotenkin itsekästä että sen lapsen haluaa niin eihän siinä mitään mutta mä en kuitenkaan ajattele ihan noin. Painotan edelleen sitä että lapsen isä on vaan biologiaa jos hän itse näin päättäisi.
Jos minulle tulisi joku mies ehdottamaan lisääntymistä niin, että ainoastaan synnyttäisin lapsen ja sitten jättäisin hänelle ilman seuraamuksia, en ikinä suostuisi!
Puhumattakaan, että hän tekisi sen tahallaan, tietämättäni, ja minun olisi lapsi synnytettävä.
Minulla olisi näin lapsi jossakin AINA. Joutuisin sen uusissa suhteissani selvittämään kumppaneilleni yms. VAIKKA en olisikaan kuin biologiaa.
Kuinka paljon siitä saisikaan kärsiä.
olet itsekäs kusipää, jos hankit lapsen miehen tietämättä. Ehkäpä mies ei halua lapsia ollenkaan ja näin pakotat hänet siihen.
Entä kun itse kyllästyt mieheen ja eroatte. Mies joutuu maksamaan elatusmaksuja yms, eikä varmastikaan tee sitä omasta vapaasta tahdostaan. Tästä kärsii eniten syytön lapsi.
Lapsesta on kuitenkin vastuussa vähintään sen 18 vuotta. Et sä voi päättää siitä kenenkään toisen puolesta.
joo siis onhan toi ehkä vähän väärin, pitäisihän miehelläkin olla vapaus valita haluaako hän isäksi vai ei, oli hän sitten lapsen huoltaja tai ei, hän se kuitenkin biologinen isä on,eikä siihen ketään pitäisi huijata.
no mut siis kuitenkin,mä tein kans ton saman tempun,tosin yli vuosi sitten.kun tulin raskaaksi,mies ei suorastaan hypännyt riemusta kattoon,mutta ei hänellä käynyt mielessä kadota maisemistakaan. raskaus päättyi kuitenkin keskenmenoon raskausviikolla 9. se oli minulle aivan järkyttävä kokemus,ja mieskin otti sen oikein yllättävän raskaasti. oltiin vielä silloin etelässä ja lomahan siitä meni sitten myös pilalle.
no kuitenkin, yhteisestä sopimuksesta en sitten alkanutkaan enää käyttämään pillereitä, eikä käytetty muutakaan ehkäisyä, ja alkuvuodesta huomasin olevani raskaana taas.raskaus eteni hyvin,ja minä olen ollut onnellisempi kun koskaan. mutta mies..hän ei nyt sitten kuulemma ehkä oliskaan valmis isäksi,ei tarpeeksi kypsä..suhteemme rakoilee pahasti eikä meillä tunnu oikein olevan mitään yhteistä enää.
näin siis vaikka mies jo kerran "pääsi pälkähästä" ja oli ihan sitä mieltä ettei ehkäisyä enää.
en itse enää tiedä haluanko edes häntä mun ja vauvan elämään, täytyy ehkä kitkutella yhdessä kunnes vauva syntyy (laskettu aika 11.10) ja katsoa sitten mihin tie vie.
tapaus. Mies miellytti sinua, teki niin kuin ajatteli sinulle parhaaksi olevan. Ajatteli itseään vasta jälkijunassa. Onhan näitä nähty...mutta kumma, ettei naiset ikinä opi, että mies tosiaan tarkoittaa ei, kun hän sanoo ei. Jos siitä saat pään käännettyä suuntaan tai toiseen, on se painostamalla aikaan saatu tulos. Ei omaehtoinen valinta, jota ei kadu ja johon sitoutuu.
Vaikka et itse aiheuttanutkaan tuota keskenmenoa, joka varmaan syynä oli, olisi kannattanut hieman miettiä jatkoa.
me mietittiin jatkoa yhdessä, kauan mietittiin ja ihmeteltiin ja tultiin siihen päätökseen YHDESSÄ, että ehkäisyä ei käytetä. tietääkseni se tarkoittaa että raskaus on ok juttu!
keskenmeno pysäytti sekä minut että miehen,ja meni yli puoli vuotta sen jälkeen että tulin uudelleen raskaaksi.
luulisi,että kun mies jo kerran on ollut lähellä tulla isäksi,hän myös ymmärtäisi että yhdyntä ilman ehkäisyä voi johtaa raskauteen.
että minunko olisi pitänyt miettiä miehen puolesta/hänen aivoillaan? hän ei mikään miellyttäjä ole muutenkaan,joten ei hän myötätunnosta lapsentekoon lähtenyt!
eikö aikuisten miestenkin pitäisi ottaa vastuun teoistaan ja sanoistaan?
jos hän sanoo että jokin juttu on ok,uskon hänen myös tarkoittavan sen,koska en ole ajatustenlukija.
näy olevan yhteinen OK juttu! Muuten miehesi olisi siinä täysillä mikana. On erittäin ikävää, että naiset ei ikinä opi!
Puoli vuotta!!!!Haloo ihminen!
Sinun olisi pitänyt miettiä, että koska mies oli alunalkaen raskautta vastaan, kuinka hän muka voi muuttaa mieltänsä näin nopeasti. Usko pois, myötätunnosta, sillä jos hän olisi sitä tosissaan kanssasi halunnut, hän olisi siinä mukana. Täysillä.
Painostaminen ei kannata...itse kärsit ja annat lapsen kärsiä.
Äidillistä toimintaa? Tuskinpa.
""jos hän sanoo että jokin juttu on ok,uskon hänen myös tarkoittavan sen,koska en ole ajatustenlukija.""
Uskoitkos sen, että hän ei halua lasta? Muistaakseni teit homman väkisin...
enpä kieltänyt häntä missään vaiheessa käyttämästä ehkäisyä. vai naisenko vastuulla se vain on?
miesraukkaa on käytetty hyväksi ja pakotettu isäksi? ei ihan kyllä niinkään.
hauskoja ootte ku niin muita syytätte ja tuomitsette :D
ja kun miehellä omia mielipiteitä kaikista muistakin asioista,niin eiköhän tästäkin.
mitä mä nyt ole kuullu ja nähnyt niin mies ei aina oikein osaa kasvaa siihen isän rooliin raskausaikana vaan vauva opettaa.
mutta me nyt kuitenkin ollaan päätetty,että yritetään selvitä mun hormonien aiheiuutamista mielialanvaihteluista ja muista raskauteen liittyvistä jutuista ja tunteista mitä aiheuttaa turhhia riitoja ja katsoa sitten vauvan syntymän jälkeen mihin elämä vie.
ja tuskin mieheni olisi niin innoissaan tulossa synnytykseen mukaan,olisi jäämässä isyyslomalle ja tuskin häntä olisi synnytysvalmennuksessa ja neuvolassa näkynyt ellei ihan itse olisi halunnut tulla.
elikkä kuten sanoin,hänellä on epävarmat ajatukset vanhemmuutta kohtaan,ihan niinkuin varmasti monella muullakin miehellä ja naisella raskausaikana.
että teit kanssa tuon saman tempun, eli hankkiuduit salaa raskaaksi. Mikset uskonut sitä, että mies ei tahdo lasta???
Kerroit myös aluksi, ettei mies olekaan enää innostunut, ja nyt taas on!
Miksi naisella on puhtaampi mieli kuin miehellä?
-Koska hän vaihtaa sen paljon useammin...
Se epävarmuus kuuluu aikaan ennen raskautta.
Joo oon samaa mieltä että ehkäisy EI TODELLAKAAN OLE pelkästään naisen vastuulla. Empä minäkään kortsua kieltänyt käyttämästä missään vaiheessa eikä kyllä mies osallistunut sen ehkäisyn hankintaan ihan itse pillerit maksoin niin kauan kun niitä söin.
täysin samaa mieltä. MOLEMPIEN on haluttava lastam ENNEN kuin sitä ruvetaan hankkimaan. Ja ilman toisen painostusta, muuten voi kaatua seinät päälle...
Kyllä lapsi on niin iso asia ettei sitä voi yksin päättää. Olitko muistanut edes kertoa miehelle vauvahaluista?eihän sitä tiedä vaikka hänkin olisi ajatukselle lämmennyt.Nyt olet "petoksen" kautta tehnyt hänestä isän, voi olla että tulevaisuus ei ole niin ruusuinen mitä olisi voinut olla..
Voitko/osaatko/muistatko tulevat vuodet pysyä tarinassasi "pilleri unohtui". Vaikka hän olisikin onnellinen isä, kusetuksen paljastuminen aina murentaa luottamusta(eli mitä?)
Kuulostaa todella kakaramaiselta ja itsekkäältä tempulta.
Lisään, että olet tuominnut miehen 18-vuodeksi maksamaan elatusmaksuja. Jos hän haluaa aloittaa elämän jonkun samanhenkisen lapsettoman ihmisen kanssa, tulee heillä aina olemaan myös ylimääräisiä rahallisia rasitteita.
Jos mies ei halua lapsia, sitten otetaan sellainen joka haluaa.Ei tehdä suuria valintoja toisten puolesta.
Niin kuten sanoin jo varmaan kolme kertaa niin sitä rahallistakaan rasitetta ei miehelle tule jos se ei sitä halua. Katsokaas kun äiti voi aina sanoa ettei tiedä kuka on isä jolloin elatusapua maksaa valtio. Nää asiat oon katsokaas selvittänyt aika pohjia myöten. Niin joo ja eipä me enää niistä parista pilleristä puhuta kun se on ihan turhaa. Mä tiedän että lapsesta on iso vastuu mutta mä en kuitenkaan olis ainoa yksinhuoltaja tässä maassa jos niin olis käynyt tai kävis jossain vaiheessa myöhemmin.
lasku sun hommistas tuleekin meille...voi hemmetti!
Kyllä tuommoset pitäs kuohita!
Jos käy niin että isä on pelkkä biologinen, niin mitäs sä sit sanot kun lapsi kysyy aikuisena että kuka on mun isä ja missä se on?
Valehteletko myos lapsellesi, vai sanotko että mä huijasin sitä ja jätin pillerit pöytälaatikkoon.
Tuntuu varmaan kivalta lapsesta!!
Joo lapsi sais kyllä tietää kuka isä on kun sitä kysyis...
siinä tapauksessa, ettei mies halua olla kanssasi missään tekemisissä? Eikä lapsen. Sitten joudut ainakin valehtelemaan kun lapsi kysyy, miksi isä ei halua minua? Vai paukautatko totuuden?
sä olet niin lapsellinen tapaus,voi lapsiraukkaa. (Unohtamatta miestä)
Moniko mies unohtaa tuollaisen petoksen??! En oikein jaksa uskoa. Ja kyllä ne elatusmaksut tulee maksettavaksi, et voi tietää miten teidän välit kehittyy tulevaisuudessa. Vai haluatko lapsen kenties kaikkien rahallisten etuuksien vuoksi?
Tiedätkö sä että ne rahat mitä äiti saa esim. kelalta ei todellakaan ole niin isoja että kukaan sen takia alkais tuskin lapsia hankkimaan...tai no en ainakaan minä. Niin joo...satun muuten olemaan avioero perheestä ja tiedän myös että vaikka se toinen vanhemmista maksaiskin elatusmaksua toiselle niin niillä ei silti elä. Eli en todellakaan halua lasta niiden "rahallisten etuuksien" takia. Satuitko muistamaan että se lapsikin on ihminen joka tarvii ruokaa, vaatteita ja kodin ja nää kaikki maksaa. Sen takia kelalta saa lapsilisää ja muuta vastaavaa tukea mutta ne on kuitenkin niin pieniä summia ettei niillä kukaan lasta elätä.
taitaa mirri kysellä laki-palstalla oikeuksiaan mieheen nähden tässä asiassa. Ei taidakaan olla niin auvoista tuo elo!
Kävin myös lukemassa, voi mies rukkaa...