Laskettuaika lähenee ja esikoinen tuli sektiolla. Tämä toinen olisi kuitenkin tarkoitus synnyttää alateitse. Minkälaisia riskejä tuo aikaisempi sektio aiheuttaa alatiesynnytykselle? Voiko arpi kohdussa revetä tms?
Sektion riskit seuraavassa raskaudessa?
..........................k.
3295
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://www.helistin.fi/keskustelut/viewtopic.php?p=557054&sid=3ab3c53c5ceb222da9820a51c19de607
Mulla on sama tilanne. Yleensä jos sektiosta toipunut hyvin ja arpi ok, repeäminen on yhden sektion jälkeen harvinaisempaa. Tosin ainahan se on mahdollista. Viimeksi kun ultrattiin, todettiin et se on ok. Synnytyksessä seurataan ja mennään kohdallani toivottavasti nopeammin sektioon kuin viimeksi, jos ei alakautta onnistu. Jos mielii useampia lapsia kolmekin, niin toki ois hyvä, jos ois alakautta tullut välissä, kahden sektion jälkeen on jo suuremmat riskit vähän muuhunkin.
Kohdun repeäminen on harvinaista, itselleni se tapahtui reilu viisi vuotta sitten. Ja kätilölle ei tullut mieleenkään moine riski, vaikka oireet olivatkin jälkeenpäin ajatellen selkeät. Mutta ko. sairaalassa ei ennen ollut näin käynyt, joten eivät osanneet tunnistaa sitä. Eli tilanne todettiin vasta hätäsektiossa, joka onneksi ei viivästynyt yhtään, lapsen hapenpuute oli jo tuolloin vaikea, ja oli lääkärien mukaan vain kuulemma minuuttien kysymys, milloin lapsen sydän olisi pysähtynyt kokonaan. Sanoivat suoraan, että oli todella onni, että tämä tapahtui päivällä, jolloin oli leikkaussaliresursseja runsaasti käytössä, yöllä olisi ollut tilanne helposti kohtalokas.
Näitä repeämisiä on viime vuosien aikana tapahtunut joitakin, ja ainakin yksi äiti on menehtynytkin siihen. Tilanne voi kehittyä vakavaksi hyvin nopeasti, koska siihen liittyy massiivisen verenvuodon riski.
Olen ollut kerran raskaana tuon tapauksen jälkeen, ja silloin oli seuranta hyvin tarkkaa. Mutta lääkärien mukaan sitä ei voi millään lailla täysin ennakoida. Ainoastaan sen sanoivat, että jos kohtu on kerran revennyt, sen uusiutuminen on todennäköistä, siksi olivat tarkkana siitä, että lapsi ei pääse liian suureksi, supistuksia ei saanut tulla lainkaan jne... Kaikki meni hyvin, vaikka koko ajan piti olla varuillaan, ja hoito oli keskitetty sellaisille lääkäreille, joilla oli eniten kokemusta. Joskus oli joku vieraampi, niin silloin piti itse pitää huoli, että tuo kohdunrepeäminen on myöskin tuon lääkärin tiedossa, koska he eivät todellakaan lue papereita aina. Myöskin neuvolakortissa oli merkintä, ja kannoin sitä aina mukanani.
Tuo "sektioon mennään nopeammin" on aika tavalla kätilöstä riippuvainen, kutsuuko lääkärin, ja ottaako riskin tosissaan. Mm. neuvolan terkka oli sitä mieltä ennen synnytystä, että kohtu ei voi revetä, ihan nämä sanat minulle sanoi. Oli kuulemma ihan turha pelko. Tosin, luulen, että ei koskaan enää niin sano, pyysi myöhemmin asiaa anteeksi. Siksi itse ainakin neuvon ohjeistamaan ja ottamaan mukaan myöskin tukihenkilön. Ei vara venettä kaada, mutta se riski on oikeasti olemassa, vaikkakin harvinaista, en muista todennäköisyyksiä, mutta muistaakseni se oli alle promillen luokkaa tuolloin muutama vuosi sitten.
Mutta tosiaan, jos riski olisi suuri, ei sektion jälkeen kyllä suositeltaisi alatiesynnytystä. Lääkäritkin kyllä varmasti (tai ainakin toivottavasti) pohtivat riskejä kun synnytystapaa arvioidaan. Aina niitä ei vain voida ennakoida.