Kotihoidon tuen korotus sai kiitosta
19.10.2004 19:26
-
Eduskunta oli päivähoitokeskustelussaan tyytyväinen ensi vuoden budjettiin sisältyvästä kotihoidon tuen korotuksesta. Useimmat kansanedustajat katsoivat sen lisäävän perheiden valinnanmahdollisuuksia.
Yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta maksettava tuki nousee nykyisestä runsaasta 258 eurosta hieman yli 294 euroon kuukaudessa. Yksityisen hoidon tuen määrää korotetaan 117 eurosta 137 euroon.
Eduskunta joutunee kuitenkin äänestämään korotuksesta, sillä kokoomuksen ja kristillisdemokraattien valiokuntamietintöön liittämän vastalauseen mukaan korotuksen suuruuden olisi pitänyt olla 75 euroa hallituksen esittämien 42 euron sijasta.
Tuen suuruutta enemmän kiistaa herätti keskustelussa se, että vastalauseessa painotettiin alle kolmivuotiaiden kotihoidon tärkeyttä. Erityisesti vasemmiston karvoja nostatti pystyyn kohta, jonka mukaan "lasten mielenterveyden häiriöillä on todettu yhteys liian varhain aloitettuun ja toisaalta etenkin henkilöstöpulan vuoksi heikkotasoiseen päiväkotihoitoon".
(MTV3-STT)
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2004/10/323408
19.10.2004 19:26
-
Eduskunta oli päivähoitokeskustelussaan tyytyväinen ensi vuoden budjettiin sisältyvästä kotihoidon tuen korotuksesta. Useimmat kansanedustajat katsoivat sen lisäävän perheiden valinnanmahdollisuuksia.
Yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta maksettava tuki nousee nykyisestä runsaasta 258 eurosta hieman yli 294 euroon kuukaudessa. Yksityisen hoidon tuen määrää korotetaan 117 eurosta 137 euroon.
Eduskunta joutunee kuitenkin äänestämään korotuksesta, sillä kokoomuksen ja kristillisdemokraattien valiokuntamietintöön liittämän vastalauseen mukaan korotuksen suuruuden olisi pitänyt olla 75 euroa hallituksen esittämien 42 euron sijasta.
Tuen suuruutta enemmän kiistaa herätti keskustelussa se, että vastalauseessa painotettiin alle kolmivuotiaiden kotihoidon tärkeyttä. Erityisesti vasemmiston karvoja nostatti pystyyn kohta, jonka mukaan "lasten mielenterveyden häiriöillä on todettu yhteys liian varhain aloitettuun ja toisaalta etenkin henkilöstöpulan vuoksi heikkotasoiseen päiväkotihoitoon".
(MTV3-STT)
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2004/10/323408
Vastaukset 7
Vanhimmat
tueksi, on kiitoksen arvoinen.
Tai pitäisikö sanoa kaikkien näiden vuosien jälkeen, että kiitos tuostakin vähästä.
haloo!!!
"Erityisesti vasemmiston karvoja nostatti pystyyn kohta, jonka mukaan "lasten mielenterveyden häiriöillä on todettu yhteys liian varhain aloitettuun ja toisaalta etenkin henkilöstöpulan vuoksi heikkotasoiseen päiväkotihoitoon". "
Vasemmistolainen sdp:hän haluaa edelleen ja entistä voimakkaammin häiritä kotihoitoa vaatimalla kaikille rikkaillekin ilmaista päivähoitoa.
vasemmistolta. Maanviljelijät käyttävät väärin kotihoidontukea. Pihapiirissä tai kirkonkylässä asuva isovanhempi käy hoitamassa nuoremman polven lapset ja saavat kotihoidontuen. Kävisihän ne sukupolvenvaihdoksen vuoksi nuorena eläkkeelle lasketut eläkeläiset ilman kotihoidontukeakin tekemässä niitä samoja töitä mitä ennen sukupolvenvaihdoseläkettäkin. Sitä varten kotihoidontuen korotus on, maanviljelijöille. Missä muualla työpaikalla pääsee sukupolvenvaihdoseläkkeelle, siis peruste se että nuoremmille annetaan työpaikka. Keskusta jymäyttää ja pettää aina. Ei muuta kuin ilaminen päivähoito kaikille ja katsottaisi, kuinka moni maanviljelijä veisi lapsensa päivähoitoon.
Ei siellä maalla enää ketään asu.
Länsiväylässä juttu
Kirjoittanut: Helinä-keiju3 15.10.2007 klo 11.26
Lainaus Leena Ikosen kirjoituksessa sunnuntain Länsiväylässä otsikolla VÄKIVALLOIN PÄIVÄUNILLE
"
Syrjäytyminen systeemin
vuoksi -nimisen ilmiön tulisi
huolestuttaa kaikkia
päättäjiä. Ilmiön vaikutukset
alkavat varhain, päiväkodissa.
Olen toiminut eri puolilla
Suomea vanhempien avustajana
päiväkodeissa neuvotteluissa,
joissa yritetään ratkoa lasten asioita.
Yllättävän usein ilmenee,
että lapsen suurin ongelma on
päiväunille meno. Kun lapsi ei
suostu menemään päiväkodissa
päivälevolle, hänen sanotaan
oireilevan. Vanhemmilla ei
yleensä ole vaikeuksia kotona
lapsensa kanssa.
Neuvotteluissa pohditaan,
mikä perheen sisäinen tapahtuma
tai perheen tilanne on
aikaansaanut ongelman.
Vanhempien annetaan ymmärtää
olevan syyllisiä lapsensa
käytökseen. Erityistä huolta
vanhemmille esitetään lapsen
ujoudesta tai vilkkaudesta (siis
persoonallisuuden piirteistä). En
ole kuullut pohdittavan päiväkodin
osuutta asiassa, esimerkiksi
resurssien puutetta, liian suuria
ryhmiä tai työtapoja. Kukaan ei
yleensä kannusta vanhempia,
jotka selviytyvät temperamenttisen
lapsensa hoidossa.
Havaintojeni mukaan
erityisesti ne vanhemmat, jotka
ovat eri mieltä lapsen kasvatuksesta
päiväkodin kanssa,
joutuvat sosiaalitoimen
puhutteluun, kun päiväkoti tekee
lastensuojeluilmoituksen. Tästä
käytetään nimitystä varhainen
puuttuminen, jolla siis ei
välttämättä ole mitään yhteyttä
varhaiseen auttamiseen.
Päiväkodin, terveydenhuollon,
sosiaalitoimen edustajat,
kiertävät lastentarhanopettajat,
perhetyöntekijät, vanhemmat,
vanhempien avustajat, tukihenkilöt
kerääntyvät, yleensä
ainakin 10 hengen voimin,
pohtimaan tilannetta. Tästä
käytetään nimitystä verkostoneuvottelu
tai tiimityö. Toiminnalle
on tyypillistä, että lapsen
”ongelma” jää lukemattomista
neuvotteluista huolimatta
ratkaisematta.
Hämmästyttävän usein lapsi
saa siirron erityisryhmään tai
erityispäiväkotiin ilman, että
lasta tutkitaan perusteellisesti.
Lapsen ”diagnoosin” tekevät siis
tahot, joilla ei ole mitään
lääketieteellistä koulutusta
(joissain tapauksissa perheneuvolakäynnit
tai lastenpsykiatrin
puhelinkonsultaatio päiväkodin
kanssa).
Ihmisoikeussopimukset ja lait
kuitenkin edellyttävät, että lapsi
saa kaiken mahdollisen suojelun
ja hyvää hoitoa. Ketään ei saa
perusteetta ja ilman tutkimuksia
leimata sairaaksi.
Lapsen polku syrjäytyjäksi voi
alkaa leimaamisella, varsinkin
kun lapsi siirtyy erityislapsen
leimalla kouluun.
Viime vuosina opettajatkin
ovat antautuneet, valmiit
luopumaan arvovallastaan ja
mieluummin asioivat lapsen
asiassa sosiaalitoimen kanssa
kuin lapsen vanhempien kanssa.
Osa opettajistakin puhuu
mieluummin lapsen oireilusta
sen sijaan, että hakisi omille
työtavoilleen uusia uria.
Verkostot jatkavat kokoontumisiaan
ja lapsi itse jää usein vaille
tukea ja koulukiusaaminen
jatkuu.
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
selvittelee noin 15 vuoden
ajalta kodin ulkopuolelle
sijoitettujen lasten sijoituspäätösten
syitä Helsingin kaupungissa.
Tutkimuksen mukaan sijoitusten
ensisijaiset syyt löytyvät
sosiaalisesta vuorovaikutuksesta
(52 prosenttia) ja kouluvaikeuksista
(37 prosenttia) eli
yhteensä 89 prosenttia on muita
syitä kuin vanhempien päihteiden
käyttö. Tänä päivänä n.16
000 lasta joutuu asumaan kodin
ulkopuolella.
Päiväkotien psykososiaalinen
hoito voi olla vanhemmille
yllätys. Päivähoidon aikana
tapahtuneet lapsen kiinnipidot
eli käsiksikäymiset voivat
paljastua lapsen mustelmien
takia.
Kouluissakin lapsiin saatetaan
kohdistaa kiinnipitoja ja
retuuttamisia. Väkivaltaisesti
kohdeltu lapsi todennäköisesti
turvautuu elämässään väkivaltaan.
Kodin ulkopuolelle sijoitetuista
lapsista osa asuu laitoksissa,
jotka eristävät lapset vanhemmistaan
ja suvustaan psykoanalyyttisesti
suuntautuneiden
lastenpsykiatrien ohjauksella.
Mitä on ammatillisuus, joka
sairastuttaa?
Leeni Ikonen
Varatuomari
"
Lähde:
http://194.188.93.116/cgi-bin/mediaweb12#
Systeemi syrjäyttää.