Tarkoituksena on vaihtaa 20 vuotta vanha Volvo Penta 2003 uuteen saman teholuokan koneeseen. Yanmar, Sole ja mitä kaikki niitä nyt onkaan, millaisia kokemuksia käytön ja huollon suhteen? Volvon huollosta olen saanut niin huonoja kokemuksia että mielelläni vaihdan johonkin muuhun merkkiin. Asiallisia kommentteja kiitos.
Uusi 30 hp moottori
Kokemuksia?
55
7937
Vastaukset
- omista kokemuksista
Niinkuin tiedät, monissa merimoottoreissa voi olla sama kone eri firman marinoimana ja eri värillä maalaamana. Kummasti hinnat näyttävät vaihtelevan jopa täysin samojen varaosien kohdalla riippuen koneen merkistä. Moottorin ja varaosien hinta onkin yksi valintaperuste. Muita käytännön näkökohtia:
- asennusmitat (sopiiko uusi kone mahdollisimman vähin muutoksin entisen tilalle)
- pääsetkö helposti käsiksi esim. öljysuodattimeen ja impelleriin, kun kone on paikallaan, onko huollot helppo tehdä
- vaihteen välityssuhde, sopivan potkurin koko (koskee akselivetoista)
- laturin teho (valitse 90-115 A laturi)
Itse olen oikein tyytyväinen Vetus-dieseliin, joka on Hollannissa marinoitu Mitsubishi. Käyttökokemusta tosin on vasta 800 tuntia, mutta mitään harmeja ei ole tähän mennessä ollut. Käynnistyy helposti, käy ilman tärinöitä, on yksinkertainen huoltaa itse. Tiettävästi varaosia saa kaikkialta. En tosin ole tarvinnut kuin suodattimia (löytyy vaikka biltemasta), pari kiilahihnaa ja impelleriä. Kummasti on impellerit kestäneet verrattuna vihreän koneen impelleriongelmiin.
Yanmar taitaa olla huomattavasti kalliimpi kuin Vetus. Solen hintaa en tiedä (Sole on niinikään Mitsubishistä marinoitu kuten Vetus). Koneen vaihdossa on se hyvä käytännön asia, että uudet ovat yleensä vähän pienikokoisempia kuin 20 vuotta sitten. Jos on tarve lisätä konetehoa, suurempitehoinen yleensä mahtuu entisen tilalle. Isompi teho ei välttämättä merkitse isompaa kulutusta, koska p-a kulutus riippuu siitä millä kierrosluvulla ajelet.- SpK
Mulla on Sole (Mitsubishi), joka on laitettu Volvon tilalle 2004. Kokemukset moottorin toiminnan ja mm. huolto-osien saatavuuden suhteen hyvät. Varsinaiselle huoltopalvelulle ei ole ollut vielä käyttöä.
Kuitenkin, jos nyt vaihtaisin moottoria valinta ei kohdistuisi Soleen/Mitsubishiin. Öljytikku ja raakavesipumppu ovat huollon kannalta mahdollisimman hankalassa paikassa. Kubotasta marinoiduissa tärkeimmät huoltokohteet sijoitettu siten, että homma toimii Volvolle suunnitellussa konetilassa hyvin. Tsekkaa Beta ja Nanni -mallit (molemmat marinoitu Kubotan teollisuusmoottoreista). Molemmilla merkeillä hyvät/ammattitaitoiset edustajat Suomessa: Veneakselisto ja Tapimer. Merkeillä lähes identtiset mallistot joten vertailu ja kilpailuttaminen helppoa. Molempiin saa sovitteen Volvon vetolaitteeseen.
- Hakro
Itselläni on ollut jo 18 vuotta Solé, tosin 4-sylinterinen ja 45 hv tehoinen. Luotettavuudessa, huolto- ja varaosapalvelussa ei tänä aikana ole ollut mitään huomauttamista. Kokemukset ovat olleet pikemminkin positiivisia.
Alunperin valitsin tämän moottorin vakiovarusteena olevan Volvon tilalle toisaalta paremman hinta-laatusuhteen, toisaalta juuri vastaavien ikävien huoltokokemusten vuoksi kuin sinulla on ollut.
Ylimääräisenä plussana on mielestäni ollut se, että pakoputkensuun ympäristö on pysynyt täysin puhtaana, noettomana, toisin kuin useimmissa Volvolla tai Yanmarilla varustetuissa veneissä. - .....................
Itselläni on Yanmar 3YM20 ja ei mitää moitittavaa koneesta. Samoin veneen huolto Leevene Lauttasaaressa on toiminut esimerkillisesti, mikä on usein tärkeätä. Varaosat kaliiksi hinnoiteltu. Tästä 21hv versiosta saa samanlaisen 29hv version myös. Leeveneen mukaan moottorin rakenne ja teknologia on uutta Yanmaria ja ensimmäistä kertaa moottori joka todella on suunniteltu veneisiin ja huollettavuutta on todella ajateltu. Mallit ovat olleet tuotannossa pari vuotta niin luulisi että lasten taudit on karsittu, jos niitä japseissa onkaan.
- R K-S
Volvo 2001-2003 mooottoreiden tilalle Sole koneet. Solella on adapterit myös Volvo sail-drive vetolaitteisiin. Hinta, asennus ja myöhempi huolto- ja varaosapalvelu ovat aika tärkeitä.
- on ok
Vaihdoin Sole Mini 33 vanhan Bukhin DV20 tilalle 32-jalkaiseen 5,5 tonniseen paattiin ja nyt on viides kausi Solella menossa.
Havaintoja:
* 3-pyttyinen kone tärisee tyhjäkäynnillä, vaikka tyynyt ovat pehmeät - kun kierroksia on 1200 tai yli tärinästä ei ole kiusaa
* verrattuna aiempaan alavääntöä on todella runsain määrin, osansa sen käytettävyyteen tuo tietysti 3-lapainen taittolapapetkuri.Pikkubukhin ongelmana oli, ettei se jaksanut heti nostaa kierroksia, jolloin kovassa tuulessa satamasta poispääsy oli joskus haasteellista, nyt ei ole ongelmia.
* Matka-ajokierrokset voi pitää 2000 molemmin puolin tuulesta riippuen, matkavauhtina silloin runkonopeus , kulutus asettuu ihan luvattuihin lukemiin ks. Solen kotisivut http://www.solediesel.com/docs/grafica_m33.pdf
* TeknoMarinen toiminta muuten asiallista, mutta vetolaitteen kunnostusta/säätämistä isommille tehoille/väännölle olisivat kyllä voineet ehdottaa - vaikka toisaalta, ei TeknoMarine sitä osannut kyllä tehdäkään, vaikka yrittivät. Ilmeisesti asentajat siellä eivät tunne momenttiavainta, tai eivät osaa sitä käyttää, kun momentteja ei ollut testattu...
* Varaosista/huollosta ei ole kokemusta, kun en ole oikein suodattimia ja pyörijää lukuunottamatta mitään vielä tarvinnut. Hihnoja saa huoltoasemilta. Polttoainesuodatin tosin on ihan omanlaisensa ja sitä ei saa edes erikoisliikkeistä muualta. Suodattimen vaihto jalkoineen tavallisempaan malliin on suunnitelmissa.
Vaikea verrata Volvoon Yanmariin tms., kun ei ole tässä paatissa niitä ollut. Sole tuntuu edelleen ihan ok ratkaisulta ja tyhjäkäynnin tärinää lukuunottamatta miellyttävältä käytössä. Tekniikaltaan se on mekaaninen turboton perusdiesel, siis toimintavarma, mutta ei päästöiltään pärjää pumppusuutin- tai common rail- koneille.
Tehoa on moottorissa hyvä olla reservissä, ainakin jos aikoo joskus seilata vuorovesi- tai muissa virtaolosuhteissa tai kovemmissa vastatuulissa. Reservitehoahan ei ole pakko käyttää jatkuvasti. Haittapuolina isommalle moottorille ovat kalliimpi hinta ja hieman lisää painoa (tosin Bukhiin verrattuna painonsäästö oli noin 100 kg). Kulutuksessa reserviteho ei taida juuri näkyä. - vaihtoaikeissa
on ok kirjoitti:
Vaihdoin Sole Mini 33 vanhan Bukhin DV20 tilalle 32-jalkaiseen 5,5 tonniseen paattiin ja nyt on viides kausi Solella menossa.
Havaintoja:
* 3-pyttyinen kone tärisee tyhjäkäynnillä, vaikka tyynyt ovat pehmeät - kun kierroksia on 1200 tai yli tärinästä ei ole kiusaa
* verrattuna aiempaan alavääntöä on todella runsain määrin, osansa sen käytettävyyteen tuo tietysti 3-lapainen taittolapapetkuri.Pikkubukhin ongelmana oli, ettei se jaksanut heti nostaa kierroksia, jolloin kovassa tuulessa satamasta poispääsy oli joskus haasteellista, nyt ei ole ongelmia.
* Matka-ajokierrokset voi pitää 2000 molemmin puolin tuulesta riippuen, matkavauhtina silloin runkonopeus , kulutus asettuu ihan luvattuihin lukemiin ks. Solen kotisivut http://www.solediesel.com/docs/grafica_m33.pdf
* TeknoMarinen toiminta muuten asiallista, mutta vetolaitteen kunnostusta/säätämistä isommille tehoille/väännölle olisivat kyllä voineet ehdottaa - vaikka toisaalta, ei TeknoMarine sitä osannut kyllä tehdäkään, vaikka yrittivät. Ilmeisesti asentajat siellä eivät tunne momenttiavainta, tai eivät osaa sitä käyttää, kun momentteja ei ollut testattu...
* Varaosista/huollosta ei ole kokemusta, kun en ole oikein suodattimia ja pyörijää lukuunottamatta mitään vielä tarvinnut. Hihnoja saa huoltoasemilta. Polttoainesuodatin tosin on ihan omanlaisensa ja sitä ei saa edes erikoisliikkeistä muualta. Suodattimen vaihto jalkoineen tavallisempaan malliin on suunnitelmissa.
Vaikea verrata Volvoon Yanmariin tms., kun ei ole tässä paatissa niitä ollut. Sole tuntuu edelleen ihan ok ratkaisulta ja tyhjäkäynnin tärinää lukuunottamatta miellyttävältä käytössä. Tekniikaltaan se on mekaaninen turboton perusdiesel, siis toimintavarma, mutta ei päästöiltään pärjää pumppusuutin- tai common rail- koneille.
Tehoa on moottorissa hyvä olla reservissä, ainakin jos aikoo joskus seilata vuorovesi- tai muissa virtaolosuhteissa tai kovemmissa vastatuulissa. Reservitehoahan ei ole pakko käyttää jatkuvasti. Haittapuolina isommalle moottorille ovat kalliimpi hinta ja hieman lisää painoa (tosin Bukhiin verrattuna painonsäästö oli noin 100 kg). Kulutuksessa reserviteho ei taida juuri näkyä.Kuka vetolaitteen lopulta tarkasti/huolsi.Kestääkö 20 bukhin vetolaite pitkänpääle suurempia tehoja.
- Pitäisi kestää
vaihtoaikeissa kirjoitti:
Kuka vetolaitteen lopulta tarkasti/huolsi.Kestääkö 20 bukhin vetolaite pitkänpääle suurempia tehoja.
Vetolaitteen sääti ja huolsi Roos itse, siis se kaveri joka on aikoinaan tuonut Bukhia maahan. Vaikuttaa Hangossa ja tekee kästtääkseni edelleen pienimuotoista huoltotoimintaa ainakin vetolaitteille sen minkä autojen entisöinniltä ehtii. Hänellä oli ainakin vielä viime kesänä myös varaosia vetolaitteisiin.
En ole asiasta ihan varma, mutta olen ymmärtänyt, että Bukh käyttää samaa vetolaitetta myös DV36 moottorin yhteydessä, siis sen 36 hv koneen kanssa, joten kyllä sen pitäisi kestää. Tietysti edellyttäen että vetolaite muuten on kunnossa. Teho ei kait sinänsä ole ongelma, vaan vääntömomentti ja käsitin, että väännön kesto on säädettävissä vetolaitteen sisältä. - vaihtoaikeissa
Pitäisi kestää kirjoitti:
Vetolaitteen sääti ja huolsi Roos itse, siis se kaveri joka on aikoinaan tuonut Bukhia maahan. Vaikuttaa Hangossa ja tekee kästtääkseni edelleen pienimuotoista huoltotoimintaa ainakin vetolaitteille sen minkä autojen entisöinniltä ehtii. Hänellä oli ainakin vielä viime kesänä myös varaosia vetolaitteisiin.
En ole asiasta ihan varma, mutta olen ymmärtänyt, että Bukh käyttää samaa vetolaitetta myös DV36 moottorin yhteydessä, siis sen 36 hv koneen kanssa, joten kyllä sen pitäisi kestää. Tietysti edellyttäen että vetolaite muuten on kunnossa. Teho ei kait sinänsä ole ongelma, vaan vääntömomentti ja käsitin, että väännön kesto on säädettävissä vetolaitteen sisältä.Huono juttu että bukhin vetolaitteen päälle näillä vesillä ymmärtää vain Roos,näitä laitteita on vielä paljon suomen vesillä.
- 30 jalkaa
30 hp on iso moottori millaiseen purteen moisen koneen tarvitset?
Alle 40 jalkaa ei moista tarvitse.- Purhepersi
Jäkä jäkä. Matkapurjehduksessa riittävä koneteho on pelkkää plussaa. On kuviteltavissa paljon sellaisia tilanteita, joissa moottorin kyky painaa kovaankin vastatuuleen järkevällä nopeudella on eduksi tai jopa turvallisuuden kannalta positiivinen seikka.
Sitäpaitsi kysyjä oli korvaamassa vanhaa Volvon 2003:sta vastaavantehoisella moottorilla! Kai sillekin joku syy on, että veneessä on sellainen ennestään.
Tällä palstalla on selvästi havaittavissa jyrkkä kahtiajako pragmaattisiin matka- ja perhepurjehtijoihin sekä tunteenomaisesti harrastukseensa suhtautuviin sportti- ja kilpapurjehtijoihin. Ihan oman mielenterveytensä vuoksi jälkimmäisen ryhmän kannattaisi yrittää ymmärtää ensimmäistä ryhmää hiukan enemmän. - 1.6 litranen
Purhepersi kirjoitti:
Jäkä jäkä. Matkapurjehduksessa riittävä koneteho on pelkkää plussaa. On kuviteltavissa paljon sellaisia tilanteita, joissa moottorin kyky painaa kovaankin vastatuuleen järkevällä nopeudella on eduksi tai jopa turvallisuuden kannalta positiivinen seikka.
Sitäpaitsi kysyjä oli korvaamassa vanhaa Volvon 2003:sta vastaavantehoisella moottorilla! Kai sillekin joku syy on, että veneessä on sellainen ennestään.
Tällä palstalla on selvästi havaittavissa jyrkkä kahtiajako pragmaattisiin matka- ja perhepurjehtijoihin sekä tunteenomaisesti harrastukseensa suhtautuviin sportti- ja kilpapurjehtijoihin. Ihan oman mielenterveytensä vuoksi jälkimmäisen ryhmän kannattaisi yrittää ymmärtää ensimmäistä ryhmää hiukan enemmän.Näyttää täällä venepuolellakin esiintyvä samoja perusteluja kuin autopuolella tehon tarpeelle...
Matkapurjehtijan matkanopeuden saavuttamiseen ei paljon tehoja tarvitse. Pieni moottoriteho tiukassa paikassa ei ole oikeasti ongelma. - Hakro
1.6 litranen kirjoitti:
Näyttää täällä venepuolellakin esiintyvä samoja perusteluja kuin autopuolella tehon tarpeelle...
Matkapurjehtijan matkanopeuden saavuttamiseen ei paljon tehoja tarvitse. Pieni moottoriteho tiukassa paikassa ei ole oikeasti ongelma."Matkapurjehtijan matkanopeuden saavuttamiseen ei paljon tehoja tarvitse. Pieni moottoriteho tiukassa paikassa ei ole oikeasti ongelma."
Mistäpä sitten sikiää näitä besserwissereitä, jotka luulevat tietävänsä mitä toiset tarvitsevat?
Matkanopeuden saavuttamiseen tyynessä toki riittää pieni teho. Myös suurempaa moottoria voidaan silloin käyttää pienellä teholla.
Tiukassa paikassa tehon puute sen sijaan on ihan oikeasti ongelma.
Olen itse ollut tilanteessa, jossa jyrkässä vasta-aallokossa veneen (2,6 tonnia, 10 hv diesel) "matkanopeus" putosi alle kahden solmun. Toki siitä selvittiin, mutta ei se kivaa ollut.
Myös satamamanöövereissä suurehko koneteho on eduksi. Veneen nopea kääntäminen edellyttää runsasta työntövoimaa, ja voimaa tarvitaan myös nopeaan jarrutukseen, joka on tarpeen esimerkiksi tultaessa sivutuulessa laituriin. Olen joutunut vierestä katsomaan tapauksia, joissa koneteho ei ole riittänyt veneen pysäyttämiseen ajoissa.
Olen ollut erittäin tyytyväinen siihen, että valitsin lähes 8-tonniseen veneeseeni 35 hv Volvon tilalle 45 hv Solén. Hankintahinta oli kummallakin sama. - 3000 kg
Hakro kirjoitti:
"Matkapurjehtijan matkanopeuden saavuttamiseen ei paljon tehoja tarvitse. Pieni moottoriteho tiukassa paikassa ei ole oikeasti ongelma."
Mistäpä sitten sikiää näitä besserwissereitä, jotka luulevat tietävänsä mitä toiset tarvitsevat?
Matkanopeuden saavuttamiseen tyynessä toki riittää pieni teho. Myös suurempaa moottoria voidaan silloin käyttää pienellä teholla.
Tiukassa paikassa tehon puute sen sijaan on ihan oikeasti ongelma.
Olen itse ollut tilanteessa, jossa jyrkässä vasta-aallokossa veneen (2,6 tonnia, 10 hv diesel) "matkanopeus" putosi alle kahden solmun. Toki siitä selvittiin, mutta ei se kivaa ollut.
Myös satamamanöövereissä suurehko koneteho on eduksi. Veneen nopea kääntäminen edellyttää runsasta työntövoimaa, ja voimaa tarvitaan myös nopeaan jarrutukseen, joka on tarpeen esimerkiksi tultaessa sivutuulessa laituriin. Olen joutunut vierestä katsomaan tapauksia, joissa koneteho ei ole riittänyt veneen pysäyttämiseen ajoissa.
Olen ollut erittäin tyytyväinen siihen, että valitsin lähes 8-tonniseen veneeseeni 35 hv Volvon tilalle 45 hv Solén. Hankintahinta oli kummallakin sama.Moottori tulee mitoittaa oikein oli paino mitä tahansa. Jos joku joutuu tilanteeseen '2 solmua vasta aallokossa' ei ole ymmärtänyt purjehduksesta mitään.
Tarvittaessa mennään vaikka päivä ajoankkureilla tuulen mukana jos keli niin vatii... - purjehduksesta kaiken?
3000 kg kirjoitti:
Moottori tulee mitoittaa oikein oli paino mitä tahansa. Jos joku joutuu tilanteeseen '2 solmua vasta aallokossa' ei ole ymmärtänyt purjehduksesta mitään.
Tarvittaessa mennään vaikka päivä ajoankkureilla tuulen mukana jos keli niin vatii...Tietämyksesi lisääntyy, jos seilaat enemmän ja vähän kauemmaksi. Vuorovesivirroissa ei ole ollenkaan harvinaista, että on hankala merenkäynti ilman tuulta. Kovaan tuuleen liittyvässä merenkäynnissä voit tarvita konetta satamaan mennessäsi. Aallonmurtajan suulla käy joskus aikamoinen virta ja korkea aallokko. Laivaväylillä ei kannata ruveta pelleilemään ajoankkurilla.
Joskus muuten Merenkurkussakin on sattunut olemaan aika kova virta ja aallokko yhdistynenä tyyntyneeseen tuuleen. Ei ilmeisesti ole sattunut kohdallesi?
Eipä ole haittaa, jos konetehoa on riittävästi niissäkin tilanteissa.
3 tn veneeseen riittää 8hv teho yleensä, mutta 12-15 hv olisi parempi kaiken varalta. Yleisesti tunnettu nyrkkisääntöhän matkaveneeseen on 4-5hv/tn. - nelilaskin
purjehduksesta kaiken? kirjoitti:
Tietämyksesi lisääntyy, jos seilaat enemmän ja vähän kauemmaksi. Vuorovesivirroissa ei ole ollenkaan harvinaista, että on hankala merenkäynti ilman tuulta. Kovaan tuuleen liittyvässä merenkäynnissä voit tarvita konetta satamaan mennessäsi. Aallonmurtajan suulla käy joskus aikamoinen virta ja korkea aallokko. Laivaväylillä ei kannata ruveta pelleilemään ajoankkurilla.
Joskus muuten Merenkurkussakin on sattunut olemaan aika kova virta ja aallokko yhdistynenä tyyntyneeseen tuuleen. Ei ilmeisesti ole sattunut kohdallesi?
Eipä ole haittaa, jos konetehoa on riittävästi niissäkin tilanteissa.
3 tn veneeseen riittää 8hv teho yleensä, mutta 12-15 hv olisi parempi kaiken varalta. Yleisesti tunnettu nyrkkisääntöhän matkaveneeseen on 4-5hv/tn.4-5 hv/1000 kg takoittaa että kysyjällä on
30 hv konetta varten veneen paino
7 500 kg - 6 000 kg. - Hakro
3000 kg kirjoitti:
Moottori tulee mitoittaa oikein oli paino mitä tahansa. Jos joku joutuu tilanteeseen '2 solmua vasta aallokossa' ei ole ymmärtänyt purjehduksesta mitään.
Tarvittaessa mennään vaikka päivä ajoankkureilla tuulen mukana jos keli niin vatii..."Jos joku joutuu tilanteeseen '2 solmua vasta aallokossa' ei ole ymmärtänyt purjehduksesta mitään."
Joka sanoo näin, ei ole ymmärtänyt lukemastaan mitään.
Kyseinen tilanne oli Hangon länsipuolella, kapealla väylällä, ilta pimenemässä. Eipä tullut mieleen kokeilla ajoankkuria siinä kivikossa! - x-purjehtija
Hakro kirjoitti:
"Jos joku joutuu tilanteeseen '2 solmua vasta aallokossa' ei ole ymmärtänyt purjehduksesta mitään."
Joka sanoo näin, ei ole ymmärtänyt lukemastaan mitään.
Kyseinen tilanne oli Hangon länsipuolella, kapealla väylällä, ilta pimenemässä. Eipä tullut mieleen kokeilla ajoankkuria siinä kivikossa!pitikö tumkea vastatuuleen pieneen kapeikkoon.
jos vaikka olisi mennyt myötötuuleen jonkin aikaa ja yrittänyt uudelleen...
Vai tuliko soitettua kännykällä vaimolle että olemme kello 20:00 rannassa tule hakemaan...
Luonnon kunnoitus on osa on osa ymmärtämistä missä purjehduksessa on oikeasti kysymys. - Hakro
x-purjehtija kirjoitti:
pitikö tumkea vastatuuleen pieneen kapeikkoon.
jos vaikka olisi mennyt myötötuuleen jonkin aikaa ja yrittänyt uudelleen...
Vai tuliko soitettua kännykällä vaimolle että olemme kello 20:00 rannassa tule hakemaan...
Luonnon kunnoitus on osa on osa ymmärtämistä missä purjehduksessa on oikeasti kysymys.Piti tunkea vastatuuleen pieneen kapeikkoon, jos aikoi päästä Hangon satamaan yöksi. Muita suojaisia paikkoja ei lähistöllä ole, ja keli oli koko ajan kovenemassa.
Ei tullut soitettua kännykällä vaimolle, kun vaimo oli samassa veneessä - eikä siihen aikaan edes ollut kännyköitä, tämä tapahtui 70-luvulla.
Purjehdittuani kohtuullisen menestyksellisesti myös moottorittomia veneitä (mm. H ja 6mR) uskoisin aika hyvin tietäväni, mistä purjehduksessa on kysymys.
Tässä keskustelussa oli kuitenkin kyse siitä, mikä on riittävä moottoriteho matkapurjeveneeseen.
Luonnon kunnioitus purjehduksessa tarkoittaa mielestäni varautumista yllättäviinkin sään muutoksiin, ja osana tähän varautumiseen kuuluu riittävän tehokas moottori. - entinen purjehtija?
x-purjehtija kirjoitti:
pitikö tumkea vastatuuleen pieneen kapeikkoon.
jos vaikka olisi mennyt myötötuuleen jonkin aikaa ja yrittänyt uudelleen...
Vai tuliko soitettua kännykällä vaimolle että olemme kello 20:00 rannassa tule hakemaan...
Luonnon kunnoitus on osa on osa ymmärtämistä missä purjehduksessa on oikeasti kysymys.ex-purjehtija on voinut unohtaa tosielämän tilanteet. Nyt kertoilet luonnon kunnostuksesta tms. Teitkö purjehtijan urallasi tosiaan niin, että klo 20 jätit vaimosi rannalle odottelemaan ja käännyit 180 astetta? Kauanko jaksoi odotella, vuorokauden tai pari??
- näkemys..
3000 kg kirjoitti:
Moottori tulee mitoittaa oikein oli paino mitä tahansa. Jos joku joutuu tilanteeseen '2 solmua vasta aallokossa' ei ole ymmärtänyt purjehduksesta mitään.
Tarvittaessa mennään vaikka päivä ajoankkureilla tuulen mukana jos keli niin vatii...sopivan kokoiseksi moottoriksi on tämän tyyppinen:
Finngulf 33, paino 4500 kg, vakiomoottori 30 hv
X-34, paino 5300 kg, vakiomoottori 30 hv
Hallberg Rassy 372, paino 7500 kg, vakiom. 55 hv
Siis noin 6-8 hv veneen 1.000 kg kohti.
Tuo riittää huonoissakin oloissa ja matkavauhdilla pienet kierrokset, ei meteliä. - Kommentti...-
3000 kg kirjoitti:
Moottori tulee mitoittaa oikein oli paino mitä tahansa. Jos joku joutuu tilanteeseen '2 solmua vasta aallokossa' ei ole ymmärtänyt purjehduksesta mitään.
Tarvittaessa mennään vaikka päivä ajoankkureilla tuulen mukana jos keli niin vatii...MEinaatko ajoankkurilla ajelehtia 20 metrin tuulella, kun rantaan on pari mailia, ja tuuli painaa siihen suuntaan, sillon mm on kiva kun koneessa on tehoa johon luottaa.
Itseäni ärsyttää vanhan skandini alimitoitettu kone, kun esim satamasta lähtee, laiturista kun 14 metrin tuuli painaa sivusta, poiju irti ja perän kääntö myötätuuleen. Vauhtiakinpitää olla että kääntyy, ja sitten pitäisi reippaasta taaksepäinliustä lähteä eteenpäin vastatuuleen aallonmurtajien välistä, kun tuntuu että pakkiliike ei pysähdy millään, vaikka kaasupojhassa.
Olis noissa tilanteissa kiva kun koneessa ois muutama heppakymmen lisää.
Vene on 4 tonnia, kone 15 hp.
Siis naurettavan alitehoinen - aika paljon!
näkemys.. kirjoitti:
sopivan kokoiseksi moottoriksi on tämän tyyppinen:
Finngulf 33, paino 4500 kg, vakiomoottori 30 hv
X-34, paino 5300 kg, vakiomoottori 30 hv
Hallberg Rassy 372, paino 7500 kg, vakiom. 55 hv
Siis noin 6-8 hv veneen 1.000 kg kohti.
Tuo riittää huonoissakin oloissa ja matkavauhdilla pienet kierrokset, ei meteliä.Jos joku on kiinnostunut avomeriveneen varustamisesta yms, yksi hyvä lähdekirja on ”The Seaworthy Offshore Sailboat”/John Vigor.
Siinä todetaan perinteiseksi konetehon ohjeeksi n. 2 hv (1.5 kW) jokaista uppouman tonnia kohti, mutta nykyaikaisemmaksi minimisuositukseksi on otettu 3-4 hv (2-3 kW) tonnia kohti. Sillä teholla ei kirjoittajan mukaan ehkä saa parasta mahdollista vauhtia, mutta tehon pitäisi riittää eteenpäin pääsemiseen kovassakin vasta-aallokossa. Oleellista on veneeseen ideaalinen vaihteen välityssuhde ja oikean kokoinen potkuri.
Eihän tehokkaasta koneesta tietenkään haittaa ole.
Edellisessä veneessäni oli 65 hv perkinssi ja veneen paino oli 13 tn (= 5 hv/tn). Täyttä konetehoa en tarvinnut milloinkaan edes vuorovesivirroissa. Nykyisessä on 42 hv/11 tn (4 hv/tn) ja se riittää mainiosti. Taloudelliseen matkavauhtiin riittää puolet maksimikierroksista, jolloin kulutus on 1,6 l/h - 5.5 kn. Potkurin oikean mitoituksen löytäminen tapahtui kokeilemalla. - Nykyihminen
aika paljon! kirjoitti:
Jos joku on kiinnostunut avomeriveneen varustamisesta yms, yksi hyvä lähdekirja on ”The Seaworthy Offshore Sailboat”/John Vigor.
Siinä todetaan perinteiseksi konetehon ohjeeksi n. 2 hv (1.5 kW) jokaista uppouman tonnia kohti, mutta nykyaikaisemmaksi minimisuositukseksi on otettu 3-4 hv (2-3 kW) tonnia kohti. Sillä teholla ei kirjoittajan mukaan ehkä saa parasta mahdollista vauhtia, mutta tehon pitäisi riittää eteenpäin pääsemiseen kovassakin vasta-aallokossa. Oleellista on veneeseen ideaalinen vaihteen välityssuhde ja oikean kokoinen potkuri.
Eihän tehokkaasta koneesta tietenkään haittaa ole.
Edellisessä veneessäni oli 65 hv perkinssi ja veneen paino oli 13 tn (= 5 hv/tn). Täyttä konetehoa en tarvinnut milloinkaan edes vuorovesivirroissa. Nykyisessä on 42 hv/11 tn (4 hv/tn) ja se riittää mainiosti. Taloudelliseen matkavauhtiin riittää puolet maksimikierroksista, jolloin kulutus on 1,6 l/h - 5.5 kn. Potkurin oikean mitoituksen löytäminen tapahtui kokeilemalla.... vastaavalla tavalla autoja, niin 1950 luvulla 30 hv riitti mainiosti, vaikka tiet oli huonoja ja mäkisiä.
Nyt 150 hv teho perheautossa ei ole ylimitoitettu. Mukavuudenhalu on kasvanut ja vaivatonta kulkua arvostetaan. Myös veneilyssä.
Vanhoista autotekniikan kirjoista ei kannata ottaa esimerkkejä nykyajan standardeiksi. Sama veneilyssä. - nykyveneitä?
Nykyihminen kirjoitti:
... vastaavalla tavalla autoja, niin 1950 luvulla 30 hv riitti mainiosti, vaikka tiet oli huonoja ja mäkisiä.
Nyt 150 hv teho perheautossa ei ole ylimitoitettu. Mukavuudenhalu on kasvanut ja vaivatonta kulkua arvostetaan. Myös veneilyssä.
Vanhoista autotekniikan kirjoista ei kannata ottaa esimerkkejä nykyajan standardeiksi. Sama veneilyssä.Eivät varmaan tunne asiaa Nautorillakaan, kun koneet ovat "Nykyihmisen" mukaan liian pieniä? Swan 42CS 40hp/7.250tn, Swan 45 53hp/9.5 tn, Swan 53 106hp/22tn. Eli 4.8-5.6 hp/tn. Tsekkaa itse muut mallit. Täällähän pappa väitti 4-5hp/tn riittävän.
- suunniteltu
nykyveneitä? kirjoitti:
Eivät varmaan tunne asiaa Nautorillakaan, kun koneet ovat "Nykyihmisen" mukaan liian pieniä? Swan 42CS 40hp/7.250tn, Swan 45 53hp/9.5 tn, Swan 53 106hp/22tn. Eli 4.8-5.6 hp/tn. Tsekkaa itse muut mallit. Täällähän pappa väitti 4-5hp/tn riittävän.
leppoisiksi lomaveneiksi tai perhepursiksi, varsinkin nuo uudet pienemmät :)
- entä ne isommat?
suunniteltu kirjoitti:
leppoisiksi lomaveneiksi tai perhepursiksi, varsinkin nuo uudet pienemmät :)
Mitä sitten pidät vähän isommasta ja oikeasta cruiser-mallisesta Swanista? Esimerkkinä vaikkapa Swan 65. Se painaa 35 tonnia, koneteho on 118 hp = 3.2hp/tn.
Oletko muuten koskaan ollut minkään isomman Swanin kyydissä ja kokemuksesi perusteellako nyt väität konetehoja liian heikoiksi? Mikä niissä pienemmissä, alle 50-jalkaisissa uusissa Swaneissa sinua häiritsi (muu kuin hinta)? - Puheenaiheena
entä ne isommat? kirjoitti:
Mitä sitten pidät vähän isommasta ja oikeasta cruiser-mallisesta Swanista? Esimerkkinä vaikkapa Swan 65. Se painaa 35 tonnia, koneteho on 118 hp = 3.2hp/tn.
Oletko muuten koskaan ollut minkään isomman Swanin kyydissä ja kokemuksesi perusteellako nyt väität konetehoja liian heikoiksi? Mikä niissä pienemmissä, alle 50-jalkaisissa uusissa Swaneissa sinua häiritsi (muu kuin hinta)?oli tavallisemmat veneet, lomailuun ja perhepurjehduksiin sopivat ja sellaiseen varustetut.
- S/y Aava
Nykyihminen kirjoitti:
... vastaavalla tavalla autoja, niin 1950 luvulla 30 hv riitti mainiosti, vaikka tiet oli huonoja ja mäkisiä.
Nyt 150 hv teho perheautossa ei ole ylimitoitettu. Mukavuudenhalu on kasvanut ja vaivatonta kulkua arvostetaan. Myös veneilyssä.
Vanhoista autotekniikan kirjoista ei kannata ottaa esimerkkejä nykyajan standardeiksi. Sama veneilyssä.Miten tuo teho lisää autoilun mukavuutta ja vaivatonta kulkua? No, tarvitaan ainakin ESP jottei se vaarantaisi turvallisuutta. Tulevaisuudessa tarvittaneen rajoittimet henkilöautoihinkin, kun tehot kasvat tuosta 150 heposesta kolmeen tai viiteen sataan. Eikä tämä ole vitsi, tehojen kasvu jatkuu eikä siinä kait ole mitään rajaa? Eihän tuollaisia tehoja tietenkään tarvita, mutta eihän myöskään yli sadan hevosvoiman tehoja tarvita perheautossa, ei edes ylämäessä tai vastatuulessa jotta voidaan pitää yllä rajoitusten sallimaa matkanopeutta. Eikö niin? Mihin sitä ylimääräistä tehoa sitten tarvitaan? Tyydyttämään jotain erikoista tarvetta, jota ei kuitenkaan voi tyydyttää maantiellä? Markkinointiosasto on onnistunut hyvin tehtävässään, kuten "Nykyihmisen" kirjoitus osoittaakin, ollaan vakuuttuneita siitä, että kannattaa maksaa jostain jota ei voi koskaan käyttää...
Venemoottorin teho voi tietysti olla reilusti suurempi kuin mitä minimissään tarvitaan. Naurattavat vaan nuo uudet purkkarit, jotka kyntävät merta keula kohisten ja mahtavaa peräaaltoa tehden. Voihan sitä tehoa olla purjeveneen koneessakin, mutta se on sitä reservitehoa. Purjeveneen taloudellinen ja tyylikäs matkanopeus on solmun verran runkonopeuden alle.
2 kW/tn voi olla reilu teho, oma kokemus aikoinaan 18 hp dieselistä kuuden tonnin veneessä . Sillä puski kolmemetriseen vasta-aaltoon 4-5 kn vauhdilla. No, kone oli vanha, vääntävä, matalakierroksinen (2200 rpm) reilulla alennusvaihteella (potkurin max kierrokset n. 800/min) ja potkuri 18" kiinteälapainen. Lisäksi pohja oli reilusti terävä keulasta, joten se otti aallot pehmeästi. Tehoa oli riittävästi reservissä.
Nyt 3 tn veneessä 10 hp "nykymoottori" (3600 rpm), kaksilapainen taittolapapotkuri. Tuolla ei ole mitään järkeä ajaa vasta-aaltoon, jos aalto nousee yli puolentoista metrin, tehoa ei ole reservissä ja yhtenä syynä lie pohjan U-muoto kölin etupuolella. Mutta, tämä on enemmän purjevene, joten eihän huonommat moottoriajo-ominaisuudet ole välttämättä negatiivista kuin "nykyihmisille" joilla on tarve puskea päätään vasta-aaltoon tekniikan antamin keinoin ;-) Minulla on nyt purjehduskynnys matalammalla kuin aiemmin. Ja lähes ilman moottoriakin on pärjätty, 700 mailin kesälomapurjehdus H-veneellä apumoottorina sähköperämoottori (pläkässä 3 kn). Tuosta tykkäsin ja varmaan joskus vielä mikäli ikää ja terveyttä riittää, kuljen ilman polttomoottorin apua. Esim. ruotsalaisten ozi-drive (tjsp) vaikuttaa mielenkiintoiselta, moottori/generaattori joka lataa purjehdittaessa.
Autoista vielä, 50-luvulla 30 hp ei riittänyt mainiosti. Ensi autoni oli Borgward Isabella (vm -58), 1,5 litran koneesta oli otettu 75 hp.
Olihan niitä kotteroita, muttei kukaan silloin pitänyt 30 hp tehoa sellaisena että se "riittää mainiosti". - Tehoista.
S/y Aava kirjoitti:
Miten tuo teho lisää autoilun mukavuutta ja vaivatonta kulkua? No, tarvitaan ainakin ESP jottei se vaarantaisi turvallisuutta. Tulevaisuudessa tarvittaneen rajoittimet henkilöautoihinkin, kun tehot kasvat tuosta 150 heposesta kolmeen tai viiteen sataan. Eikä tämä ole vitsi, tehojen kasvu jatkuu eikä siinä kait ole mitään rajaa? Eihän tuollaisia tehoja tietenkään tarvita, mutta eihän myöskään yli sadan hevosvoiman tehoja tarvita perheautossa, ei edes ylämäessä tai vastatuulessa jotta voidaan pitää yllä rajoitusten sallimaa matkanopeutta. Eikö niin? Mihin sitä ylimääräistä tehoa sitten tarvitaan? Tyydyttämään jotain erikoista tarvetta, jota ei kuitenkaan voi tyydyttää maantiellä? Markkinointiosasto on onnistunut hyvin tehtävässään, kuten "Nykyihmisen" kirjoitus osoittaakin, ollaan vakuuttuneita siitä, että kannattaa maksaa jostain jota ei voi koskaan käyttää...
Venemoottorin teho voi tietysti olla reilusti suurempi kuin mitä minimissään tarvitaan. Naurattavat vaan nuo uudet purkkarit, jotka kyntävät merta keula kohisten ja mahtavaa peräaaltoa tehden. Voihan sitä tehoa olla purjeveneen koneessakin, mutta se on sitä reservitehoa. Purjeveneen taloudellinen ja tyylikäs matkanopeus on solmun verran runkonopeuden alle.
2 kW/tn voi olla reilu teho, oma kokemus aikoinaan 18 hp dieselistä kuuden tonnin veneessä . Sillä puski kolmemetriseen vasta-aaltoon 4-5 kn vauhdilla. No, kone oli vanha, vääntävä, matalakierroksinen (2200 rpm) reilulla alennusvaihteella (potkurin max kierrokset n. 800/min) ja potkuri 18" kiinteälapainen. Lisäksi pohja oli reilusti terävä keulasta, joten se otti aallot pehmeästi. Tehoa oli riittävästi reservissä.
Nyt 3 tn veneessä 10 hp "nykymoottori" (3600 rpm), kaksilapainen taittolapapotkuri. Tuolla ei ole mitään järkeä ajaa vasta-aaltoon, jos aalto nousee yli puolentoista metrin, tehoa ei ole reservissä ja yhtenä syynä lie pohjan U-muoto kölin etupuolella. Mutta, tämä on enemmän purjevene, joten eihän huonommat moottoriajo-ominaisuudet ole välttämättä negatiivista kuin "nykyihmisille" joilla on tarve puskea päätään vasta-aaltoon tekniikan antamin keinoin ;-) Minulla on nyt purjehduskynnys matalammalla kuin aiemmin. Ja lähes ilman moottoriakin on pärjätty, 700 mailin kesälomapurjehdus H-veneellä apumoottorina sähköperämoottori (pläkässä 3 kn). Tuosta tykkäsin ja varmaan joskus vielä mikäli ikää ja terveyttä riittää, kuljen ilman polttomoottorin apua. Esim. ruotsalaisten ozi-drive (tjsp) vaikuttaa mielenkiintoiselta, moottori/generaattori joka lataa purjehdittaessa.
Autoista vielä, 50-luvulla 30 hp ei riittänyt mainiosti. Ensi autoni oli Borgward Isabella (vm -58), 1,5 litran koneesta oli otettu 75 hp.
Olihan niitä kotteroita, muttei kukaan silloin pitänyt 30 hp tehoa sellaisena että se "riittää mainiosti".Nykyisessä autossani on 163 hp.
On se mukava ja turvallinen esim ohittaessa, kun ei tarvi minuuttitolkulla vastaantulevien kaistalla seilata.
Ja kun lastaa auton täyteen ja vielä vaikka vaunun perään, siin silti on voimaa ja vääntöä, ei tarvi jaloissa pyöriä.
Kulutuskin on ihan eri luokkaa.
Vanhalla 1,6 litraisella nuhapumpullani vaunun vetäminen kulutti 16 litraa/100 km.
Nykyinen autoni kuluttaa vaunun kanssa 8l/100 km.
Tyhjänä autoni vie vain reilun 5 litraa, johon ei ihan heikkotehoisilla pääse.
Teho antaa siis turvallisuutta, taloudellisuutta ja myös mukavuutta. - PavariAntti
Tehoista. kirjoitti:
Nykyisessä autossani on 163 hp.
On se mukava ja turvallinen esim ohittaessa, kun ei tarvi minuuttitolkulla vastaantulevien kaistalla seilata.
Ja kun lastaa auton täyteen ja vielä vaikka vaunun perään, siin silti on voimaa ja vääntöä, ei tarvi jaloissa pyöriä.
Kulutuskin on ihan eri luokkaa.
Vanhalla 1,6 litraisella nuhapumpullani vaunun vetäminen kulutti 16 litraa/100 km.
Nykyinen autoni kuluttaa vaunun kanssa 8l/100 km.
Tyhjänä autoni vie vain reilun 5 litraa, johon ei ihan heikkotehoisilla pääse.
Teho antaa siis turvallisuutta, taloudellisuutta ja myös mukavuutta.Mihinkäs tuokaan riittää. Seuraavassa autossasi voisi olla 263 hp. Sillä ei tartte läheskään niin kauan olla vastaantulevien kaistalla kuin nykyisellä vajaatehoisellasi.
Joopa, karavaanari on kaikkien kaveri pyyhältäessään tuulen lailla rekoista ohi, heh... - noin...
PavariAntti kirjoitti:
Mihinkäs tuokaan riittää. Seuraavassa autossasi voisi olla 263 hp. Sillä ei tartte läheskään niin kauan olla vastaantulevien kaistalla kuin nykyisellä vajaatehoisellasi.
Joopa, karavaanari on kaikkien kaveri pyyhältäessään tuulen lailla rekoista ohi, heh...Eipä olisi Konginkankaan turmaakaan tapahtunut jos kuskilla olisi ollut mahdollisuus oikaista rekka kaasulla, mutta kun rajoitin löi tehot pois 89:ssä. No, ilman rajoitinta seuraava tilanne olisi voinut tapahtua 130:ssä, jolloin olisi taasen veturin vaarallinen aliteho tehnyt sompamiehelle temput. Eli tehoa ei koskaan ole liikaa jos vähänkään turvallisuutta ajatellaan.
- Pomes Jand
Kommentti...- kirjoitti:
MEinaatko ajoankkurilla ajelehtia 20 metrin tuulella, kun rantaan on pari mailia, ja tuuli painaa siihen suuntaan, sillon mm on kiva kun koneessa on tehoa johon luottaa.
Itseäni ärsyttää vanhan skandini alimitoitettu kone, kun esim satamasta lähtee, laiturista kun 14 metrin tuuli painaa sivusta, poiju irti ja perän kääntö myötätuuleen. Vauhtiakinpitää olla että kääntyy, ja sitten pitäisi reippaasta taaksepäinliustä lähteä eteenpäin vastatuuleen aallonmurtajien välistä, kun tuntuu että pakkiliike ei pysähdy millään, vaikka kaasupojhassa.
Olis noissa tilanteissa kiva kun koneessa ois muutama heppakymmen lisää.
Vene on 4 tonnia, kone 15 hp.
Siis naurettavan alitehoinenOlin keväällä euroopassa purjehtimassa 13-tonnisella mahonkiveneellä. Siinä oli "vain" 15 hevosvoiman Sabb, mutta vauhtipyörällä oli massaa muistaakseni 110kg. Vene kulki vastavirtaan ja vasta-aallokkoon ihan mukavasti 5-6 solmua ja sillä myös työnnettiin itsemme matalan sataman mudasta. En muista, millainen huiska siinä oli.
- runkonopeuden ylitys?
noin... kirjoitti:
Eipä olisi Konginkankaan turmaakaan tapahtunut jos kuskilla olisi ollut mahdollisuus oikaista rekka kaasulla, mutta kun rajoitin löi tehot pois 89:ssä. No, ilman rajoitinta seuraava tilanne olisi voinut tapahtua 130:ssä, jolloin olisi taasen veturin vaarallinen aliteho tehnyt sompamiehelle temput. Eli tehoa ei koskaan ole liikaa jos vähänkään turvallisuutta ajatellaan.
Minusta tämä vertailun hakeminen autoista ja maantieliikenteestä on heikko perustelu uppoumaveneen konetehoksi. Riittävä koneteho purjeveneessä on mielestäni sellainen, joka riittää runkonopeuden saavuttamiseen normaaleissa olosuhteissa. Jos runkonopeus ylitetään, veneen kulkuasento muuttuu ja tehoa muutaman solmun lisäämiseksi tarvitaan varmaankin aika runsaasti. Mitä hyötyä siitä on. Jos tehoa on rutkasti, voi tietysti kokeilla miten veneen rakenteet kestää korkeaa vasta-aallokkoa päin ajettaessa.
Toinen asia, johon olisi kiva kuulla mielipide dieselmekaanikolta tai muulta asiantuntijalta, on dieselin jatkuva alikuormitus. Jos veneen sopivaksi mitoitetun konetehon (esim. 15 hv )tilalle asennetaan huomattavsti tehokkaampi kone (vaikkapa 50 hv tai enemmän), konetta todennäköisesti ajetaan enimmäkseen lähinnä tyhjäkäyntikierroksilla. Olen kuullut, että dieselmoottoria tulisi kuormittaa, kun sitä käytetään pitempiä aikoja. Onko myytti vai fakta?
Ainakin se on selvä, että entisen koneen korvaaminen huomattavasti tehokkaammalla vaatii myös rakenteiden vahvistamista (moottoripeti, voimansiirto) ja isompaa potkuria. - dieselmoottorit
runkonopeuden ylitys? kirjoitti:
Minusta tämä vertailun hakeminen autoista ja maantieliikenteestä on heikko perustelu uppoumaveneen konetehoksi. Riittävä koneteho purjeveneessä on mielestäni sellainen, joka riittää runkonopeuden saavuttamiseen normaaleissa olosuhteissa. Jos runkonopeus ylitetään, veneen kulkuasento muuttuu ja tehoa muutaman solmun lisäämiseksi tarvitaan varmaankin aika runsaasti. Mitä hyötyä siitä on. Jos tehoa on rutkasti, voi tietysti kokeilla miten veneen rakenteet kestää korkeaa vasta-aallokkoa päin ajettaessa.
Toinen asia, johon olisi kiva kuulla mielipide dieselmekaanikolta tai muulta asiantuntijalta, on dieselin jatkuva alikuormitus. Jos veneen sopivaksi mitoitetun konetehon (esim. 15 hv )tilalle asennetaan huomattavsti tehokkaampi kone (vaikkapa 50 hv tai enemmän), konetta todennäköisesti ajetaan enimmäkseen lähinnä tyhjäkäyntikierroksilla. Olen kuullut, että dieselmoottoria tulisi kuormittaa, kun sitä käytetään pitempiä aikoja. Onko myytti vai fakta?
Ainakin se on selvä, että entisen koneen korvaaminen huomattavasti tehokkaammalla vaatii myös rakenteiden vahvistamista (moottoripeti, voimansiirto) ja isompaa potkuria.vähänkään kalliimmissa autoissa ovat hyvin tehokkaita. Vain harvoin niistä otetaan edes suunnilleen koko tehoa irti, silloinkin vain yleensä sekunteja, ainakin 90 % ajasta ne käyvät murto-osalla maksimitehostaan. Ja kestävät kyllä.
Veneiden dieselit ovat automoottoreita selvästi vähemmän viritettyjä, pitäisi kestää vielä paremmin. Esim Volvon D2-55 venemoottori on 55 hv tehoinen 2,2 litran diesel, jossa on 10 l öljytila. Vastaavan kokoisesta Volvon autodieselistä otetaan yli 2 x enemmän tehoa ja silti kestää.
Minulla on tuo Volvon 55 hv moottori aika kevyessä (8 t) veneessä, ajettu pienillä kierroksilla jo noin 5000 tuntia, toimii vielä kuin uusi.
- ei voi muuta sanoa
parin Yanmarilla varustetun veneen kokemuksella oma valintani olisi ehdottomasti Yanmar. Mun 30 vuotta vanha Yanmar parin tuhannen käyttötunnin jälkeen toimii kuin uusi, eikä ole kertaakaan jättänyt pulaan. Ota Yanmar nyt, vaikka maksaa vähän enemmän kuin muut. Olet tyytyväinen vielä 30 vuoden päästäkin.
- on yhtä hyvä
tai parempikin kunhan ei ole se vihreä. Kyllä niitä jammujakin on hajonnut ja monet näyttävät savuttavan. Mullakin on ollut 3-syl Yanmar. Nykyisin on 4-syl, mutta eri merkkinen, joka käy tasaisemmin eikä mitään häiriöitä siinäkään (mittarissa 1600 hrs).
Enpä muuten usko, että minkään koneen ostaminen takaa sitä, että olet edes hengissä 30 vuoden päästä ;-) - täytyy sanoa
mulla moottorissa pian 5000 tuntia, ei ongelmia, käy tasaisesti, ei syö öljyä. 4-pyttyinen kone on voimakas ja hiljainen eikä tärise. Perässä vielä Volvon 3-lapainen taittopotkuri. Ei purjehtija voi moottorilta enää muuta toivoa.
- niin ja huoltoverkostosta v...
Niin se vielä piti mainita että Yanmar huoltoja ja varaosia löytyy joka puolelta mualimaa, nyt ja vuosikymmenien päästä. Vaikka vaan tekisi lomamatkan Ruotsiin, Tanskaan tai Viroon niin Yanmar huollot löytyy. Mitenköhän noitten halpamoottorien kanssa on? Löytyykö Sole, Beta, Lombardinihuoltoja joka paikasta?
Toisaalta Yanmarithan ei mene koskaan epäkuntoon joten eipä taida olla väliä. - Wiki
täytyy sanoa kirjoitti:
mulla moottorissa pian 5000 tuntia, ei ongelmia, käy tasaisesti, ei syö öljyä. 4-pyttyinen kone on voimakas ja hiljainen eikä tärise. Perässä vielä Volvon 3-lapainen taittopotkuri. Ei purjehtija voi moottorilta enää muuta toivoa.
- halvemmat varaosat ja lisävarusteet
- vähemmän nokea pakokaasuissa
- parempi asiakaspalvelu huollossa ja jälleenmyyjillä
Muussa suhteessa olen samaa mieltä kanssasi. - varaosia kaikkialta
niin ja huoltoverkostosta v... kirjoitti:
Niin se vielä piti mainita että Yanmar huoltoja ja varaosia löytyy joka puolelta mualimaa, nyt ja vuosikymmenien päästä. Vaikka vaan tekisi lomamatkan Ruotsiin, Tanskaan tai Viroon niin Yanmar huollot löytyy. Mitenköhän noitten halpamoottorien kanssa on? Löytyykö Sole, Beta, Lombardinihuoltoja joka paikasta?
Toisaalta Yanmarithan ei mene koskaan epäkuntoon joten eipä taida olla väliä.Kubota ja Mitsubishi tunnetaan kaikkialla maailmassa ja niihin löytyy varaosia vaikka Australiasta tai Afrikasta. Ei kannata puhua "halpamoottoreista" siinä mielessä, että noiden moottoreiden laatu muka olisi halpisluokkaa. Perusosat kuten itse moottori ja merivaihde ovat monissa venemoottorimerkeissä samoja, mutta eri värisiä. Ei kallis Volvo-Pentakaan valmista koneita itse, vaan käyttää tietääkseni japanilaisia. Riippuu varmaankin mallista, mikä perusmoottori on kyseessä.
Beta Marinessa on tietääkseni Kubota, Solessa Mitsu. Lombardinia en tunne.
Tositarina kerrottakoon, että eräs tuttu ruotsalaiskippari hinasi moottorivikaisen veneen Tyynen valtameren puolelta Panama Cityyn 350 mailin matkan. Yanmar oli hajonnut. Esimerkki siitä, että "ei mene koskaan epäkuntoon" on pelkkää satua. - vkubota kuuluu kauas
varaosia kaikkialta kirjoitti:
Kubota ja Mitsubishi tunnetaan kaikkialla maailmassa ja niihin löytyy varaosia vaikka Australiasta tai Afrikasta. Ei kannata puhua "halpamoottoreista" siinä mielessä, että noiden moottoreiden laatu muka olisi halpisluokkaa. Perusosat kuten itse moottori ja merivaihde ovat monissa venemoottorimerkeissä samoja, mutta eri värisiä. Ei kallis Volvo-Pentakaan valmista koneita itse, vaan käyttää tietääkseni japanilaisia. Riippuu varmaankin mallista, mikä perusmoottori on kyseessä.
Beta Marinessa on tietääkseni Kubota, Solessa Mitsu. Lombardinia en tunne.
Tositarina kerrottakoon, että eräs tuttu ruotsalaiskippari hinasi moottorivikaisen veneen Tyynen valtameren puolelta Panama Cityyn 350 mailin matkan. Yanmar oli hajonnut. Esimerkki siitä, että "ei mene koskaan epäkuntoon" on pelkkää satua.sitä vaan että jos satut olemaan vieraalla paikkakunnalla venesatamassa vaikkapa ulkomailla niin on huomattavasti helpompaa löytää Yanmar tai Volvo Penta huolto, kuin löytää Kubota tai Mitsubishi teollisuusmoottorien varaosa- ja huoltoliike...
- Tehoista.
Tässäkin tapauksessa kippari lie tyytyväinen, että on pikkaisen liikaa tehoja, kuin liian vähän.
http://www.riemurasia.net/rasiatube/view.php?id=10868- Wiki
Samoin lie ajatellut Estonian kippari Utötä lähestyessään...
- Siinä?
Wiki kirjoitti:
Samoin lie ajatellut Estonian kippari Utötä lähestyessään...
Olisi konetehoista tai puuttumisesta ollut merkitystä?
- Wiki
Siinä? kirjoitti:
Olisi konetehoista tai puuttumisesta ollut merkitystä?
Käsittääkseni yksi syy Estonian turmaan oli liian suuri nopeus (teho) vallinneeseen merenkäyntiin nähden. Pyrittiin pitämään kiinni aikataulusta vaikka viisaampaa olisi ollut hiljentää jolloin aaltojen iskut keulaan olisivat keventyneet.
Syitä ja selityksiä on haettu monesta muustakin asiasta ja meriselitys lie vieläkin kiistanalainen. Joka tapauksessa vauhdin pudottaminen olisi ainakin viivyttänyt ellei estänyt keulavisiirin pettämisen.
Sillä tavalla siinä oli konetehosta merkitystä. - tapahtui
Wiki kirjoitti:
Käsittääkseni yksi syy Estonian turmaan oli liian suuri nopeus (teho) vallinneeseen merenkäyntiin nähden. Pyrittiin pitämään kiinni aikataulusta vaikka viisaampaa olisi ollut hiljentää jolloin aaltojen iskut keulaan olisivat keventyneet.
Syitä ja selityksiä on haettu monesta muustakin asiasta ja meriselitys lie vieläkin kiistanalainen. Joka tapauksessa vauhdin pudottaminen olisi ainakin viivyttänyt ellei estänyt keulavisiirin pettämisen.
Sillä tavalla siinä oli konetehosta merkitystä.>Eipä olisi Konginkankaan turmaakaan tapahtunut >jos kuskilla olisi ollut mahdollisuus oikaista >rekka kaasulla, mutta kun rajoitin löi tehot pois >89:ssä. No, ilman rajoitinta seuraava tilanne >olisi voinut tapahtua 130:ssä, jolloin olisi >taasen veturin vaarallinen aliteho tehnyt >sompamiehelle temput. Eli tehoa ei koskaan ole >liikaa jos vähänkään turvallisuutta ajatellaan.
Siellä konginkankaalla: Molemmilla kuljettajilla oli tullut ajoajat täyteen. Rekkamies ajoi ylinopeutta jo valmiiksi. Rekalla oli perävaunussa ylikuormaa. Tiellä oli yllättävä liukas kohta.
Onnettomuustutkintakeskus ajoi kitkamittauksia ko kohdassa eri nopeuksilla. 80 vauhdissa kitka riitti. Rekan nopeudella 85 kitkaa oli liian vähän. En pitäisi onnettomuuden syynä nopeuden rajoitinta, enkä alitehoa.
Mutta purkkareiden koneista. Omassa 4t painoisessa oli aiemmin 7,5 hevosen kone. Oli joskus vähän pienen oloinen. Nyt on 14 hevosta. Se kyllä on tähän asti riittänyt. Mutta eihän se minulle kuulu jos joku laittaa vaikka 100 hevosta ja "kaahaa" kahta solmua kovempaa kuin minä. - eppueppu46
tapahtui kirjoitti:
>Eipä olisi Konginkankaan turmaakaan tapahtunut >jos kuskilla olisi ollut mahdollisuus oikaista >rekka kaasulla, mutta kun rajoitin löi tehot pois >89:ssä. No, ilman rajoitinta seuraava tilanne >olisi voinut tapahtua 130:ssä, jolloin olisi >taasen veturin vaarallinen aliteho tehnyt >sompamiehelle temput. Eli tehoa ei koskaan ole >liikaa jos vähänkään turvallisuutta ajatellaan.
Siellä konginkankaalla: Molemmilla kuljettajilla oli tullut ajoajat täyteen. Rekkamies ajoi ylinopeutta jo valmiiksi. Rekalla oli perävaunussa ylikuormaa. Tiellä oli yllättävä liukas kohta.
Onnettomuustutkintakeskus ajoi kitkamittauksia ko kohdassa eri nopeuksilla. 80 vauhdissa kitka riitti. Rekan nopeudella 85 kitkaa oli liian vähän. En pitäisi onnettomuuden syynä nopeuden rajoitinta, enkä alitehoa.
Mutta purkkareiden koneista. Omassa 4t painoisessa oli aiemmin 7,5 hevosen kone. Oli joskus vähän pienen oloinen. Nyt on 14 hevosta. Se kyllä on tähän asti riittänyt. Mutta eihän se minulle kuulu jos joku laittaa vaikka 100 hevosta ja "kaahaa" kahta solmua kovempaa kuin minä.Tuskin moottorin teho on yksin ratkaiseva tekijä
purjeveneen apumoottorina. Meillä oli VP 2002 v-1986 S-vetolaitteella. Vene ollut merellä ja huollettu VP:llä Lauttasaaressa. Saimalle ostimme 2003. S-vetolaitteen ylin laakeri leikkasi kiinni ennen juhannusta-ei ollu öljynpuuteesta johtuva vika. Teki vaan VP vetolaite lopun.Uusi s-laite ja moottori Vp D1-30 maksoi utopiaa. Ent 2-lapapotkuri TEHOTON tälle mootorille. Kone OK, toimii ja tehoa riittääkoneessa, mutta 2-lapa potkuri olisi vaihdettava uuteen. 3-taittolapa maksaa 1400e. Kuinka olisi kiintolapa? Paljonko putoaa nopeus solmuissa??? - että_näin
>, mutta 2-lapa potkuri olisi vaihdettava uuteen. 3-taittolapa maksaa 1400e. Kuinka olisi kiintolapa? Paljonko putoaa nopeus solmuissa???
33' paattiin tein ko. vaihdon, n. 0.5kn oli vaikutus. Kiinteä 3-lapainen varmasti enemmän.
Ainakin männä vuosina Vene-messujen aikaan on ollut -20% ale, joten kannattanee tsekkailla hintoja silloin - Ssppss
Mutta on niin vanha ketju ja hintatieto, että messualennuksen jälkeenkin hinnanylennystä on yli 20%.
- Paljonko
Voiko sole mini-33 pitää kierrokset ajossa noin 1900-2100 ? Maksit on 3000.
- Joakim1
Miksei voisi? Siis tuo on osakaasulla ja kaasu pohjassa pääset lähelle 3000 rpm?
- Paljonko
Juu on osakaasulla, kaasu pohjassa ajossa pääsee 2700 (perä todella uppoaa) ilman vetoa kiertää 3000.
Taulukosta katoin niin koneen paras vääntö osuu 1600-2100 väliin.
Jos ja kun pitkiä siirtymiä koneella ajetaan taitaa parempi olla ajaa mielummin hiukan liian kovilla kierroksilla kuin liian pienillä kierroksilla. - Turha.vaihto
Miksi ihmeessä vain 20 vuotta vanha purjeveneen makeavesijäähdytteinen moottori pitäisi vaihtaa uuteen?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Koko familia taas lehdissä jauhamassa vanhoja asioitaan
Nyt menee familialla lujaa. Martina ja äiti MeNaisissa (taas) ja Esko IS:ssa. Kuinkakohan monta kymmentä kertaa nuo sam3541431- 741395
Teemu Keskisarja (ps) loisti- ja hurmasi MTV:n tentissä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-keskisarja-sekoitti-pakan-suomiareenan-puheenjohtajatentissa/9180380 Kuten3101175Taas syytöntä ja rehellisintä rangaistiin
Ja vielä 13 000 euroa kaupungin oikeudenkäyntikuluja maksuun. Lisää tällaisia päätöksiä.😀461097Aika pieni se on
Joku sanoo että matala on suihku. Säätöä tarviaa nyt ruisku, että se ruiskuaa korkeudelle valopylvään Näin saamme näht32916Heh, Irvi-Riikka vie duunareilta nyt arkipyhätkin
Voihan saksilla näköjään leikellä kalenteriakin. Irvi-Riikalla ne osuivat arkipyhiin. Että sellainen duunaripuolue 😆231904vinkki miehille
Jos on ollut erimielisyyksiä ja sun käytös on satuttanut naisya, et voi palata takaisin kevyesti niin kuin mitään ei oli163878Kiitos siitä
Kiitos siitä hahmosta jonka loit, ja jonka sain tuntea, ja kutsua ystäväksi. Se oli hyvä tyyppi ja siihen oli helppo rak40835Ilouutinen: Teini-ikään ehtinyt Osmo Peltola TV:ssä! Tätä tiedossa Peltsi-isän kanssa tällä kertaa
Mikä upea parivaljakko: Peltsi-isä ja Osmo-poika. Peltsin toisen luonto starttaa televisiossa ja mukana muutamassa jakso20817Pelekäätkönä mua?
Älä turhaan. 😘 Unohdetaan säät ja ilmat ja muut turhat lätinät tai jos välttämättä haluat niistä keskustella, niin te42804