koskaan karannut ja palannut kotiin tai jättänyt palaamatta minun kissani palasivat tai kun kerran jerry oli mennyt vinttiin piiloon ja sitten haimmene portailla ja kerran se jäi kellariin onneksi naapuri kuulisen naukuvan sillä olisi ollut surullista ja kamalaa löytää kuollut kissa kella rista niin että kirjoittakaa olisi kiva saada viestiä muilta kissa ihmisiltä
onko kissasi
nau
10670
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pari vuotta sitten kesällä, kissani tipahti ikkunalta, mutta onneksi ei tapahtunut pahempaa, kuin että se vain säikähti. Se oli pari päivää kadoksissa, mutta kun pistimme toisen kissani kuljetushäkkiin ja ulos niin tämä kadoksissa ollut kissa tuli sen viereen ja silloin nappasin kissan kainalooni ja toin sen sisälle.Onneksi sain sen takaisin olisi ollut muuten kova ikävä.
Kissani ovat muuten sisäkissoja, mutta maalla vanhempieni luona päästän niitä ulos. Toinen ei lähde pitemmälle, toinen on pois tavallisesti pari kolme tuntia kerralla. Yksi kesä kotiinlähtöpäivänä päästin sen 8:n aikaan aamulla ulos kun juna lähti vasta 2:n aikoihin ja kisu mokoma ei tullutkaan kotiin ajoissa. Pääsin kyllä lähtemään seuraavalla junalla, mutta paikkaliput meni uusix.
Meidän kissa joutui viettämään muutama vuosi sitten maalla 24h yksin. Kun tulimme takaisin kissaa ei näkynyt eikä kuulunut.
Eräänä iltana oilimme naapurien luona kyläilemässä kun metsästä kuului aivan mahdoton mouruna.Lähdimme etsimään ja kummastelemaan mistä ääni kuului,ja kas,kissamme löytyi korkean kuusen latvasta eikä uskaltanut tulla alas!Palotikkaat avuksi ja kissa pelastettiinn.Kissa oli viettänyt 5 päivää puussa ja oli hyvin janoinen ja nälkäinen..
Kissamme oli juuri leikattu ja veilä unilääkkeen vaikutuksessa, kun se karkasi...
Aamulla heräsin kun se tuli maukumaan mun sängyn viereen ja päästin sen ulos.
Ulkona oli n. 30 astetta pakkasta ja leikkauksen jäljiltä sen mahassa oli paljas kohta missä ei ollut karvoja.
Kun kissaa ei näkynyt iltaan mennessä olimme varmoja, että se oli paleltunut.
Kerkesin jo murehtia melkein silmät päästäni.
Sitten seuraavana päivänä löysimme kissamme läheisestä siirtolapuutarhasta ja voitte kuvitella kuinka onnellinen olin!!
Sen jälkeen kisu oli visusti sisällä lähes kaksi viikkoa. =)
katoaminen meidän Onnin kohdalla taisi olla se, kun faija lähti viikoksi tallinnaan - samoihin aikoihin katosi kissa. Tasan kaksi viikkoa ja päivän se oli pois, ja kun olimme kaikki luopuneet toivosta sen suhteen, se yhtäkkiä tulikin takaovelle naukumaan.
Toinen karkureissu oli se, kun se hyppäsi toisen kerroksen ikkunasta ulos, ja palasi muutaman päivän päästä reikä päässään [mutta ihme kyllä hengissä!!] joka märki ulos loppujenlopuksi ilmakiväärin haulin. meinasi muuten hieman leikata joillain kiinni, kun omaa kissaa on ammuttu. KUKA VOI TEHDÄ SELLAISTA??
Muutama vuosi sitten, kun Suomea koetteli ne pahamaineiset kovat pakkaset, kissani päätti tehdä "pienen" ulkoreissun. Kissani on sisäkissa, joten se ei ole kasvattanut minkäänlaista talvikarvaa. Itse olin juuri muuttanut toiselle paikkakunnalle ja kissani oli äitini hoivissa.
Siis yhtenä iltana huomattiin, että kisu on kadonnut kuin ilmaan. Ensin etsittiin sisältä joka kolo ja nurkka. Ei jälkeäkään. Lopulta päädyin tulokseen, että kisu on livahtanut huomaamatta ulos. Pakkasta oli reilusti yli 30 astetta. Kissaa etsittiin, tuloksetta. Yllä pakkanen kiipesi lähelle -40astetta.
Äitini laittoi kauppoihin ilmoituksia kissasta seuraavana päivänä, pari päivää katoamisen jälkeen ilmoitimme kissasta paikallisradiossa. Pakkanen paukkui, mietin pientä kisuraukkaa. Kukaan ei ollut nähnyt kissaani (se on erikoisen värinen, helppo huomata ja tunnistaa).
Kun jatkuvista etsinnöistä, ilmoittelusta ja kyselimisistä huolimatta kissasta ei kuulunut mitään, luovuimme toivosta. Kun viikko katoamisesta oli kulunut, pakkanen alkoi hellittää. Olin hieman vihainen luonnolle, olin toivonut pakkasen hellittävän koko viikon, tuntui että ilman lämpenemisellä ei ollut enää mitään vaikutusta kissani elämään...
Kahdeksantena päivänä kissan katoamisen jälkeen äitini kuuli ulkoa kissan naukunaa (ikkuna oli ollut kokoajan raollaan, toivossa että kissa palaa). Ja pihalla istui kisulini odottaen sisäänpääsyä. Kissa oli erittäin laiha ja nuhainen, mutta elossa! Ilmeisesti kissa oli todettuaan ilman olevan aivan liian kylmä viettänyt koko ajan jossain ladossa odottaen lämpimämpää keliä. Jos vain kissat osaisivat puhua.
teille on tapahtunut kaiken laista mutta minua oksetti kertomus pienestä kissasta joka tulee kotiin hauli päässä on oksettavaa että jotkut meidän koulussa kehuu kissan tappa misilla PS: tämä on pieni maalais kylä
se on kyl maailman turhinta!! enkä mä tajuu mix pitää mennä AMPUMAAN kissoja, saa ne muutenki lähteen karkuun, jos se nii paljon häiritsee jossain pihalla. Ampumisesta ei tuu muuta ku surua sille kissan omistajalle... ja HUOLTA!!
Veljeni 13 vuotias pitkäkarvainen sisäkissa piiloutui aina kun tuli kesämökiltä kotiinpaluu. Kerran sitä ei löytynyt lainkaan. Kälyni oli viikon sitä odottelemassa eikä kissaa kuulunut. 3 kuukauden kuluttua veljeni sai uuden kissanpojan ja senn kanssa he menivät mökille vielä alkutalvesta. Yöllä kuului ovelta rapinaa ja siellä kolli oli laihtuneena ja takkuisena. Men suoraan ruokakupille ja sitten sänkyyn. Karva oli niin takussa että turkki piti leikataeläinlääkärillä nukutuksessa.
Oma katti pääsi livahtamaan 3 kerroksen ikkunasta ja oli tiessään viikon. Viikon kuluttua yöllä heräsin kovaan mauuntaan ja siellähän se kissa toljotti kohti ikkunoitamme kadun toisella puolella. Siitä lähtien ikkunan hakanen korjattiin , niin ettei aukko ollut kissanmentävä.
Mun kissa oli ennen jolua kadoksissa ja se ei ollut kuin jotakin 8kk.. Se oli pihalla ja kun äiti meni kuttuu sitä niin se näki toisen kissan ajavan sitä takaa yleensä se pysyy omassa pihassa mutta se oli 3 päivää poissa ja oli kovat pakkaset mä olin jo ihan varma että sitä ei enää löydy että se on kuollut kylmyyteen mutta sitten kerran ilalla isä kuuli naukumista takapihan ovelta ja sieltähän minun pikku kisuli tuli nälkäisenä kotiin..