kertoo:
Pinta-alaltaan 3 900 km2 suuruinen Etelä-Ossetia sijaitsee Ison Kaukasuksen etelärinteillä. Alue on hyvin vuoristoista ja suurin osa alueesta onkin yli 1000 metriä merenpinnan yläpuolella.
Pinta-alasta on metsää 47 prosenttia ja maanviljelyn käytössä alle 10 prosenttia. Maan etelärajan tuntumassa virtaa Mtkvari-niminen joki, jonka lisäksi alueella on lukuisia pieniä vuoristojokia sekä 15 pientä vuoristojärveä.
Etelä-Ossetian talous perustuu maatalouteen. Suurin osa maan pelloista on keinokastelun varassa, ja tärkeimmät maataloustuotteet ovat vehnä, maissi, sokerijuurikas, hedelmät ja viinit. Maanviljelyn lisäksi harjoitetaan metsätaloutta ja karjankasvatusta. Maan teollisuus on keskittynyt pääkaupungin Tskhinvalin ympäristöön.
Georgian kanssa 1990-luvulla käydyn sodan seurauksena maan talous on ollut vaikeuksissa ja työttömyys on noussut.
Georgia on myös lopettanut sähköntoimituksen alueelle, mikä on pakottanut Etelä-Ossetian rakentamaan sähkökaapelin Pohjois-Ossetiaan.
Talousongelmien lisäksi epävakaa poliittinen tilanne, tuhannet pakolaiset ja laiton ase- ja huumekauppa ovat saaneet alueen epävakaaksi.
Etelä-Ossetian hallituksen kerrotaan saavan jopa kolmasosan budjetistaan Venäjälle kulkevan Roki-tunnelin tullimaksuista.
Etelä-Ossetiassa järjestettiin 12. marraskuuta 2006 kansanäänestys alueen itsenäisyydestä. Samalla järjestettiin myös presidentinvaalit.
Etelä-Ossetiassa on oma hallinto ja armeija.
Etelä-Ossetian sota alkoi elokuussa 2008 Georgian sotavoimien ja itsenäisyyttä vaativien venäläismielisten Etelä-Ossetian joukkojen välillä.
Konflikti puhkesi laajamittaiseksi sodaksi, kun Georgian armeija hyökkäsi 7. elokuuta 2008 Etelä-Ossetiaan ja sen pääkaupunkiin Tshinvaliin.
Venäjän tuli pian osseettien avuksi, ja sota päättyi muutamassa päivässä Georgian armeijan vetäytymiseen kohti maan pääkaupunkia ja Etelä-Ossetian ja Abhasian menetykseen itsenäisyysmielisille.
Tapahtumien taustalla on Etelä-Ossetian pyrkimys irrottautua Georgiasta, ja ne ovat osa pitkäaikaista Georgian–Ossetian konfliktia.
Googleta myös hakusanalla Etelä-Ossetian sota 2008
Pinta-alaltaan 3 900 km2 suuruinen Etelä-Ossetia sijaitsee Ison Kaukasuksen etelärinteillä. Alue on hyvin vuoristoista ja suurin osa alueesta onkin yli 1000 metriä merenpinnan yläpuolella.
Pinta-alasta on metsää 47 prosenttia ja maanviljelyn käytössä alle 10 prosenttia. Maan etelärajan tuntumassa virtaa Mtkvari-niminen joki, jonka lisäksi alueella on lukuisia pieniä vuoristojokia sekä 15 pientä vuoristojärveä.
Etelä-Ossetian talous perustuu maatalouteen. Suurin osa maan pelloista on keinokastelun varassa, ja tärkeimmät maataloustuotteet ovat vehnä, maissi, sokerijuurikas, hedelmät ja viinit. Maanviljelyn lisäksi harjoitetaan metsätaloutta ja karjankasvatusta. Maan teollisuus on keskittynyt pääkaupungin Tskhinvalin ympäristöön.
Georgian kanssa 1990-luvulla käydyn sodan seurauksena maan talous on ollut vaikeuksissa ja työttömyys on noussut.
Georgia on myös lopettanut sähköntoimituksen alueelle, mikä on pakottanut Etelä-Ossetian rakentamaan sähkökaapelin Pohjois-Ossetiaan.
Talousongelmien lisäksi epävakaa poliittinen tilanne, tuhannet pakolaiset ja laiton ase- ja huumekauppa ovat saaneet alueen epävakaaksi.
Etelä-Ossetian hallituksen kerrotaan saavan jopa kolmasosan budjetistaan Venäjälle kulkevan Roki-tunnelin tullimaksuista.
Etelä-Ossetiassa järjestettiin 12. marraskuuta 2006 kansanäänestys alueen itsenäisyydestä. Samalla järjestettiin myös presidentinvaalit.
Etelä-Ossetiassa on oma hallinto ja armeija.
Etelä-Ossetian sota alkoi elokuussa 2008 Georgian sotavoimien ja itsenäisyyttä vaativien venäläismielisten Etelä-Ossetian joukkojen välillä.
Konflikti puhkesi laajamittaiseksi sodaksi, kun Georgian armeija hyökkäsi 7. elokuuta 2008 Etelä-Ossetiaan ja sen pääkaupunkiin Tshinvaliin.
Venäjän tuli pian osseettien avuksi, ja sota päättyi muutamassa päivässä Georgian armeijan vetäytymiseen kohti maan pääkaupunkia ja Etelä-Ossetian ja Abhasian menetykseen itsenäisyysmielisille.
Tapahtumien taustalla on Etelä-Ossetian pyrkimys irrottautua Georgiasta, ja ne ovat osa pitkäaikaista Georgian–Ossetian konfliktia.
Googleta myös hakusanalla Etelä-Ossetian sota 2008
Vastaukset 6
Vanhimmat
Karl Haushofer vastaus nro 520: "Georgian presidentti Saakashvili on Yhdysvaltojen kansalainen. "Integraatioministeri" (eli E-Ossetian ja Abhasian liitokseen tähtäävä ministeriö) Jacobashvili on Israelin kansalainen. Myös puolustusministeri on Israelin kansalainen.
Georgiaa johtavat vieraan vallan agentit."
Lue ja ihmettele!
http://nakokulma.net/index.php?topic=1457.510
Stalin murhasi miljoonia venäläisiä, joten tuskin venäläisten sympatiat ovat kovin korkealla Gruusiaa kohtaan, joka ylpeilee ja jopa pöyhkeilee Stalinin syntymäseutuna.
Stalin oli myös se henkilö, jonka käskystä pommitettiin Helsinkiä ja yritettiin vallata Suomi.
En tunne sympatiaa Stalinia kohtaan lainkaan - enkä gruusialaista kansallisylpeyttä kohtaan.
Gruusian NATO-jäsenyys on täysin kuolleena syntynyt ajatus, sillä siellä käsitetään NATO venäläisten ja Varsovan liiton vastaiseksi blokiksi ja jäänteeksi 1960-luvulta.
Gruusia on täysin pihalla.
muutakaan, josta voisi päätellä Ossetiassa nykyisin ylpeiltävän sillä, että Stalin oli tapattanut toisen maailmansodan aikana paljon ihmisiä.
Muistutan millainen Mannerheim oli Suomen sisällissodassa. Hän tapatti suomenkielistä väestöä.
"Stalin säästi Suomen eikä asettanut Mannerheimiä sotasyyllisyysoikeuteen ja olihan tuo pappi syntyisin Gruusiasta - kerrotaan muuten gruusialaisten olevan kovempia kauppamiehiä kuin juutalaiset Luottaisimmeko gruusialaisiin, ...hyvästä viinistä huolimatta?"
Lainaus, Ilkka Luoma
Maailman historia kuitenkin kertoo, että ei mikään pappi ja pyhäkoulupoika Stalin ollut.
Ja turha jokapaikan asiantuntija Luoman on tätäkin hämmentää, kun ei kuitenkaan ole mikään totuudenpuhuja.
Mikäs puolue se nyt sulle palkan maksaa?
kulminoitui hänen entisen liittolaisensa Irakli Okruašvilin puheeseen 25. syyskuuta 2007, jossa Okruašvili syytti Saakašvilia lukuisista rikoksista, ml. poliittisten vastustajiensa murhien tilaamisesta.
Okruašvili pidätettiin pari päivää myöhemmin ja hänen pidätyksensä sai aikaan Saakašvilia vastustavia mielenosoituksia.
Pidätyksen aikana Okruašvili tunnusti valehdelleensa ja veti syytökset pois Georgian TV:ssä näytetyllä nauhalla ja hänet vapautettiin takuita vastaan.
Tämän jälkeen Okruašvili kuitenkin perui aiemman tunnustuksensa ja pakeni perheineen Saksaan.
Saakašvilia vastustavat mielenosoitukset kasvoivat ja marraskuussa jopa satoja tuhansia mielenosoittajia tukki pääkaupunki Tblisin kadut.
Saakašvili julisti maan hätätilaan 7. marraskuuta 2007 ja poliisi lähetettiin tukahduttamaan mielenosoitukset. Saakašvilia vastustanut televisiokanava Imedi suljettiin yli kuukaudeksi.[1]
Painostuksen alaisena Saakašvili ilmoitti marraskuun alussa ennenaikaisesti järjestettävistä presidentinvaaleista ja jätti presidentinviran 25. marraskuuta 2007. Tänä aikana presidentin virkaa hoiti parlamentin puhemies Nino Burdžanadze. Vaalissa Saakašvilin merkittävimmät vastaehdokkaat olivat kymmenen oppositionpuolueen nimittämä ehdokas Levan Gatšetšiladze ja liikemies Badri Patarkatsišvili.
Saakašvili voitti vaalit saaden virallisten tulosten mukaan 52,8 % äänistä ensimmäisellä kierroksella. Yhdysvaltain ulkoministeriön edustaja ylisti tammikuun 2008 vaaleja puutteista huolimatta ensimmäisiksi "kilpailluiksi." Myös Euroopan unioni ja NATO pitivät vaalia rehellisenä.[6] ETYJ:n vaalitarkkailijoiden mukaan siinä oli "merkittäviä haasteita", mutta vaalit olivat "Georgian kansan vapaan tahdon todellinen ilmaus".[7] Georgian oppositio sen sijaan syytti hallitusta vaalivilpistä ja vaati toisen kierroksen järjestämistä.[8][9]
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön vaalitarkkailijoiden johtaja, saksalainen diplomaatti Dieter Boden antoi saksalaiselle Frankfurter Rundschaulle haastattelun[10], jonka mukaan tulee entistä ilmeisemmäksi, että tarkoitettu väärentäminen tapahtui vaalien ääntenlaskennan aikana, ja että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön vaalitarkkailijoiden ennakkoarvio, joka oli myönteinen, ei vastaa todellisuutta.
[11] ETYJin edustaja kuitenkin sanoi, että Bodenin kommentit oli irroitettu asiayhteydestään ja että ETYJ pysyy aiemman raporttinsa takana.[12]
- Wikipedia -