Eläköön nousu!!!
Hyvät uutiset häviävät
Suomen taloudesta tulee nyt yhä enemmän huonoja uutisia. Onni onnettomuudessa on, että moni asia on taloudessa vielä tällä hetkellä plussan puolella. Ekonomistit ovat kuitenkin kallistumassa synkemmän vaihtoehdon puolelle – mitä mieltä sinä olet? Äänestä asiasta jutun lopussa.
Riikka Kalmi
15.8.2008 06:03
– Matalasuhdanteessa ollaan ja vielä syvemmälle koukataan, ennenkuin lähdetään uuteen nousuun, sanoo Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen Suomen talouskehityksestä.
Euroopan talous näyttää olevan heikentymässä, ja se heijastuu Suomeenkin.
– Heikosti menee Saksassa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa, jotka ovat kaikki Suomen tärkeitä kauppakumppaneita. Meidän talouskehityksemme on usein tiivistynyt Ruotsin talouskehitykseen. Nyt kehitys Ruotsissa näyttää pysähtyneen, sanoo puolestaan Etlan ennustepäällikkö Pasi Sorjonen.
Sorjonen arvioi, että tilanne voi näkyä Suomessa parin seuraavan vuosineljänneksen aikana.
– Viennin heikentymistä voi ounastella viimeisen suhdannebarometrin perusteella. Etunenässä heikentymisessä on kemian teollisuus, kun metsäteollisuus on ostamassa yhä vähemmän kemikaaleja.
Hän tosin muistuttaa, että vientimäärien kehityksestä voi saada tilastoista myöhemmin tänä vuonna väärän kuvan, sillä viime vuosi oli viennissä melko heikkoa, ja vientimäärät putosivat vuoden loppua kohden.
– Voi olla, että me näemme viennissä plusmerkkisiä kasvulukuja, vaikka vientimäärät eivät kasvaisikaan, Sorjonen arvioi.
Inflaation synkimmät
hetket käsillä
Kova inflaatio vaikuttaa tällä hetkellä yhä Suomen taloudessa, vaikka raaka-ainehinnoissa on jo nähty laskua. Heinäkuussa inflaatio oli Suomessa 4,4 prosenttia, eli saman verran kuin kesäkuussa.
– Juuri nyt eletään synkkiä hetkiä. Inflaatio leikkaa vielä ostovoimaa, Järvinen sanoo ja ennakoi inflaation myöhemmin alenevan.
[zoom]
Klikkaa kuvaa ja katso plussat ja miinukset.
Inflaation alenemiseen uskoo myös Sorjonen.
– Raakaöljyn hinnat ovat laskeneet, ja se tulee vaikuttamaan liikenteen ja energian hintoihin.
Kuluttajien ja teollisuuden luottamusluvut ovat laskusuunnassa, vaikkakin edelleen hyvällä tasolla. Rakentamisen kehitys on kuitenkin hiljenemässä.
Tapiolan Järvinen muistuttaa, että yritysten tulokset kasvavat yhä, mutta hidastuvalla vauhdilla.
– Miinuksia talouteen tulee yhä enemmän. Ei esimerkiksi voi sanoa, että Yhdysvalloissa pahin olisi jo takana, Järvinen sanoo.
Apua Venäjästä ja
veronkevennyksistä
Onneksi Suomen taloudesta löytyy kuitenkin yhä vahvoja plussia.
– Venäjä on iso kauppakumppani. Myös Aasian kasvavat taloudet hyödyttävät meitä, Sorjonen muistuttaa.
Kotitalouksien palkkasumma on inflaatiosta huolimatta reippaassa kasvussa. Siihen ovat vaikuttamassa palkankorotukset ja myöhemmin myös veronkevennykset.
Sorjonen sanoo, että monien verojen korotusvaikutus on lisäksi katoamassa. Näin on esimerkiksi energiaveron ja viinaveron kohdalla.
Euron heikkeneminen on Suomen ja euroalueen taloudelle hyvä asia. Jos heikkeneminen jatkuu, se on parantamassa Suomen kilpailukykyä.
– Silläkin on merkitystä, onko euro 1,60 vai 1,50 dollaria.
Yritykset hyvässä
jamassa
Yrityksissä tulokset ovat tosiaan kasvussa ja kotimainen yrityssektori on rahoitusylijäämäinen. Lisäksi yritysten tilauskannat ovat hyvällä tasolla.
– Se viittaisi siihen, että tuotanto jatkuu. On toki sellaisia merkkejä, että uusia tilauksia tulee hitaampaan tahtiin, Sorjonen sanoo.
Investoinnit eivät ole näillä näkymin romahtamassa. Siitä pitävät huolen niin ydinvoimalainvestoinnit kuin isot julkiset hankkeetkin.
Työllisyysaste on alenemassa.
– Aleneminen jatkuu joka tapauksessa, kun suuret ikäluokat alkavat parin vuoden kuluessa jäädä eläkkeelle.
Syvää taantumaa
ei vielä korteissa
Etlan Sorjonen arvioi, että Suomen alkuvuoden bruttokansantuotteen kasvu olisi noin kolme prosenttia. Etla on kevään ennusteessaan arvioinut koko vuoden kasvuksi 2,7 prosenttia.
– Voi olla, että koko vuoden kasvuarviota ei välttämättä tarvitsisi leikata, Sorjonen pohtii.
Tapiola on puolestaan kesäkuun ennusteessaan arvioinut Suomen bkt:n kasvavan tänä vuonna 2,3 prosenttia. Ensi vuonna luku olisi 1,7 prosenttia.
– Normaali matalasuhdanne on toistaiseksi korteissa, ei syvää taantumaa.
Pahin
skenaario
Aika monen asian pitäisi mennä vikaan, jotta Suomi joutuisi oikein syvään taantumaan. Tapiolan Jari Järvinen listaa mahdollisia uhkia:
– Kotimaassa palkankorotusten pitäisi jatkua kovina, jotta ne alkaisivat nakertaa kilpailukykyä. Raaka-aineiden hintojen pitäisi nousta ja luottokriisin muuttua Eurooppaan iskeväksi pankkikriisiksi. Asuntohintojen tulisi lähteä jyrkempään laskuun ja EKP:n nostaa korkoja, mikä jyrkentäisi talouden laskua.
– Jos hallitus vielä päättäisi, että mitään veronkevennyksiä ei tarvita, ja kuluttajat alkaisivat olla lamaantuneita ja ylivarovaisia. Yritykset pistäisivät investointihankkeensa jäihin ja leikkaisivat kapasiteettiaan varautuessaan pitkäkestoiseen taantumaan sekä irtisanoisivat ihmisiä, Järvinen jatkaa mustimpien pilvien maalailua.
Hyvät uutiset häviävät
Suomen taloudesta tulee nyt yhä enemmän huonoja uutisia. Onni onnettomuudessa on, että moni asia on taloudessa vielä tällä hetkellä plussan puolella. Ekonomistit ovat kuitenkin kallistumassa synkemmän vaihtoehdon puolelle – mitä mieltä sinä olet? Äänestä asiasta jutun lopussa.
Riikka Kalmi
15.8.2008 06:03
– Matalasuhdanteessa ollaan ja vielä syvemmälle koukataan, ennenkuin lähdetään uuteen nousuun, sanoo Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen Suomen talouskehityksestä.
Euroopan talous näyttää olevan heikentymässä, ja se heijastuu Suomeenkin.
– Heikosti menee Saksassa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa, jotka ovat kaikki Suomen tärkeitä kauppakumppaneita. Meidän talouskehityksemme on usein tiivistynyt Ruotsin talouskehitykseen. Nyt kehitys Ruotsissa näyttää pysähtyneen, sanoo puolestaan Etlan ennustepäällikkö Pasi Sorjonen.
Sorjonen arvioi, että tilanne voi näkyä Suomessa parin seuraavan vuosineljänneksen aikana.
– Viennin heikentymistä voi ounastella viimeisen suhdannebarometrin perusteella. Etunenässä heikentymisessä on kemian teollisuus, kun metsäteollisuus on ostamassa yhä vähemmän kemikaaleja.
Hän tosin muistuttaa, että vientimäärien kehityksestä voi saada tilastoista myöhemmin tänä vuonna väärän kuvan, sillä viime vuosi oli viennissä melko heikkoa, ja vientimäärät putosivat vuoden loppua kohden.
– Voi olla, että me näemme viennissä plusmerkkisiä kasvulukuja, vaikka vientimäärät eivät kasvaisikaan, Sorjonen arvioi.
Inflaation synkimmät
hetket käsillä
Kova inflaatio vaikuttaa tällä hetkellä yhä Suomen taloudessa, vaikka raaka-ainehinnoissa on jo nähty laskua. Heinäkuussa inflaatio oli Suomessa 4,4 prosenttia, eli saman verran kuin kesäkuussa.
– Juuri nyt eletään synkkiä hetkiä. Inflaatio leikkaa vielä ostovoimaa, Järvinen sanoo ja ennakoi inflaation myöhemmin alenevan.
[zoom]
Klikkaa kuvaa ja katso plussat ja miinukset.
Inflaation alenemiseen uskoo myös Sorjonen.
– Raakaöljyn hinnat ovat laskeneet, ja se tulee vaikuttamaan liikenteen ja energian hintoihin.
Kuluttajien ja teollisuuden luottamusluvut ovat laskusuunnassa, vaikkakin edelleen hyvällä tasolla. Rakentamisen kehitys on kuitenkin hiljenemässä.
Tapiolan Järvinen muistuttaa, että yritysten tulokset kasvavat yhä, mutta hidastuvalla vauhdilla.
– Miinuksia talouteen tulee yhä enemmän. Ei esimerkiksi voi sanoa, että Yhdysvalloissa pahin olisi jo takana, Järvinen sanoo.
Apua Venäjästä ja
veronkevennyksistä
Onneksi Suomen taloudesta löytyy kuitenkin yhä vahvoja plussia.
– Venäjä on iso kauppakumppani. Myös Aasian kasvavat taloudet hyödyttävät meitä, Sorjonen muistuttaa.
Kotitalouksien palkkasumma on inflaatiosta huolimatta reippaassa kasvussa. Siihen ovat vaikuttamassa palkankorotukset ja myöhemmin myös veronkevennykset.
Sorjonen sanoo, että monien verojen korotusvaikutus on lisäksi katoamassa. Näin on esimerkiksi energiaveron ja viinaveron kohdalla.
Euron heikkeneminen on Suomen ja euroalueen taloudelle hyvä asia. Jos heikkeneminen jatkuu, se on parantamassa Suomen kilpailukykyä.
– Silläkin on merkitystä, onko euro 1,60 vai 1,50 dollaria.
Yritykset hyvässä
jamassa
Yrityksissä tulokset ovat tosiaan kasvussa ja kotimainen yrityssektori on rahoitusylijäämäinen. Lisäksi yritysten tilauskannat ovat hyvällä tasolla.
– Se viittaisi siihen, että tuotanto jatkuu. On toki sellaisia merkkejä, että uusia tilauksia tulee hitaampaan tahtiin, Sorjonen sanoo.
Investoinnit eivät ole näillä näkymin romahtamassa. Siitä pitävät huolen niin ydinvoimalainvestoinnit kuin isot julkiset hankkeetkin.
Työllisyysaste on alenemassa.
– Aleneminen jatkuu joka tapauksessa, kun suuret ikäluokat alkavat parin vuoden kuluessa jäädä eläkkeelle.
Syvää taantumaa
ei vielä korteissa
Etlan Sorjonen arvioi, että Suomen alkuvuoden bruttokansantuotteen kasvu olisi noin kolme prosenttia. Etla on kevään ennusteessaan arvioinut koko vuoden kasvuksi 2,7 prosenttia.
– Voi olla, että koko vuoden kasvuarviota ei välttämättä tarvitsisi leikata, Sorjonen pohtii.
Tapiola on puolestaan kesäkuun ennusteessaan arvioinut Suomen bkt:n kasvavan tänä vuonna 2,3 prosenttia. Ensi vuonna luku olisi 1,7 prosenttia.
– Normaali matalasuhdanne on toistaiseksi korteissa, ei syvää taantumaa.
Pahin
skenaario
Aika monen asian pitäisi mennä vikaan, jotta Suomi joutuisi oikein syvään taantumaan. Tapiolan Jari Järvinen listaa mahdollisia uhkia:
– Kotimaassa palkankorotusten pitäisi jatkua kovina, jotta ne alkaisivat nakertaa kilpailukykyä. Raaka-aineiden hintojen pitäisi nousta ja luottokriisin muuttua Eurooppaan iskeväksi pankkikriisiksi. Asuntohintojen tulisi lähteä jyrkempään laskuun ja EKP:n nostaa korkoja, mikä jyrkentäisi talouden laskua.
– Jos hallitus vielä päättäisi, että mitään veronkevennyksiä ei tarvita, ja kuluttajat alkaisivat olla lamaantuneita ja ylivarovaisia. Yritykset pistäisivät investointihankkeensa jäihin ja leikkaisivat kapasiteettiaan varautuessaan pitkäkestoiseen taantumaan sekä irtisanoisivat ihmisiä, Järvinen jatkaa mustimpien pilvien maalailua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
sanotaan näin, toivon, ettei taantumaa tule, mutta olen varautunut siihen.
Nämä taantumat tulee kuitenkin usein niin "puun takaa", että ei niitä etukäteen voi tietää, vain aavistella.
Arvelen, että asuntojenhinnat notkahtaa syystä tai toisesta, koska viime vuosina tehty liikaa tehottomia "investointeja" (asunnoista maksettu liian korkeita hintoja).