Hei, osaako joku sano voiko kuolinpesässä leskeä edustavan edunvalvojan pesänselvittäjä hakemusta moittia käräjäoikeudelle annetussa vastineessa. Tilanne on siis se, että pesä ei ole mitenkään riitainen vaan kaikesta on voitu sopia ja myös edunvalvoja on suostunut ehdotettuun ositukseen. Tilanteen on tehnyt vaikeaksi se, että edunvalvoja ei ole osannut tehdä lupahakemusta oikein ja on siksi päätynyt ottamaan pesänjakajan. Pieniä muodollisia virheitä on ollut myös tehdyssä osituksessa. Eikö yleinenedunvalvoja ole tässä tilanteessa enneminkin kuitenkin velvollinen käyttämään kunnan lakimiestä asiantuntijanaan, eikä pesänselvittäjää? Voinko siis käräjäoikeudelle antamassani vastineessa kieltäytyä pasänjakajasta, koska sille ei ole tarvetta tilanteessa jossa holhousviranomainen joutuu joka tapauksessa ottamaan kantaa jaon oikeellisuuteen ja jossa on kyse osituksen lupahakemuksen toimittamisesta maistraatille?
- defacto -
- defacto -
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pesänjakaja määrätään, jos joku osakkaista vaatii. Asiaan ei vaikuta, vaikka muut väittäisivät, että jaosta voitaisiin sopia ilmankin pesänjakajaa.
Kun pesän osakkaana on vajaavaltainen, jako on a) joko pesänjakajan tehtävä tai b) maistraatin hyväksyttävä osakkaiden tekemä jako. Jos jaon on tehnyt määrätty pesänjakaja, maistraatin hyväksyntää ei tarvita.
Käräjäoikeus määrää siis jakajan jokatapauksessa. Tarkoitukseni olisi siis vain vähentää pesään aiheutuvia kuluja, jotka pesänjakajaa käyttämällä ovat tehtyjen tutkimusten mukaan helpossakin tapauksessa 2000-3000 euron välillä. Vielä kun osituksessakin tullaan varmaan päätymään sellaiseen ratkaisuun, jossa molemmilla on osapuolilla on samanverran omaisuutta, joten tasinkoakaan ei tulla suorittamaan. Käräjäoikeus ei siis ota huomioon tilannetta vaan määrää pesänjakajan joka tapauksessa? Onko vastineen tarkoituksena siis vain moittia haettua pesänjakajaa?
Toinen tähän liittyvä kysymys olisi se, että sitooko verottajan määrämä kiinteistön käypäarvo myös pesänjakajaa tämän arvioitaessa kiinteän omaisuuden arvoa. Verottajan määrää mm. myyntitilanteessa lisäveroja, mikäli kiinteistön myy alihintaan (alle 75% verottajan arvosta). Olemme siis käyttäneet käypänäarvona suoraan verottajan arvoja. Onko tämä oikein? Arvot vaikuttivat edulliselta myös leskelle joten päädyttiin verotusarvoihin. Voiko tai teettääkö pesänselvittäjä ulkopuolisen käyvän arvonmäärityksen aina vai onko sen arvostus täysin hänen itsensä arvioitavissa?
- defacto-
Laki lähtee siitä että kaikkia osapuolia kuullaan.
Tällä tavalla annetaan teille mahdollisuus ilmaista mielipide ehdolla olevaan pesänselvittäjään.
Voitte ehdottaa myös omaa pesänselvittäjää mutta silloin asia venyy kun käräjäoikeuden pitää päättää kuka on sopivin tehtävään.
Tietenkin olisi ollut viisainta sopia etukäteen jonkun asianajajan kanssa kustannuksista ja hakea häntä tehtävään.
Pesänselvittäjän tehttäviin kuuluu selvittää pesän todellinen arvo joten hän todennäköisesti pyytää kiinteistönarviointia varsinkin jos joku osapuoli ei huväksy jo olemassa olevaa arvioa.