Kaikki te jotka ette ole vielä puita halanneet niin kokeilkaa,siitä saa elinvoimaa,varsinkin vanhasta männystä.
Varmaankin monet ovat sitä mieltä että vain höperöt halailevat puita mutta ei se kyllä minua haittaa ,en tunne itseäni vielä yhtään höperöksi tai ehkäpä en vaan itse sitä huomaa.
Varmaankin monet ovat sitä mieltä että vain höperöt halailevat puita mutta ei se kyllä minua haittaa ,en tunne itseäni vielä yhtään höperöksi tai ehkäpä en vaan itse sitä huomaa.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Halaan joskus puita, ja nimenomaan mänty tuntuu lämpimältä ja ikään kuin välittää jotain itsestään jotakin hyvää tekevää, mitä se on, sitä on vaikea nimetä. Lämpöä, turvaa, lohtua?...
Koitin etsiä aloituksiasi. En löytänyt. Huomaan kaikista puheenvuoroistasi sinusta henkivän lämminhenkisyyden. Voiko sinulle kirjoittaa postiin?
:))
kyykky liike päällä? Vain on joku muu?
Sairastuin vakavasti v.1999,ja minulla ei ollut mitään turvaa.Olin kuullut tästä hommasta joltain,ja niimpä lohtuni hain metsästä ja puista.Ja en sen tarkemmin osannut valita mikä laji olisi hyvä vaan valitsin vanhan ja viisaan,ja en nyt sanoisi että sieltä sain jatkoaikaa,mutta rauhaa sieluun sieltä luonnosta tuli.Suosittelen.T Särkynyt
Halauspuuna iso honka, joka yltää kaikkien yli , on mahtava, ehkä liikaakin.
Tavallinen mäntykin riittää. Halaa ja kuulostele, miltä tuntuu.
Minulle tulee siitä lisää elämänvoimaa.
Eräs bioenergian-tietäjä kehotti valitsemaan voimapuita, joiden energiaa voi sitten pyytää lähimmäisilleen.
Muuan valtava kataja on ollut siinä käytössä usean kerran.
Tuloksia ei voi tietää, mutta ei se pahaakaan tee.
Uskon lujasti, että nimenomaan mäntykankailla puiden halaamisella on terveellinen vaikutus. Tätini, s.-29, sairastui nuorena keuhkotautiin ja joutui pitkäksi aikaa parantolaan. Tuohon aikaan hoito oli kai lähinnä terveellistä elämää mäntymetsien keskelle perustetuissa parantoloissa. On valokuvia, joissa nuoret sairaat makaavat vierekkäin parantolan parvekkeella, talvellakin - tietysti sään salliessa.Ihmettelin, kun täti kertoi siellä olleen hauskaa. Miksi ei olisi ollut: nuoret ihmiset sairauden vankeina tietämättä tulevasta. Kuitenkin, silloinkin nuoret olivat nuoria.
Uskon, että monilla meistä on sukulaisia, jotka ovat eläneet samoissa oloissa. Olisi mukava kuulla tarinoita!
Kaupungissamme on ihana mäntyvaltainen kangas parin km päässä keskustasta. Siellä on lenkkipolkuja ja sienimetsää yllinkyllin. Kun lähden sinne seuraavan kerran, otan eväs- ja sienikorin mukaan ja halailen mäntyjä täydellä sydämellä ja ajattelen erästä minulle edelleen hyvin tärkeää asiaa.
Piti valvoa näin myöhään tärkeän lääkkeen takia, nyt nukkumaan, lähetän tekstarin Nukku-Matille.
Ka närreitä on joskus rutistellu.
muita ihmisiä. Eläkeläisten kurssilla opin halaamaan muitakin kuin erittäin läheisiä ihmisiä. Tänään halasin exäänikin vaikka hän sanoi, että halaa mieluummin sitä uuttasi.
Kyllä sinä voit halata puita, vaikka halaisit ihmisiäkin, koetapa joskus. :) Minäkin ihmettelin moisia puheita, kunnes itse kokeilin. Tunsin todella saavani puulta jotain hyväätekevää. Luulisin että niin kokisit sinäkin, koska olet muutenkin luontoihminen. :)
kurssi käydä et pääsee eläkeläiseksi;)Puitakin halannu.
En ole halannut puita, mutta luultavasti on paljon muitakin asioita, joita sinä teet ja joita minä en tee. Se ei silti estä meitä kumpaakaan elämästä ja kokemasta, koska yhden kokemukset ovat hänen ja toisen toisia. Hyvä, jos saat kicksejä puiden halimisesta, mutta ethän ilman muuta oleta, että kaikki saavat?
Tässä maailmassa höperyys alkaa olla veteen piirretty viiva. Kun sinulla on niinkin paljon mielikuvitusta, että saat elinvoimaa puista, ehkä sitä riittäisi nimeenkin asti, jotta ei tarvitse olla nimetön. Sehän on kuin mitätöisi itsensä - en ole mitään, ei ole edes nimeä. Kai sinä jotakin sentään olet?
Kyllä kait siinä puun halaamisessa tulee hyvä mieli,jos sen tekee spontaanisti,hyvän mielen osoituksena. Kenttäsirkkelin perämiehenä sain aikoinani halailla puita tarpeekseni. Halaan mieluummin sitä puun halaajaa. Tarttuu kai sitä elämän eliksiiriä sitäkin kautta.
halaat puiden halaajaa ja tämä puuta mä taidan säikähtää.
halannut puita. Vuosia sitten työterveyslääkärini tosin kehotti menemään metsään ja halaamaan puita. Kärsin silloin ystävän menettämisestä ja unettomuudesta. Metsään menin.
käytetään sanontaa, 'meni metsään'?
minulle sanoi sanonnan tulleen siitä, kun pallo tai tikkanuoli lentää ohi tai pitkäksi, metsään - eikä ehkä sen koommin löydy.
moisesta puiden halailusta. Olen pitänyt sitä hömppäjuttuna ja että vain "höperöt" halaavat puita. Seuraavan kerran, kun menen sieniä tai marjoja poimimaan, aivan varmasti kokeilen. Etsin oikein vanhan männyn, niinhän se oli, kerron sille huoleni ja vaivani. Mielenkiintoista, miten sen koen.
ja metsässä liikkuminen, ne on tärkeitä asioita ihmisen hyvinvoinnille! Ennen kuljin metsässä. En ehkä varsinaisesti halannut puita, mutta tiedostin ja tunnistin ne. Samoin NÄIN kukat. Osasin olla onnellinen pienistäkin aioista. Nykyään istun sisällä koneen tai tv:n vierellä ja olen tylsistynyt. Joskus, kun käyn ulkona ja nimenoman metsässä, olo on ehdottomasti valoisampi ja kevyepi.
Metsä on hyvä! Mulla se on ympärillä, mutta miks' en mene sinne?! Typeryyttä!!!!
Jo lapsuudessani menin metsään, puiden siimekseen, halasin puita, itkin iloni ja pettymykseni siellä naavaisten puiden kylkeen nojaten.
Mikään maailmassa ei ole antanut minulle niin paljon kuin puut. Lapsuuden metsässä oli kitukasvuisia kuusia, nyt viime vuosina eräs mänty lähi metsässä oli tukipuuni, itkumuurini ja voimanlähteeni.
Halaan puita, metsä on kirkkoni jossa löydän muutakin kuin happirikkaan ilman ja havupuiden tuoksun.