Antakaa vinkkiä kokemuksen perusteella, kumpi on "parempi" lapsen ja äidin kannalta.
Tilanne on se että isä näkisi lastaan ehkä n.kerran viikossa.
Kannattaako pelkästään sen perusteella sopia yhteishuoltajuudesta, vai mitä muuta siihen sopimukseen sitten sisältyy?
Isä ei kovin mielellään osallistu paljoakaan lapsen elämään, mutta vain "minua kiusatakseen" todennäköisesti vaatii yhteishuoltajuutta.
Kertokaa mitä vaan kokemuksia asiaan liittyen!?
Mitä minun kannattaa ottaa huomioon tai sanoa/olla sanomatta lastenvalvojalle, kun sovimme siellä asiasta?
Kumpi muoto on helpompi minun kannaltani, lisääkö yhteishuoltajuus missä määrin isän vastuuta lapsesta (konkreettisesti?) vai onko IHAN sama päätyä yksinhuoltajuuteen ja tehdä tapaamisoikeudet paperilla isän kanssa, koska silloinkin isä näkisi lasta kuitenkin yhtä paljon (eli vähän).
Tilanne on se että isä näkisi lastaan ehkä n.kerran viikossa.
Kannattaako pelkästään sen perusteella sopia yhteishuoltajuudesta, vai mitä muuta siihen sopimukseen sitten sisältyy?
Isä ei kovin mielellään osallistu paljoakaan lapsen elämään, mutta vain "minua kiusatakseen" todennäköisesti vaatii yhteishuoltajuutta.
Kertokaa mitä vaan kokemuksia asiaan liittyen!?
Mitä minun kannattaa ottaa huomioon tai sanoa/olla sanomatta lastenvalvojalle, kun sovimme siellä asiasta?
Kumpi muoto on helpompi minun kannaltani, lisääkö yhteishuoltajuus missä määrin isän vastuuta lapsesta (konkreettisesti?) vai onko IHAN sama päätyä yksinhuoltajuuteen ja tehdä tapaamisoikeudet paperilla isän kanssa, koska silloinkin isä näkisi lasta kuitenkin yhtä paljon (eli vähän).
Vastaukset 20
Vanhimmat
Yksinhuoltajuus.Ei vaikuta isän tapaamisoikeuteen mitenkään.Sinä päätät silloin lapsen asioista yksin.Yhteishuoltajuudessa teette päätökset yhdessä ja paperihin tarvitaan molempien allekirjoitus.
Lapsella on oikeus isäänsä oli miten oli asiat. Kaksi vastuullista vanhempaa on lapselle aina parempi kuin yksi. Pitää ottaa huomioon että lapsi on myös miehen eikä yksinomaan naisen niinkuin tiukat yh mammat väittää. Sietäisivät hävetä ja katsoa peiliin.
"Pitää ottaa huomioon että lapsi on myös miehen eikä yksinomaan naisen niinkuin tiukat yh mammat väittää. Sietäisivät hävetä ja katsoa peiliin."
Ei pidä yleistää! Minä sain yksinhuoltajuuden (hän suostui siihen) ja en silti omi lasta.Lapsen isä ei ole nähnyt lastaan yli 2kk OMASTA typeryydestään johtuen. Kun tapasi naisen niin lapsi unohtui, vaikka minä suorastaan tyrkytin lasta hänelle, kyselin milloin haluaa nähdä ja ottaako kesälomalla luokseen ym ym. Viimeksi kun soitin ja kysyin tuleeko,kun hän ei tullut lasta hakemaan niin hänen nykyisensä vastasi ja kielsi minua puhumasta lapseni isälle. Nyt kun minulle on huoltajuus annettu niin en ole tilivelvollinen edes yrittämään enään. En jaksa enään. Jos haluaa lapsen tavata niin tavatkoon,en sitä estä. mutta minusta tuollaissella ei pidä huoltajuutta olla enkä ota häneen enään mitään yhteyttä. Kiitos, riitti.
Itsehän haluaisin nähdä ja olla oman lapseni kanssa mahdollisimman paljon sen elämässä mutta lapsen äiti sen kieltää. Ei tuo yleistystä ollut, sieltä vaan puuttuu jostain välistä sana "useasti" eli yrittäkää lukea rivien välistä. Kiitos.
Ei se yksinhuoltajuus isää lapselta vie.Samat tapaamisoikeudet edelleen,ainoa ero on siinä, että yksinhuoltaja valitsee yksin sen miten lasta kasvattaa, yhteishuoltajuudessa se tehdään yhdessä ja tämä tuo usein ongelmia mukanaan.Harva ex-pari on eronnut sovussa ja pystyy asioista järkevästi sopimaan.Kokemuksen perusteella voin kertoa, että yksinhuoltajuus on parempi ratkaisu, koska silloin teet itse kasvatuspäätökset ja olet niistä myös yksin vastuussa.
Kun erottiin, sovittiin yhteishuoltajuudesta. Kun isä muutti toiseen kaupunkiin, sovittiin, että minulle tulee yksinhuoltajuus.
Käytännössä ei mitään muuta eroa kuin, että voin aukaista lapsille itse tilin ja hankkia passit. Isän allekirjoituksia ei silloin tarvitse.
Meillä onneksi pystyttiin sopimaan asiasta. Lapseni ovat ns. erityislapsia ja on ollut tosi "ihanaa" sanoa, että ei tarvitse ilmoittaa isälle jne. Minä olen kertonut kaikki tarvittavat asiat, mutta käytännössä asioiden hoitaminen on ollut helppoa.
Kävimme pankissa tekemässä toiselle lapselle pankkikorttianomuksen. Siellä alettiin vänkäämään isän allekirjoitusta. Sanoin, että minulla on yksinhuoltajuus, ei tarvitse isän allekirjoituksia. Mutta eihän minulla siinä pankin tiskillä ollut mitään, millä olisin todistanut yksinhuoltajuuteni. Eli piti käydä sitten näyttämässä alkuperäiset sopimukset.
Mitenkäs sitten jos isä haluaa viedä lapsen ulkomaanmatkalle minne tietysti tarvitaan passi, joten sitä varten tarvitaan siis sekä isän että äidin allekirjoitus(?)
Ja jos minä en allekirjoita niin isä ei siis voi mitenkään viedä lasta ulkomaille??
Näinkö tämä toimii?
Ja tuleeko mieleen muita juttuja mihin tarvitaan molempien suostumus kuin nuo tilinavaus-asiat passi..?
passihakemukseen tarvitaan molempien allekirjoitus. Sitä en tiedä, voiko esim. oikeusteitse tämä asian ohittaa.
Ja yksinhuoltajuutta ei käsitykseni mukaan ihan helposti saa ellei se perustu molempien vanhempien vapaaehtoisuuteen. Meillä siis kävi niin, että me molemmat vanhemmat yhteisymmärryksessä sovittiin, että minulle tulee yksinhuoltajuus. Oli vissiin sossussakin aika outo tapaus koska kysyttiin monta kertaa, ai että ihan sovinnolla. Meillä ei ole ollut koskaan riitaa lapsista tai heihin liittyvistä asioista. Lapset olivat huolissaan, että mitä se vaikuttaa normaaliin elämään. Selitin heille, että ei mitenkään. He saavat tavata isäänsä niin usein kun se on vaan mahdollista.
Muita asioita kuin em. ei ole tullut minulle eteen yksinhuoltajana olleena.
Jos sinulla ei ole perusteltua syytä olla allekirjoittamatta passihakemusta, isä voi anoa passin siitä huolimatta ja sinun mielipiteesi ohitetaan ja saat sanktiot niskuroinnista.
Molempien lupa tarvitaan myös koulunvaihtoon, mutta en tiedä, että muuton yhteydessä olisi koskaan keneltäkään tivattu etävanhemman allekirjoitusta uudessa tai vanhassakaan koulussa. Suomen rajojen sisäpuolella muuttaminen on
Lapsen sukunimen muuttamiseen vaaditaan isän allekirjoitus. Monelle isälle herää hetkeksi isänrakkaus tässä tilanteessa, kun lapsi saisikin äidin uuden aviomiehen sukunimen.
Uskontokunnan vaihtamiseen tarvitaan molempien allekirjoitus. 15v nuori voi kuitenkin erota ja liittyä kirkosta kirkkoon omalla luvalla.
Terveyden- ja sairaudenhoidossa tarvitaan molempien allekirjoituksia. Ainakin tutkimuksissa, terapioissa ja joissakin toimenpiteissä esim. isot leikkaukset ja verensiirto, jos uskonto sen kieltää. Sairaala voi huostaanottaa lapsen toviksi, jos vanhempien yhteistyökyvyttömyys uhkaa lapsen henkeä.
Pankkitilin avaamiseen tarvitaan molempien vanhempien nimet. Laki sanoo, että 15v täyttänyt ei tarvitse vanhempiensa nimiä avatakseen palkkatilin - vaikka pankit muuta väittävätkin.
Ajokorttihakemuksiin tarvitaan molempien allekirjoitus. Tästäkin selviää yhden vanhemman allekirjoituksella, jos toinen kieltäytyy ilman pätevää syytä kirjoittamasta. Joissain kunnissa poliisi käy hakemassa vastustavan vanhemman allekirjoituksen.
Lapsen omaisuudenkäyttö esim. sijoittaminen on molempien allekirjoitusten varassa.
"lainaus" www.eroperhe.netin sivulta:
"Yhteishuollossa kummallakin huoltajalla on oikeus saada tietoja lapsestaan viranomaisilta, mm. päivähoidosta, lääkäriltä, opettajilta ja poliisilta. Lähivanhemman kuoltua lapsi siirtyy automaattisesti toiselle yhteishuoltajalle, samoin lapsen perimän omaisuuden hallinta.
Huoltomuoto ei vaikuta lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa eikä vanhemman velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta."
yksinhuoltajuuden. Voit itse päättää asioista koska jos teillä on yhteishuoltajuus niin tarvitset isän luvan joihinkin asioihin.
jos isän kiintymys on hataralla pohjalla kannatan yksinhuoltajuutta:)
että yksinhuoltajuutta ei niin vain oteta.
Lapsen koti on isän ja äidin välinen suhde -pidä siis asialliset välit exääsi ja suusi supussa hänen erinomaisista puolistaan lapsesi kuulleen. Useimpien tutkimusten mukaan lapselle olisi parasta asua vuoroviikoin tai 2vkoa/2vkoa vanhempiensa luona. Kun lapsesi on yhtä paljon molempien vanhempiensa luona, teidän ei tarvitse keskustella elatusmaksuista, koska kumpikin vanhemmista osallistuu lapsen elatukseen vuorollaan. Lapsesi kautta olet exääsi sidoksissa koko loppu elämäsi ajan -tee siis elämästäsi mukava, ja anna lapsen isälle se vastuu vanhempana mikä hänelle kuuluukin. Onhan hän sitä jo vaatinutkin tai on vaatimassa -miksi siis vastustaisit?
Isät ja äidit ovat erilaisia vanhempina ja tuo erilaisuus ja sen kunnioittaminen tekee lapsistamme niin erinOMAISIA :)
välttämättä mene noin. Jos tulot ovat kovin erisuuruisia, niin se vaikuttaa. Lisäksi se, jonka luona lapset kirjoilla, niin saa lapsilisät.
Tuollainen tutkimus on täyttä huuhaata, sitä ei voi soveltaa jokaisen lapseen! Joillekin se tosin voi olla toimiva, mutta yleistyksiä on syytä välttää.
"Useimpien tutkimusten mukaan lapselle olisi parasta asua vuoroviikoin tai 2vkoa/2vkoa vanhempiensa luona"
Montako suomalaista tutkimusta aiheesta on tehty?
Mistä löydetään totaaliyhäreiden lapsille kakkoskoti?
Faktaa pöytään tyttöpien, ei mutua ;-P
Kirsti Kurki-Suonion väitöskirja "Äidin hoivasta yhteishuoltoon" ottaa laajasti eri näkökulmat huomioon kyseisestä aiheesta. Kirjasta löytyy myös kymmeniä lähdekirjallisuusviitteitä -sekä kotimaisiin että ulkomaisiin tutkimuksiin.
Totta kuitenkin on, että ei ole yhtä ainoaa totuutta -tässäkään asiassa. Mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle. Rakentavan suhteen ylläpitäminen ihmisten välillä, niin äidin, lapsen kuin isänkin, vaatii rakennustaitoiset ja -haluiset, välittävät aikuiset puhaltamaan yhteiseen hiileen. Asia ei ole helppo varsinakaan heti eron jälkeen. Hyvä olisi kuitenkin kysyä itse kunkin itseltään mikä tekee isästä tai äidistä lapselleen kelvottoman eron yhteydessä, jos hän ei sitä ollut hetkeä aikaisemmin.
Totaaliyhäreillä oletan sinun tarkoittavan esimerkiksi leskeä tai vanhempaa, joka on jostain muusta syystä menettänyt yhteyden lapsensa toiseen vanhempaan. Mainitsemani malli ei luonnollisestikaan koske heitä eikä niin ollut tarkoitukseni ehdottaakkaan. Olettaisin kuitenkin - ja todella toivon - että totaaliyhäreidenkin lapsilla olisi toimivat yhteydet poissa olevan vanhemman sukuun: isovanhempiin, setiin, täteihin, serkkuihin jne.
Viestin aloittaja kysyi mielipidettä ja annoin hänelle omiin kokemuksiini ja tietoihini pohjautuvan vastauksen. En ole suinkaan väittänyt, että näin tulee tehdä AINA. Onneksi sellaista totuutta ei ole olemassakaan, mikä sopisi meille kaikille.
Elatusmaksut perustunevat nykyään pääasiassa siihen mitä lapsi tarvitsee elääkseen -eikä siihen mitä hänen vanhempansa ansaitsevat. Meillä lasten vaatehankinnoista vastaa se, jonka tilille lapsilisät tulevat -kaikki muu hoituu itse kunkin vuorolla eli, kun lapset ovat luonamme.
ei välttämättä etävanhemmassa lisää yhtään, mutta kuisatekomahdollisuuksia se lisää.
mies ei saa yhteishuoltajuutta, vaan sinä olet automaattisesti lapsen yksinhuoltaja. Au-isä voi saada yhteishuollon vain, jos äiti suostuu siihen. Ei kuitenkaan kannata suostua yhteishuoltoon. On helpompi hoitaa lapsen asiat yksinään. Silloin ei tarvitse pyytää isän allekirjoitusta kaikkiin virallisiin papereihin. Tapaamisoikeuteen ei huoltomuoto vaikuta. Isällä on oikeus tavata lastaan, kun isyys on vahvistettu.
Jos avioidutte, lapsen isä saa silloin yhteishuollon automaattisesti.
Jos olet yh, ja kuolet yhtäkkiä tuosta noin vaan, niin lapsen isä ei ole silloin automaattisesti lapsen huoltaja, vaan lapsi voidaan sijoittaa ihan mihin vaan (melkein..). Jos taas ajattelette, että vanhempanne/sisaruksenne/paras kaverinne kyllä hoitaa sitten, niin isukki voi hakea oikeuden kautta huoltajuutta ja luultavimmin saa sen. Jos teillä taas on yhteishuoltajuus, niin isä on automattisesti kuolemanne jälkeen huoltaja.
TOKI on tapauksia, jossa isän mahdollinen huoltajaksi tulo on pahin mahdollinen tapahtuma, mutta jos kysessä on (objektiivisesti ajateltuna) iha ok mies, niin yksinhuoltajuudella teette miehelle halla.
Ja yhteishuoltajuudessakin voi sopia, että lähi hoitaa paperityöt (kouluun liittyvät jutut tms.) yksin, koska se on helpompi, ettei tartte toisen nimmaria metsästää.
Jos olet yh, ja kuolet yhtäkkiä tuosta noin vaan, niin lapsen isä ei ole silloin automaattisesti lapsen huoltaja, vaan lapsi voidaan sijoittaa ihan mihin vaan (melkein..). Jos taas ajattelette, että vanhempanne/sisaruksenne/paras kaverinne kyllä hoitaa sitten, niin isukki voi hakea oikeuden kautta huoltajuutta ja luultavimmin saa sen. Jos teillä taas on yhteishuoltajuus, niin isä on automattisesti kuolemanne jälkeen huoltaja.
TOKI on tapauksia, jossa isän mahdollinen huoltajaksi tulo on pahin mahdollinen tapahtuma, mutta jos kysessä on (objektiivisesti ajateltuna) iha ok mies, niin yksinhuoltajuudella teette miehelle halla.
Ja yhteishuoltajuudessakin voi sopia, että lähi hoitaa paperityöt (kouluun liittyvät jutut tms.) yksin, koska se on helpompi, ettei tartte toisen nimmaria metsästää.
Että näin.