Asepalvelusta on perinteisesti pidetty hyvänä asiana kauttaaltaan. Sillä ei ainoastaan taata Suomen turvallisuutta vaan myös tehdään "pojista miehiä". Olen parhaimmillaan miehistökoulutuksessa, en ole ollut päivääkään vempassa ja suorittanut kaikki testit suht' hyvin. Ja olen lopen vittuuntunut toiminnan järjettömyyteen.
Kun päätin että en mene AUKiin, minut sijoitettiin kelaperseeksi. Tehtävänäni on kaikilla leireillä koulutuksen loppuun saakka vetää/kelata parikaapelia peittää telttaa/ajoneuvoa naamiointiverholla; loppuaika rötväystä. Kun ei tupakoi, ei ole käytännössä katsoen mitään tekemistä. Homma on sellaista että lievästi vajaaälyinenkin selviää siitä(nähty kyllä).
En pelkää fyysistä rasitusta, minulle saa huutaa, mutta nyt olen "hajoamassa" apatiaan. Mitä helvettiä tämä hyödyttää ketään? Kelaperseilyn oppii muutamassa päivässä, tappamaan opetettiin peruskuolutuskaudella. Onko Suomen etu, että ylioppiluudesta välittömästi jatkokoulutukseen päässyt henkilö laitetaan (käytännössä katsoen)lusimaan 6kk?
"Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on antanut sinulle koulutuksen, terveydenhuollon, vapauden matkustaa jne. Nyt sinun on aika hyvittää tämä sille!" Mitä hyvittämistä sellainen on että minun tuleminen tuottavaksi veronmaksajaksi myöhästyy?
"Suomi on maantieteellisesti suuri maa vähällä kansoituksella, joten kaikki miehet on koulutettava jotta saadaan alueellisesti kattava puolustus." Alueellisesti kattava puolustus mitä vastaan? "Ryssiä"? Neuvostoliitto ei ollut uhka enää 15 vuotta sitten ja nyt sitä ei ole olemassa enää ollenkaan; Venäjä ei pärjää edes Tshetsenialle.
Vanhemmat ikäpolvet: "Saatanan saatana, silloin kun minä olin nuori tuollaista valitusta ei olisi sallittu ollenkaan; meillä ei ollut sitä ja sitä.." Ajat ovat muuttuneet sitten talvi- ja jatkosodan jälkeen muutenkin aika reippaasti; kuka meistä enää viljelee maatakaan ominpäin?
"Asepalveluksessa saa kavereita". Kun älyllisesti paras materiaali(enimmäkseen) meni AUKiin, jäljelle seurakseni on jäänyt porukka joka ei puhu paljoa mistään muusta kuin ryyppäämisesta. Hetken ajan sen voi ottaa huumorilla, mutta pidemmän päälle se kyllä edesauttaa burn-outia.
En haluaisi olla "vässykkä", mutta nyt alkaa vituttamaan; asepalvelus on elämäni suurin komedia tähän mennessä.
Kun päätin että en mene AUKiin, minut sijoitettiin kelaperseeksi. Tehtävänäni on kaikilla leireillä koulutuksen loppuun saakka vetää/kelata parikaapelia peittää telttaa/ajoneuvoa naamiointiverholla; loppuaika rötväystä. Kun ei tupakoi, ei ole käytännössä katsoen mitään tekemistä. Homma on sellaista että lievästi vajaaälyinenkin selviää siitä(nähty kyllä).
En pelkää fyysistä rasitusta, minulle saa huutaa, mutta nyt olen "hajoamassa" apatiaan. Mitä helvettiä tämä hyödyttää ketään? Kelaperseilyn oppii muutamassa päivässä, tappamaan opetettiin peruskuolutuskaudella. Onko Suomen etu, että ylioppiluudesta välittömästi jatkokoulutukseen päässyt henkilö laitetaan (käytännössä katsoen)lusimaan 6kk?
"Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on antanut sinulle koulutuksen, terveydenhuollon, vapauden matkustaa jne. Nyt sinun on aika hyvittää tämä sille!" Mitä hyvittämistä sellainen on että minun tuleminen tuottavaksi veronmaksajaksi myöhästyy?
"Suomi on maantieteellisesti suuri maa vähällä kansoituksella, joten kaikki miehet on koulutettava jotta saadaan alueellisesti kattava puolustus." Alueellisesti kattava puolustus mitä vastaan? "Ryssiä"? Neuvostoliitto ei ollut uhka enää 15 vuotta sitten ja nyt sitä ei ole olemassa enää ollenkaan; Venäjä ei pärjää edes Tshetsenialle.
Vanhemmat ikäpolvet: "Saatanan saatana, silloin kun minä olin nuori tuollaista valitusta ei olisi sallittu ollenkaan; meillä ei ollut sitä ja sitä.." Ajat ovat muuttuneet sitten talvi- ja jatkosodan jälkeen muutenkin aika reippaasti; kuka meistä enää viljelee maatakaan ominpäin?
"Asepalveluksessa saa kavereita". Kun älyllisesti paras materiaali(enimmäkseen) meni AUKiin, jäljelle seurakseni on jäänyt porukka joka ei puhu paljoa mistään muusta kuin ryyppäämisesta. Hetken ajan sen voi ottaa huumorilla, mutta pidemmän päälle se kyllä edesauttaa burn-outia.
En haluaisi olla "vässykkä", mutta nyt alkaa vituttamaan; asepalvelus on elämäni suurin komedia tähän mennessä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos olisit mennyt sinne AUK:uun niin et ehkä ajattelisi ihan noin. Ryhmänjohtajana joutuu ihan oikeastikin ajattelemaan, puhuttamattakaan joukkueen johtajasta.
Lakritsin vetäminen on kyllä hommaa mistä en varmaan olisi itsekkään pahemmin tykännyt.
Miksi et sinne AUK:uun mennyt?
Ja tuosta puolustuksen järjellisyyydestä... Eurooppa on nyt siinä tilassa, että en paljon ihmettelisi vaikka seuraavan viidentoista vuoden kuluessa tulisi jotain sodan kaltaista tilaa tänne pohjantähden allekin. Kymmenen vuotta sitten ei vielä "näitä" merkkejä ollut ilmassa.
Heräsin useiden vuosien takaisiin muistoihin, kun kirjoitit: "asepalvelus on elämäni suurin komedia tähän mennessä."
Itsekin koin aikoinaan, että olin palvelusaikani verran jonkin irvokkaan näytelmän harjoituksissa. Välillä oli hauskaa. Usein ei. Vuorosanansa sai toisinaan sentään itse kirjoittaa, mutta ne piti silloinkin muotoilla kaavamaisiksi ja jäykiksi fraaseiksi, sellaisiksi, jotka muurahainenkin osaisi kirjoittaa ja jotka muurahainenkin ymmärtäisi. "Kommunikoinnissa" koin häiritsevänä tekijänä myös suomenkielelle vieraan teitittelyn.
Huomasin, että teatteritoiminnassa, jossa ennen inttiä mukana olin, annettiin paljon enemmän tilaa itsensä toteuttamiselle. Silloinkin, kun täytyi tehdä jotain tietyllä tavalla, oli teatterissa näin tekeminen paljon mielekkäämpää kuin intissä, jossa täytyi olla välillä sotilaallinen ja ripeä, mutta useimmiten täytyi odottaa ja raapia persettään tyhjän panttina. Tämä olikin ainoa odotukseni intistä. En todellakaan pettynyt.
Ennen inttiä pelkäsin liikaa viehtyväni paikkaan, koska monet intissä silloin olleet toverini eivät juuri muusta ravitsemusliikkeissä puhuneetkaan. Intin jälkeen tajusin, että heitä mahtoi vain vituttaa enemmän kuin minua. Kykenin useimmiten jättämään sen puheenaiheen varuskunta-alueelle, sillä suhtauduin siihen sopivan teatraalisesti. Eihän sellaista lammas- ja lammaskoirakoulutusta nyt ihminen voi tosissaan ottaakaan.
Mitä tulee argumenttiin "pojista miehiä", on asia pikemminkin päinvastoin - missään muuallahan en ole nähnyt, kuinka parikymppisistä nuorista miehistä tulee angstivarhaisteinejä, joiden kieliopin mukaisesti kuuluu lauseessa kuin lauseessa joka toisena sanana olla "vittu".
kerrallaan.
Ymmärrän sinua. Olisin itsekin tehnyt vastaavan 6 kk ratkaisun. Minulla oli vaihtoehdot 8 ja 11 kk, jolloin pienellä "lisälusimisella" sai mieleekkäämät hommat. Kaiken lisäksi onnistuin pääsemään koulutusta vastaaviin tehtäviin. Puolustusvoimatkin huötyi varmasti enemmän kuin että olisin ollut kelaperse tai puskajussi.
Ongelma tässä kaikessa on se että intti kuten valitettavasti koko yhteiskunta käsittelee meitä vain resurssijoukkona. Puolustusvoimat kouluttaa x kpl upseereja, y kpl aliupseereja ja z kpl miehistöä sodan ajan kenttäarmeijaa varten. Yksittäisellä yksilöllä ei ole mitään väliä - tykinruokaa sikiää lisää. Samoin toimivat yritykset: nillä on organisaatiossaan x kpl johtajia, y kpl työnjohtajia ja z kpl duunareita - kukaan ei ole korvaamaton, kouluista tulee eläkkeelle siirtyneiden ja pois potkittujen tilalle korvaavia resursseja.
Yksilön on kovin vaikea päästä esille tällaisessa ilmapiirissä. Esimiesasemassa olevien rooli on ratkaiseva. Jos esimies ajattelee vain hänelle annetun tehtävän täyttämistä käsillä olevilla resursseilla, jää moni lahjakkuus huomaamatta. Ja näinhän siinä käy, kun esimiehen suoritusarvionnin mittaristoon ei kuulu hyvien tyyppien ohjaamien muihin tehtäviin (siviilimaailmassa jopa toisiin yrityksiin ja intissä sivariin!) vaan hyvien alaisten kokoaminen itsensä alle.
Yksilö pääsee esille vain pitämällä melua itsestään. Oikeaan aikaan esitetty ilmaisu siitä että osaa jotain muutakin voi avata oven parempiin hommiin. Kyllä intissäkin on älyllisiä tehtäviä!
Sepä se, miehistön hommat ovat hyvin pitkälti sen verran helppoja, että ne oppii hetkessä. Sen jälkeen ei olekaan muuta tekemistä kuin odottaa että intti loppuu. Tämä on ehkä tärkein syy miksi miehistön palvelusaika pudotettiinkin kuuteen kuukauteen.
Itse kävin ensin AUK:n ja sitten RUK:n, hommat olivat varsinkin RUK:n jälkeen vaativia ja mielenkiintoisia. Ei varmaan minuakaan olisi kiinnostanut kykkiä väijyssä viimeistä kuutta kuukautta kotiuttamista odotellen. Nyt menen ihan mielelläni kertaamaankin.
Kävit ensin AUKin ja sitten RUKin?
Kävit siis ensin aliupseerikurssin ja sen jälkeen reservinupseerikurssin?
Oletkohan ihan viisas?
Kun muu Eurooppa keskustelee siitä, että millä aikataululla yleinen asevelvollisuus lakkautetaan (jollei sitä jo ole lakkautettu kuten Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Espanjassa ja Hollannissa), niin Suomessa yhä edelleen käydään talvisotaa idän suurta saatanaa vastaan ja toistetaan lausetta "armeija tekee pojista miehiä".
Noh, ainakin armeijassa oppii moni juomaan niinkuin mies... Ja tupakoimaan kuin mies. Ja kiroilemaan kuin mies. Ja halveksimaan sivareita kuin mies.
Neuvostoliitosta ei ole ollut uhkaa 15 vuoteen, eikä Venäjäkään pärjää edes tsetseeneille. Ajat voivat silti muuttua, nopeastikin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksa oli täysin lyöty. Meni 20 vuotta ja toinen maailmansota alkoi. Että parempi vain pitää reserviä yllä. Ei voi tietää, koska sitä tarvitaan. Tanner ei 30-luvulla suostunut puolustustarvikehankintoihin, sillä hän oli sitä mieltä, ettei sotia enää syty...