En tiedä onko tämä ollenkaan oikea paikka kysyä, mutta kysyn kuitenkin kun en tiedä mistä muualtakaan.
Sairastan masennusta (tai ahdistuneisuutta lähinnä), jännitän välillä pieniäkin asioita, hätäännyn ja hermostun helposti. Käytän masennus- ja ahdistuslääkkeitä.
Välillä tulee outo ja kummallinen olo, jota en osaa selittää tai tarkemmin kuvailla. Ajatukseni eivät ole outoja, tunne ainoastaan. Se on epämiellyttävä ja pelottava enkä tiedä mistä se johtuu. Lääkärillä ja terapeutilla ei tunnu olevan siihen mielipidettä. Onko muilla tällaista tunnetta? Mikä sen on aiheuttanut ja onko sille voitu tehdä mitään? Itse otan heti ahdistuslääkkeen kun tuo epämukava olo tulee, mutta haluaisin sille jonkun selityksinkin.
Sairastan masennusta (tai ahdistuneisuutta lähinnä), jännitän välillä pieniäkin asioita, hätäännyn ja hermostun helposti. Käytän masennus- ja ahdistuslääkkeitä.
Välillä tulee outo ja kummallinen olo, jota en osaa selittää tai tarkemmin kuvailla. Ajatukseni eivät ole outoja, tunne ainoastaan. Se on epämiellyttävä ja pelottava enkä tiedä mistä se johtuu. Lääkärillä ja terapeutilla ei tunnu olevan siihen mielipidettä. Onko muilla tällaista tunnetta? Mikä sen on aiheuttanut ja onko sille voitu tehdä mitään? Itse otan heti ahdistuslääkkeen kun tuo epämukava olo tulee, mutta haluaisin sille jonkun selityksinkin.
Vastaukset 22
Vanhimmat
mulla on joka päivä ahdistus ja paniikkinen olo. Epämiellyttävä, ja samalla niinkuin huimais kauheesti, ja sitten voi tulla voimakas masennus et elämässä ei ole mitään. Ja muakin auttaa vain diapam. Heti auttaa.
derealisaatio tai depersonalisaatio.katopa kuukkelista oireet,kuulostaako jompi kumpi näistä tutulta.
Voihan olla, että lääkkeet aiheuttavat sellaista.
minullakin on huippausta ja outo /epätodellinen olo.mietin aina miten olen tänne tullut,mitä tein aamulla.yöllä voin käydä syömässä,enkä muista siitä mitään.ainoastaan tyhjät jogurttipurkit ja suklaa paperit sen kertovat(asun yksin eli itse olen syönyt)mikä tähän auttaisi.joudun ottamaan nukkumaan mennessä imodiumia.
Imodiumia nukkumaan mennessä?
Vastausta outoon oloon mulla ei ole, mutta sairastan itsekin outoa oloa. Olin 5 päivää kuumeessa ja kuumeen jälkeen tuli outo olo joka on jatkunut jo kolme päivää. Vaikea keskittyä mihinkään ja pelkään. Mistä voin tietää ettei mulla ole koko loppuelämääni tälläinen outo olo? VOIASDyufias afsdhugyjiokl
Sama täällä en pysty kuvailemaan oloa muuta kuin että se on kauhea =(
onko se olo sellainen että kun on jossain ja joku puhuu niin tulee outo olo, ja jos on jossain paikassa eikä mieti sitä niin on normaali olo, mutta sitten kun miettii että onko oikeasti siellä paikassa, niin tulee epätodellinen ja pelottava olo?
Miten voikaan olla mahdollista että jollain toisella on voinut olla hyvin lähelle samanlaisia tuntemuksia?! Itsellä tosin on pitkä aika siitä kun koin noita tuntemuksia, joskus 6.-7.luokalla. Minulla oli oikeastaan kolme erilaista outoa oloa. Yksi oli sellainen että jos kuunteli jonkun puhetta ja jotenkin alkoi ihmettelemään sen hetkistä tilannetta, tuli outo ja jotenkin epätodellinen olo ja siitä seurasi säikähdys. Se meni kuitenkin jonkin ajan kuluttu ohi. Toinen olo oli sellainen, ehkä hieman lievempi, en oikein muista niin tarkkaan miten se laukesi, mutta oli jotenkin epätodellinen ja outo, "sumuinen ja unenomainen" tila. Se tunne tuntui pelottavalta ja ihmettelin mistä se johtuu, oli vaikea keskittyä mihinkään. Siitä tilasta selviäminen kesti oman aikansa, silloin halusi olla rauhassa ja turvassa. Sanoin näistä oloista äidille ja sekin helpotti oloa. Pelkäsin tietenkin että mistä nuo olot johtuvat ja että ne toistuvat. Kolmas outo olo oli sellainen että kun kuuntelin jonkun puhetta tai olin jossain tilanteessa, yhtäkkiä säikähdin jotenkin sitä tilannetta, sitä että olen siinä. Tuli outo, epätodellinen olo ja myös äänet ympärillä jotenkin voimistuivat, niille herkistyi enemmän. Puhe, soran rapina kävellessä yms. Myöhemmin olen todennut että se äänille herkistyminen voisi muistuttaa sitä, kuin olisi kuumeessa tai vähän päihtynyt. Silloin mielellään jos uskalsi, pyysin toista olemaan hiljaa ja ehkä tukin hetkeksi korvani ja yritin rauhoittaa itseni niin että se olo ei laukeaisikaan . Tämä oli näistä oloista kaikkein pahin ja pelottavin. Myöhemmin jotenkin opin hallitsemaan noita oloja etteivät ne pääse laukeamaan.
Kirjoitampa nyt tässä samalla lisää itsestäni.
Olen luonteeltani myös ujo ja ahdistuva. Haluan aina myös varmistaa iltaisin että perheenjäset ovat kotona ja että kaikki on hyvin. En ole oikein koskaan tuntenut oloani todella turvalliseksi. Perheessä on ollut kaikkea ongelmia, huolia joita olen ottanut pienestä asti jo kannettavakseni... on ollut ahdistavia/pelottavia tilanteita. Niillä varmasti on ollut myös jotakin vaikutusta noihin kummallisiin oloihin?
En oikein ole saanut elämästäni kiinni, vaikka olenkin töissä. Olen edelleen niin ujo ja häpeä-ihminen. Pitäisi olla joku johon todella uskallan luottaa, joku joka tuntuisi aikuiselta ja turvalliselta, näyttäisi hyvää esimerkkiä, saisi innostumaan, tukisi, kannustaisi ja ymmärtäisi. Saisi minut ymmärtämään todellista elämää. Olen jotenkin niin yksin ja sulkeutunut vaikka ympärillä olisikin ihmisiä. Oikeastaan melkein tiedän että jos vain olisin saanut kokea turvallisuutta ja tasapainoa, melko varmasti voisin olla tasapainoisempi ihminen. Täytyy olla sydämenyhteys!
outoolo keskittymis juttu myöskin. muisti tuntuu huonontuneen
se aiheuttaa suurimman osan ahdistuneisuudesta ja paniikkihäiriöstä.
sama juttu ,oiskohan niska jumista joka häiritsee aivojen verenkiertoa
tarkotitko tuolla jossain aiemmassa viestissä että otat iltaisin Imovanea(nukahtamislääkettä) ? Mä käytin aikoinaan imovanea ja mulle tuli samanlaisia oireita. Meni muisti ihan kokonaan. Yhtenä aamuna heräsin sängystä, eikä siinä ollut ollenkaan petaria. Tajusin että olin ilmeisesti kastellut sänkyni ja siirtänyt petarini lattialle. Tosi kiva yllätys... Mäkin kävin usein syömässä ja aamulla löysin vedenkeittimen puolillaan kylmää teetä. Pahimpina oireina harhanäyt, esim. sohva liikkui itsestään tai koriste-esineet leijaili.
Eli ehdotan että yksinkertaisesti vaihdat unilääkettä tai ainakin vähennät annosta. Imovane ei muutenkaan ole hyvä nukahtamislääke, aiheuttaa helposti riippuvuutta.
Ja tosiaan jos se kummallinen olo tulee sen lääkkeen ottamisen jälkeen niin johtuu luultavasti juuri siitä. Mulle ainakin tuli tosi kummallinen olo. Ja jos piti esim. käydä vessassa lääkkeen ottamisen jälkeen niin saatoin kaatuilla tai muuten mennä pitkin seiniä, kun tasapainoaisti oli ihan hukassa...
Mutta haluaisin myös huomauttaa, että kuten joku tuolla edellä jo mainitsikin, niin tuon oudon olon syynä voi olla myös derealisaatio tai depersonalisaatio. Itselläni tuota jälkimmäistä esiintyy aina ajoittain. Lapsena sitä oli todella usein ja liittyi yleensä erittäin ahdistaviin tilanteisiin. Googleta tai käy katsomassa suoraan wikipediasta (tosin siellä ei hirveästi ole aiheista tietoa). Kannattaa kokeilla hakusanaksi myös 'dissosiaatiohäiriö'. Lääkitystä ei tietääkseni noihin ole olemassa, mutta psykoterapia voi auttaa.
Mulla kanssa välillä outoa oloa ja epätodellista oloa. Ylivirittyneisyyttä ja myös erittäin heikko stressinsietokyky.
TK:ssa epäiltiin heti paniikkikohtauksia.
Lopulta syyksi paljastui: kilpirauhasen vajaatoiminta ja lisämunuaisen uupumus.
Kuinkakohan moni näiden oireiden takia hoidetaan aivan väärin mielenterveyspuolella? Varmaaan aika moni... :(
KANNATTAA TUTKIA ENSIN FYYSINEN TERVEYDENTILA ENNEN KUIN KESKITYTÄÄN PSYYKKISEEN TERVEYDENTILAAN!!! Monet fyysiset sairaudet saattavat aiheuttaa psyykkistä oireilua!
kans outoolo tällähetkelllä on eilen oli viimeksi ja sitä edellisen kerran 3.3. mnkä niminen se auttava lääke? seronil?
tuo ylempi viesti nimim. sairas:lle
minullakin kummallinen olo nytkin. se ollut jo 2011 vuoden lopusta asti niin,kuin muistin huonontuminenkin.
kilpirauhasen vajaatoiminta tai lähellä käynnistetty 4G-matkapuhelintukiasema?
mul oli äskö tosi outo olo kun söin kinkku kiusausta niise haarukka raapi sit lautasta nii tuli vitun outo olo menin paniikiin ja tulin koneelle rauhottelemaan itseäni
Outo olo on aina ollut kun olen niin vitun outo muutenkin. Kuinkahan kauan jaksan olla omien ajatusten orja?
En sanoisi niinkään epärodellinen, mutta ahdistunut kyllä. Tai sanotaan näin, että koko ajan on takaraivossa vellova ahdistus, jonka syistä en saa kiinni.
Sen lisäksi olen jatkuvasti väsynyt ja apaattinen, en oikein jaksaisi tehdä mitään.
Minulla on myös outo olo..pelokas ja turvaton. Paljon surua, ollut jo pitkään. Yöni saan kuitenkin nukutuksi suht mukavasti. Olen kova huolehtimaan..se varmaan suurin murheeni.