Uusi ura, uudet kujeet, osa 1

Tästä alkaa mun uusi elämä. Näin ajattelin sinä aamuna kun hyppäsin ensimmäistä kertaa varhaiseen aamubussiin, tosin uudella suunnalla. Aloittaisin työn uudessa paikassa. Edellinen vuosi oli ollut työntäyteinen ja raskas ja kaipasin vähän tätä eloisaa menoa, jota tiesin uuden paikkani tarjoavan.

Ensimmäinen kosketus uuteen työpaikkaani oli seminaarissa, jossa yrityksen eräs konsultti piti esityksen. Esityksen aihe ei minua juurikaan kiinnostanut, mutta 45 minuuttinen esitys tarjosi kyllä riittävän ajan nähdä mies muissakin tehtävissä asiallisesti puheen pitämisen lisäksi. Suljin silmät ja annoin miehen matalan, jämäkän ja jollain tavalla viettelevän äänen saattaa itseni pois seminaarisalista, kauas pois näiden mahakkaiden pukuherrojen luota. Tiesin voivani haaveilla tämän loppuun saakka, tämä tuli toteutumaan ainoastaan kuvitelmissani.
Kuvitelmassani olen pukeutunut lyhyeen hameeseen, korkeakorkoisiin nahkasaappaisiin ja paitapuseroon. Musta on värini, joka tavallisesti herättää luottamusta, kuten asiaan kuuluu työtehtäviä suorittaessani. Pitkät hiukseni olen nostanut nutturalle, joskin hiukan kiireellä saatuani käytettyä aamulla minuutit hyödyksi pitkässä kylvyssä. Olen meikannut kevyesti mutta huolellisesti ja toivon, että seminaaripäivän jälkeisissä neuvotteluissa iltapäivällä myös ulkomuotoni voi edistää neuvotteluja ja toivomamme lopputuloksen saavuttamista.

Palaan hetkeksi takaisin seminaaritilaan, konsultti on siirtynyt seuraavaan kalvoon ja alkaa innostua asiastaan. Huomaan käyttäneeni aikaani maalailuun mutta yritän fantasiassanikin edetä rauhallisesti, vaikka pystyn juuri ja juuri olla ajattelematta tuon miehekkään ja lihaksikkaan miehen vartaloa vasten omaani, hengitystämme tiivistymässä, hänen kaluaan jäykistymässä ja lopulta kovana kuin kanki painamassa minua.

Silmät suljettuani elin nopeasti tilanteen seminaarin loppuun ja kiitoksiin. Olen seurannut tuon upean konsultin esityksen ja lähestyin miestä monien kysymysten kera. Suomalainen ei kysy täyden seminaarisalin kuullen asiaa, josta selvästi huomaa yksittäisen motiivin tai asiaa, joka on selvitettävissä muullakin keinoin. Koska tuo mies oli ainoa, joka Suomessa oli asiaan todella paneutunut ja olin jo lukenut kaikki hänen kirjoittamansa artikkelit, ja muutama asia oli minulle edelleen epäselvä, päätin kysyä asioita suoran häneltä. Raivasin tieni epämääräisesti palloilevien ja toisiaan moikkailevien ihmisten läpi konsultin luo. Tuomas oli hänen nimensä ja hain kuumeisesti paikkaa saada esitellä itseni hänelle. Kiitin onneani, että aihe ei ollut kovinkaan mediaseksikäs ja suuret lehdet ja kanavat eivät olleet vaivautuneet laittamaan paikalle omaa toimittajaansa vaikka seminaarin ja juuri Tuomaksen puheenvuoron päätteeksi ojennettiin varsin arvostettuja kunniamainintoja. Tuomaksen ympärillä pyöri vain hänen tuttujaan, pari tutkijaa Tampereelta ja Helsingistä ja jokunen kollega. Huomasin jo ajattelevani jäätävästi eräästä nuoresta hänen ympärillään pyörivästä naisesta. Jokin heidän välillään näytti kertovan seksisuhteesta vaikka tuon nuoren vielä itseään etsivän naisen olemus oli enemmänkin tyttömäinen ja kapinallinen kuin viettelevä ja naisellinen. Omaa reaktiotani en enää ymmärtänytkään, miten asia nyt mulle näyttäytyi mitenkään merkittävänä?

Kollegat hävisivät Tuomaksen ympäriltä kuin salamaniskusta ja sain viimein mahdollisuuden lähestyä Tuomasta kysymysteni kanssa. Esittelin itseni ja kerroin olevani paikalla toimittaakseni seminaarista jutun alan lehteen. Kiitin Tuomasta hänen kiinnostavasta esityksestään. Tuomas havaitsi jännitykseni ja kiinnostukseni aiheeseensa, pyysi puhuttelemaan vain etunimellä. Yllätyksekseni hän kertoi, ettei ollut tehnyt lounassuunnitelmia ja kysyikin, olisiko sellaisia hyvä tehdä. Olin enemmän kuin kiinnostunut viettämään lounastauon hänen kanssaan, tiesin, että meillä riittäisi paljon keskusteltavaa. Ehdotin, että hän valitsisi paikan ja tapaisimme 5 minuutin kuluttua aulassa.

Tuomas jäi järjestämään omat paperinsa ja itse soitin arkisesti pari työpuhelua, kävin naistenhuoneessa ja tasan sovittuun aikaan lysähdin aulan upottavalle sohvalle. Tuomas kävelikin jo kohti. Hänen piti käydä vielä huoneessaan ja ehdotti, että tulisin hänen mukaansa niin saisin hänen uusimman raporttijulkaisunsa samalla.

Vasta nyt aloin todella kiinnittää huomiota Tuomaksen ulkoiseen olemukseen. Hän oli kolmen lapsen isä ja istumatyöläinen mutta hänen vartalonsa oli kuin huippu-urheilijan. Riisuttuaan pikkutakkinsa lihakset miltei paistoivat paitapuseron läpi. Matkalla huoneeseen Tuomas irrotti solmionsa, sanoi sen olevan ahdistava osa etikettiä, jota vaan oli noudatettava. Olin hämilläni siitä kuinka tuttavalliseksi hän heittäytyi ja itselläni alkoi olla jo ilman tuota tuttavallisuutta vaikea pitää ajatukset asialinjoilla. Tiukasti työhön tarttuneena en voinut kuvitellakaan, että olisin ajatellut Tuomasta muuten kuin arvokkaana tietolähteenäni ja jatkossa mahdollisena yhteistyökumppanina. Yritin häätää mielestä ajatuksia, kuvia, joissa Tuomas olikin aivan toisessa roolissa, nuolemassa ihoani, hyväilemässä rintojani ja naimassa minua nautinnon huipulle.

Saavuimme huoneeseen jossa oli valtava sänky, valtavat peilit, upottavalta näyttävät sohvat ja tyynyillä varustellut leveät ikkunanlaudat. Ajattelin meidän viipyvän huoneessa vain hetken joten jäin seisomaan ovensuuhun antaen Tuomaksen tehdä tarvittavat hommansa. Huomasin kostuvani ajatellessani meitä kahta huoneen sängyn päällä, pehmeällä matolla, peilien edessä, ikkunalaudalla, minä päällä, hän työntämässä…

-   Sari oikeasti, oletko kunnossa?

Olin hyvin paneutunut kuvitelmaani ja tunsin punan nousevan poskilleni vakuuttaessani Tuomaksen siitä, että olin täysin kunnossa. Lisäsin mielestäni neutraalisti:

-   Kaikki hyvin, ajatus vain harhailee.
-   Niin mullakin. Tiiätkö, mä esiinnyn yleisölle monta kertaa viikossa ja täytyy sanoa, että ikinä ja mä tarkotan että ikinä se ei oo ollu näin vaikeeta.
-   Mä voin vakuuttaa, hyvältä se näytti.
-   Nyt sä et ymmärrä. Mä huomasin sut siellä yleisössä, ja se oli virhe. Sun silmät viettelee, tiiätkö? Ja sun vartalo… Toi on tyylikkään naisen valinta, mutta harvat kantaa ittensä noin hyvin.

Me mentiin jo ohi asialinjan ja yhtäkkiä höllään vähän. Tuomaksen vahvat kädet vaeltavat jo mun niskassa, sen hyvältä tuoksuva vartalo on hyvin lähellä. Mä tunnen sen vahvat reidet omiani vasten ja tunnen, että sen erektio housujen sisällä vahvistuu.

Tuomas sivelee mun niskaa äärimmäisen hellästi, mä kiehun halusta ja kuulen kuinka senkin hengitys syvenee ja tuntuu lämpimältä mun iholla. Se jatkaa sormiensa leikkiä mun niskassa ja vie sormensa läpi mun tukkaan, avaa soljen ja leikittelee tukalla, joka nyt lainehtii olkapäille. Tunnen hellät ja vahvat sormet nyt kaulallani. Kiihotun valtavasti kun mies tutkii vartaloani niin varmana siitä, että aikamme ei lopu, kuin löytäen jotain uutta jokaisen neliösenttimetrin alueelta. Tunsin väriseväni, minulle tämä antaumuksellinen ja hyväksyvä sormien leikki iholla alkoi enteillä jo nautintoa, jollaista en ollut ehkä koskaan aikaisemmin saanut kokea.

Sormet juoksevat hellästi solisluillani, Tuomas piirtää rintojeni väliä sormillaan, kämmenillään. Tuomas kääntää mut selin itseensä ja jatkaa rintojeni kevyttä hellimistä. Mun häpyhuulet tuntuvat paisuneilta ja tiedän olevani aivan märkä. Tuomaksen jokainen näykkäisy korvasta, niskasta, kaulalta… saa mut haluamaan tuota miestä heti. Mutta kärsivällinen leikki ja mun rajojeni koettelu jatkuu. Yhtäkkiä ajattelen Tuomasta ja hänen vaimoaan. Tiedän hänen vaimonsa työn kautta; äärimmäisen kaunis, aina laitettu, aina moitteeton ja äly ja terävä kieli toimivat täydellisesti. Säikähdän ajatustani, väristys kulkee läpi vartalon. Tunnen tekeväni pahaa, väärin ja ihmettelen Tuomaksen tarvetta saada vaihtelua tuon näyttävän naisen rinnalla. Yhtäkkiä tunnen itseni halvaksi, halvaksi haluavaksi lumpuksi. Tuomaksen sormet valehtelevat, eivät ne halua minua, ne haluavat kiitosta ja kunniaa taidoistaan.

Tuomas ei tiedä äskettäisestä ajatukseni harhailusta ja jatkaa ihoni, kaarieni ja muotojeni tunnustelua. Yhtäkkiä en enää keksi noista ahnaista ihollani kulkevista sormista mitään valheellista, en mitään väärää näykkivissä suudelmissa ja kiimaisena imevissä huulissa. Oikeastaan kiitän tuota naista, joka on vaatinut mieheltään hellyyttä, jatkuvaa ja kärsivällistä, arvoaan kunnioittavaa hellyyttä ja herkkyyttä. Taistelen vastaan sitä, että tuntisin nautinnostani häpeää. Häviän pian täydelliseen kiimaan miehen sormien, käsien, kielen, huulien, karhean parran ja vartalon alle.
Hamuan Tuomaksen kiinteää takapuolta ja käännän itseni häntä vasten saadakseni siitä paremman otteen. Aion nauttia tästä, tämä on meille täysin ainutkertainen mahdollisuus. Miehen sietämättömän hyvin muodostuneet pakarat tuntuvat kuin muotista valetuilta, kuitenkin niin luonnollisilta ja elämää nähneiltä. En malta pitää ajatuksiani tässä hetkessä, kuvittelen tämän kiinteän takapuolen työskentelemästä päälläni, kuinka se piukistuu työnnöissä ottaakseen taas hiukan vauhtia uutta, entistä syvempää työntöä varten.

Tuomaksen kädet kulkevat vaivalloisesti tiukan paitani alla ja hän helpottaakin heti käsiensä kulkua, avaa mun paitani napit ja riisuu vaatteen peittämästä. Hämilläni tarkkailen miehen kiiltäviä silmiä, melkein kuin kyynelehtiviä ja syvää huokausta. En enää hillitse itseäni, haluan tunnustella jokaisen paikan tässä ihmeessä, mistä nuo upeasti toimivat sormet lähtevät, mistä tuo voimaks syli alkaa, mihin päättyy. Mistä tuo arvokas, muttei pöyhkeilevä ryhti. Tuntuu kuin en vieläkään uskaltaisi uskoa, että olen itse tällä matkalla. Avaan paidan viimeiset napit ja nyt jo revin sen pois miehen päältä, olen malttamaton, täynnä odotusta, vain vähän malttia odottaa, että etenisimme siten, että tästä matkasta tulisi unelmieni täyttymys.

Suutelemme viimein, kätemme vaeltavat toistemme vartaloilla. Kosketus tuntuu siltä kuin jokainen sentti minussa olisi yhtä tärkeä, yhtä paljon koskettamisen ja hyvänä pitämisen arvoinen. Tuomas nostaa minut ikkunalaudalle, avaa rintaliivien hakaset, eikä viivyttele riisumisessa. Tuomas hakee huulillaan reitin hitaasti solisluilta alas, ensin vasemmalle rinnalle. Mies työskentelee taitavasti rintojeni kanssa, leikittelee rinnalla ennen kuin nappaa kovan nännini huuliensa väliin, kiertää ensin kaukaa, nuolee kunnolla ja sitten näykkäisee. Tuomas nostelee rintojani käsillään, hyväilee vuorotellen kumpaakin, sekä käsillään että huulillaan ja kielellään. Varovasti Tuomas pitää nänniäni pitkään hampaidensa välissä, tiukentaa ja höllentää hampaiden otetta. Nuolee ja taas näykkäisee, imee ja suutelee, puree taas lujempaa. Leikki rinnoillani saa mut entistä kiihottuneemmaksi ja tiedän itse pääseväni jo lähelle varsin suurta kiimaa rintojani hieromalla, jatkankin itse siitä Tuomaksen siirtyessä vatsaani pitkin kohti alavatsaa hävyttömän hitain suudelmin. Tuomas todella koettelee mun rajoja ja alkaakin nuolla mun jalkoja varpaista ja nilkoista kohti pohjetta, reittä. Viipyy reidellä pitkään, reideltä reidelle, aina hiukan lähempänä mun häpyä. Viimeiset suudelmat ennen häpyhuulten saavuttamista alkavat jo tuntua piinaavilta, tuntuu kuin halkeaisin odotukseen, kunpa tuo kieli olisi jo sisälläni, nuolemassa ja imemässä häphuulia, kiihottaen klitorista, käyden syvemmälläkin kostuttamassa mua lisää.

Mies jää odottamaan ennen kuin antaa kielensä löytää mun vaginan, joudun vetämään sen pään mun jalkojen väliin. En odota tämän kestävän mutta Tuomas on ajatellut asian toisin. Hän nostaa mut takapuolen alta ja kiepautan jalat Tuomaksen vartalon ympärille. Hän kantaa mut sänkyyn ja asettautuu itsekin mukavaan asentoon. Onnistun riisumaan meitä vielä verhovat vaatekappaleet ja alamme olla täysin valmiita leikkiin.