Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Agaatti

    Hei,

    Raskaiden vuosien jälkeen pohjanmaalta turun kautta etelä-suomeen.
    Sopeudunko, kotiudunko koskaan tänne?
    Täältäkö vihdoin pysyvä koti kulkurille.

    Johtuuko suru puserossa siitä kun vihdoin päästin irti suvusta. Lakkasin toivomasta, ymmärtämästä ja antamasta anteeksi.
    Nyt olen omillani. Ilman sukua mutta mies vieressä.

    Miksi siskon käytös muuttui ja ystävyys loppui. Oliko yllättävä menestykseni syynä siihen?

    Aloitin työt jossa työpari on mieluummin esimies kuin työkaveri. Todella raskasta ollut, jatkuuko näin vai jaksanko olla työsuhteeni loppuun ko. paikassa. Toinen ärsyttää, kävelee yli eikä tue.Pienetkin asiat saadaan vaikeiksi.

    Haluaisin olla hyvä ihminen, työkaveri, avopuoliso. Ehkä joskus jopa ystävä jollekin, jos sellaisen täältä löytäisi. Nyt olen lähinnä synkkä hermoraunio, yksinäinen.
    180
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    Hei,

    näin se elämäntilanne muuttuu,
    yhtäkkiä palaset loksahti kohdalleen ja asiat onkin ok! Eli tilanne hyvin onnellinen joten ei pliis tarvitse kenenkään ennustajan vastata ainakaan tähän viestiin.
    Haluan toivottaa kaikille tsemppiä ja muistuttaa että kyllä totisesti voi onni joskus potkaista, vaikka välillä kaikki näyttäisi niin synkältä ja energia menisi siihen, että pohtii kuinka hitossa tästä eteenpäin jaksaa!
    Hyvää syksyä ihan kaikille!

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Yksi oli tulehen tuijottaja kirjoitti:

    Hei,

    Raskaiden vuosien jälkeen pohjanmaalta turun kautta etelä-suomeen.
    Sopeudunko, kotiudunko koskaan tänne?
    Täältäkö vihdoin pysyvä koti kulkurille.

    Johtuuko suru puserossa siitä kun vihdoin päästin irti suvusta. Lakkasin toivomasta, ymmärtämästä ja antamasta anteeksi.
    Nyt olen omillani. Ilman sukua mutta mies vieressä.

    Miksi siskon käytös muuttui ja ystävyys loppui. Oliko yllättävä menestykseni syynä siihen?

    Aloitin työt jossa työpari on mieluummin esimies kuin työkaveri. Todella raskasta ollut, jatkuuko näin vai jaksanko olla työsuhteeni loppuun ko. paikassa. Toinen ärsyttää, kävelee yli eikä tue.Pienetkin asiat saadaan vaikeiksi.

    Haluaisin olla hyvä ihminen, työkaveri, avopuoliso. Ehkä joskus jopa ystävä jollekin, jos sellaisen täältä löytäisi. Nyt olen lähinnä synkkä hermoraunio, yksinäinen.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu