pakko purkaa tänne itseäni.häpeän valtavasti kun puolitoista vuotiaani saattaa kopsauttaa ikätoveriaan päähän. tappelee leluista. vierailulla vain juoksee paikasta toiseen. onko minussa vikaa kun tuntuu etten haluaisi enää tavata ketään tai viedä lastani minnekään, en jaksa sitä häpeän tunnetta,. ajattelen että puhuvat kuitenkin seläntakana kuinka ilkeä lapseni on. tietysti kiellän häntä, ja hän kyllä totteleekin, mutta aina pitää silti vähän kokeilla kovakouraista kosketusta toiseen. onko muilla samanlaisia kokemuksia ja kestääkö tämä kauan??
hävettää
hämmästynyt äitykkä80
1460
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos olisit lapsesi kanssa meillä kylässä, lapsesi muksaisisi omaani, ja sinä napakasti kieltäisit häntä, en kyllä katsoisi pahalla. Sen sijaan jos sinä et puuttuisi asiaan ollenkaan, voisi olla että emme odottaisi seuraavaa vierailua kovin innokkaina...
Meidän neidillä oli vaihe, jolloin hän hermostuessa läpsi minua, isäänsä tai itseään. Se meni kuitenki ohi, kun joka kerta rauhallisesti katsekontaktin kanssa kiellettiin ja selitettiin että se sattuu, eikä niin saa tehdä kellekään.