Ne ovat vielä raskaita vihreydessään
mutta ennen kuin huomaan
ovat muuttuneet varisevaksi kullaksi
hehkuviksi verisuoniksi
joka ainoa metsäni puu.
Verkkaan tyyntyy kosken kuohu
hiljaisuus, autius kiertää
kaikuu kuin sieluni huone.
Kynän muste mykistyy
sanojen sirkus taukoaa
ja tämä taivas, tämä maa
tuskallisinta odotusta tulvillaan.
Suola
joka minusta on virrannut
voisi kasvattaa patsaan
rakkauden kaipauksen monumentin.
Kunpa edes tietäisin
oletko edes minua ikävöinyt.
mutta ennen kuin huomaan
ovat muuttuneet varisevaksi kullaksi
hehkuviksi verisuoniksi
joka ainoa metsäni puu.
Verkkaan tyyntyy kosken kuohu
hiljaisuus, autius kiertää
kaikuu kuin sieluni huone.
Kynän muste mykistyy
sanojen sirkus taukoaa
ja tämä taivas, tämä maa
tuskallisinta odotusta tulvillaan.
Suola
joka minusta on virrannut
voisi kasvattaa patsaan
rakkauden kaipauksen monumentin.
Kunpa edes tietäisin
oletko edes minua ikävöinyt.
Vastaukset 24
Vanhimmat
"Ajatus on kuin meri, pinnalla myrskyää, mutta mitä syvemmälle menee sen tasasempaa on"
- Dalai Lama
että runostani on kummunnut mieleesi noinkin suu-
ren ihmisen ajatuksia.
Kiitos Darkkis.
.."nahoissasi".
syksy on tullut metsääsi
ja levottomuus valtaa mielen
kun rakkaus ei anna kuulua itsestään.
ei itkusi ole turhia olleet
kun ne saavat voimansa ikävästä,
rakkaan ikävästäkin.
sinun runot ovat vahvoja tai herkkiä
mutta tässä on minusta molemmat nyt.
hyvin hyvä,hyvä linda!!!
en pysy nahoissani, en.
Ja minä taidan olla levoton sielu läpi koko
vuoden, etsin ja etsin jotain jolla saavuttaa
jonkinlainen seesteisyys ja mielenrauha. Itkuja
on lukematon määrä, ja ikävä - se ei jätä minua
rauhaan.
Saattaa olla, että vahvuus ja herkkyys ovat löy-
täneet toisensa tässä runossani.
Kiitos Sinulle Runopoika.
odottaa mut kyllä hän noutaa mukava lukee näitä joissa ei riimityksii sunnuntain jatkoo vaan
sitä soisi tapahtuvan :=)
Itse en riimirunoihin ole oikein perehtynyt, vain
muutamia olen kirjoittanut koko elämäni aikana.
Vapaa runous on enemmän minua, mutta pidä Sinä
vain oma linjasi - se pukee Sinua.
Kiitos kun poikkesit ja hyvää alkanutta uutta
viikkoa.
"Kynän muste mykistyy
sanojen sirkus taukoaa
ja tämä taivas, tämä maa
tuskallisinta odotusta tulvillaan."
Näin voi pysähtyä kaikki ja ruveta odottamaan,
mutta odottamaan mitä…
"Kunpa edes tietäisin
oletko edes minua ikävöinyt."
ja nämä viimeiset rivit toivat minulle
niin elävästi mieleen jotain kaukaa
menneisyydestäni, kun eräs poika
kirjoitti eräässäkin kirjeessä nuo sanat.
Huh, kuinka voi näistä vanhoista asioista näin herkistyä.
Hieno on jälleen kynäsi jälki!
nuo sanat, jotka se poika Sinulle kirjoitti ja
jotka tässä runossani ovat - ne ovat varmaan ko-
vin tuttuja monelle. Niin ne minussa asuvat, enkä
tiedä vieläkään vastausta.
Kiitos sanoistasi, olen otettu niistä.
Terveisiä yöstä..
Runostasi nautiskelin
tässä,hienosti kirjoitettua
tekstiä ja se eka säkeistö
tälläkertaa = )
Terveisin työmaanoita!
Sie työmyyrä. En ehkä olis osannu aavistaa, että
se oli eka säkeistö. Mut hällä välii, pääasia on
se, että olet kiireittes keskellä poikennu ja
jättäny sanasii.
Mie kiittelen, ja taijan painuu takas pehkuihin.
yö on antanut suojan
päivän myrskyiltä
ja heti herättyäni
kaipaan Sinua
vierelleni
haluaisin nyt käpertyä
kainaloosi ja tuntea
sydämesi sykkeen
minun on ikävä Sinua,
onko Sinun minua
tiedän sen
jonain kauniina
päivänä, sillä
toivon kohtaavani
Sinut ehkä jo tänään
tahdon uskoa
kaikkeen kauniiseen
meidän kahden rakkauteen
hieno runo täynnä odotusta
Jälleen kerran, Sinun vastarunosi myötäilee omaa-
ni pehmeästi. Se on paljon valoisampi kuin minun,
niin yleensäkin.
Odotusta kyllä, olet oikeassa.
Kunpa löytäisin sitä valoa taas runoihini, joten-
kin se tuntuu olevan hakusessa.
Kiitos Sinulle.
Runojenkin kauneus on katoavaista,
paitsi sinun kohdallasi.
En sano muuta, kun en voi:))
Olet sanonut ihan riittävästi,
sanoistasi kiitän.
UPEA
KIITOS
nöyrä kiitokseni Sinulle sanoistasi, sait päivää-
ni auringon niillä.
patsas on hiljaa
katsoen kosken siltaa
suola säilöö muistot
kunnes tulvii suistot
suolavesi on ikävää
joka haavassa kirveltää
padosta laskee harmaavesi
kasvaen isoksi ajatuskuplaksi
------------------------------
Hei linda linda
anna myrskytä
salamoilla tannerta jyskytä
hymy
olet sitten mainio pakkaus. Olenkin kaipaillut
jo Sinua, kun ei ole kuulunut ei sitten pihausta-
kaan ukosta.
Pakkohan se on antaa myrskyn käydä, kun se haluaa
kerran myllertää miussa hitto vieköön.
Kiitos riimittelystäs, hymystä ja käynnistäs.
siull parhaimmat runot tulloo
ku pijät niitä hetken sisälläs ?
alko just aurinko paistaa kun luvin vastaustas.
kyll mie yritän keretä tännekkin
nyt lähen ettimää kanttarelleja
aurinkoo sinnekkin päi...
hymy
pahasta, kaikessa * nauraa *
Miulla parhaita ookkaan, on vaa keskinkertasii ja
sen alle :(
Ahkera poika Sie, ko käyt sienimettällä.
Toivottasti sait koppases pullolleen keltasii
herkkuloita.
Ja hymmyillään, se tekkee hyvvää poskilihaksille
ja sialulle. Eikä oo muuten aurinkoo, hetkosen
se pyrähti täällä.
Olen lukenut tämä nyt monta, monta kertaa
Runon syke tuntuu hehkuvana verisuonissani
Ajankulu seisahtuu, kaikki taukoaa
Kunpa tietäisi sen , onko ikävöinyt.....?
Tämä puhuttelee, olen mykistynyt
Tämä runo tuntuu minussa.....
omasta runostasi, koska luin sitä varmaan kolmeen
kertaan. Jälleen kerran on todettava, että kyllä
me olemme sielunsiskoja ainakin runojen suhteen
jos muutenkin. Nämä tuntuvat yhdistävän jollain
tapaa meidät yhä uudelleen ja uudelleen.
Kysymys lopussa oli osoitettu eräälle ihmiselle
oikeasti, ja kysymättäkin tiedän siihen vastauk-
sen. Se tuntui vain jotenkin napsahtava runoni
loppuun, halusi asettua siihen enkä ottanut pois.
Sinun runosi tuntui minussa, joten puntit on sit-
ten tasan tässäkin suhteessa.
Kiitos Siekkari, ja toivorikasta päivän jatkoa.
Luin runosi...
...ja kysymyksen lopussa
"Miten usein ajatus kiertyykään siihen : Oletko Sinä minua ikävöinyt, - Sinä kuljet minun ajatuksissani matkallani ..."
"Siekkari" kiittää toivotuksistasi :)
..ihania kuulaita elokuun iltoja toivottaa sinulle Tytteli
olet kulkenut rinnallani
itkenyt itkua kanssani
silittänyt haavojani
ja kuunnellut sieluni ääntä
jos vielä huomennakin
olet vierelläni
olen onnellisempi kuin eilen
Sinua kiittäen ystäväni, olet aarre.
Ja niitä kuulaita iltoja Sinullekkin.