elikkä siis 2v sitten otimme perheeseemme luvalla loukutetun kesäkissan, eli kissan joka kesän jälkeen on viskattu pihalle.
Tyttökissa oli aivan hirveässä kunnossa, hänellä oli sietämätln nälkä, turkki osin pois ja ohutta muutenkin, naarmuja joka puolella.
Nyt 2v jälkeen, kissastamme on tullut meidän pikku enkeli. hän osaa luottaa jo ihmisiin, eikä tuhoa paikkoja niinkuin alussa. kuitenkin arkailee vielä paljon.
kysymämme kuuluukin. haluaisimme ottaa nyt uuden kissan hänelle kaveriksi, onko järkevää? (tietäen kissamme taustan), ja jos käy päinsä onko pentu vai aikuinen parempi, vai kenties yhtä huonossa kunnossa oleva kissa kun hän oli? entä onko sukupuolella merkitystä, tämä nykyinen on siis niinkuin ylempänä sanoin naaras.
:) kiitos kaikille vastanneille :)
Tyttökissa oli aivan hirveässä kunnossa, hänellä oli sietämätln nälkä, turkki osin pois ja ohutta muutenkin, naarmuja joka puolella.
Nyt 2v jälkeen, kissastamme on tullut meidän pikku enkeli. hän osaa luottaa jo ihmisiin, eikä tuhoa paikkoja niinkuin alussa. kuitenkin arkailee vielä paljon.
kysymämme kuuluukin. haluaisimme ottaa nyt uuden kissan hänelle kaveriksi, onko järkevää? (tietäen kissamme taustan), ja jos käy päinsä onko pentu vai aikuinen parempi, vai kenties yhtä huonossa kunnossa oleva kissa kun hän oli? entä onko sukupuolella merkitystä, tämä nykyinen on siis niinkuin ylempänä sanoin naaras.
:) kiitos kaikille vastanneille :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Otimme kissan pennun, kollin reilu kaksi vuotta sitten ja vähän myöhemmin myös emokissakin tuli meille. Kaikki meni hyvin. Emokissa kuitenkin joutui ilmeisesti ilveksen suuhun viime syksynä joten päätin ottaa kissalle kaverin. Tämä kollikissa oli aivan ihana, meidän lapsi kulki perässä ja kehräsi ja tuli syliin. Sitten kesäkuussa se pentu tuli. Meidän kolli ei hyväksynyt narttupentua ollenkaan, murisi ja sähisi.
Heinäkuussa se hävisi viikoksi ja luulin ettei se tule enää takaisin mutta viikon reissun jälkeen se tuli. Söi, nukkui ja lähti. Tätä on jatkunut heinäkuusta lähtien, kolli käy tarkastamassa onko pentu täällä vielä. Se syö ja lepää ja sitten taas lähtee. Nyt on ollut taas viikon pois. Se ei ole huonokuntoinen tullessaan joten luulen jonkun ruokkivan sitä ja täällä maalla riittää pyydystettävää. Jotenkin vain tuntuu pahalta aina kun se lähtee eikä se enää ole samanlainen kuin ennen. En olis ottanut pentua jos tämän olisin tiennyt.
löytökissane nykyään sisäkissa (hylätyillä kun on taipumusta lähteä taas)? Ja eihän se kisun tausta kovinkaan paljon vaikuta siihen tuleeko toimeen toisen kissan kanssa, luonnekysymys. Uskon että voitte ottaa toisen kisun siinä missä muutkin kisunomistajat. Pentu ehkä olisi parempi. Aikuisen kanssa voi heti tulla valtataistelua ja se ei ehkä ole hyväksi muutenkin aralle kisulle...
juu on sisäkissa.. tytöllä on kuitenkin ei lasitettu iso parveke käytössään ja tykkää istuskella reunalla.. asumme siis omakotitalossa.
ja kissan luonne on taas juuri kiltti, mutta jossei hän saa täyttä huomiota itselleen niin sillon alkaa niin filmaattinen esitys että huomio kiinnittyisi häneen. hän on myös mustasukkainen terraariossa asuville 3 gerbiilille :D että tämä esitys alkaa myös silloin kun putsaamme gerbiiliemme häkkiä.
esitys puolestaan on sellainen että maukuu ja vinkuu, kieriskelee lattialla ja esittää loukkaantunutta. söpöähän se on :D