Tavanomainen oikeusmurha ja sen korjauskeinot
05.02.2008
Suomalaisen alamaisusko oikeuslaitokseen on ollut perinteisesti lapsenuskoon rinnastettavaa ja sitä on tietoisesti viranomaistaholta pönkitetty julkisella liturgialla vetoamalla tuomioistuimen "riippumattomuuteen".MOT otti 4.2.08 esille tärkeän aiheen: Ns. oikeusmurhia tapahtuu, vaikka niistä yritetään vaieta. Niitä tapahtuu mm. seuraavilla keinoilla:
1) Omaa kantaa puoltava todistelu estetään tai sitä ei oteta tosiasiassa lainkaan huomioon.
2) Ylempi oikeusaste ei tosiasiassa ota lainkaan valitukseen sisällöllisesti kantaa päättäessään vakiofraasilla perusteluitta, että "päätökseen muuttamiseen ei ole aihetta". Perusteluvelvollisuus ei ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan takaamalla tavalla tällä Suomessa yleisesti käytetyllä kahden rivin tuomiolla toteudu. Vakiofraasi on valitettavan usein keino häivyttää tapauksen tosiasiat, jotta virheellisistä tai loogisesti mahdottomista perusteluista ei voisi valittaa.
3) Poliisi ei tutki, vaikka näyttö on vahva, jos ennakkoasenne valittajaa kohtaan on vahvempi. Tällainen tavanomainen oikeusmurha vaikuttaa tapahtuneen myös Lahtiselle. Todistajan ristiriitaiset selitykset ohittivat suomalaisessa oikeuslaitoksessa direktiivipohjaisen rahan alkuperää ja omistusoikeutta koskevan kirjallisen asiakirjanäytön. Yhdessä asiassa Lahtinen oli väärässä. Hän ei ole yksin. Oikeusasiamiehen saamien kanteluiden määrä kaksinkertaistui vuosina 1990-2006. Vuonna 2006 niitä tuli n. 3 700. Kaksinkertaistuminen ei johdu siitä, että kansalaiset valittavat turhaan, vaan sitä, että Suomessa virkamiesten tekemien rikosten ja virheiden peittelyjärjestelmä tuottaa varsinaisen oikeusjärjestelmän "putken päästä" entistä enemmän tapauksia. Kyse on siitä, että väärä päätös voi Suomessa pysyä voimassa läpi koko oikeusjärjestelmän lainsäädäntö ja tosiasiat ohittamalla. Kantelujen määrä pienenee luonnollisesti vain niin, että virkamiehet tekevät oikeudenmukaisia ja laillisia päätöksiä, ja että mielivaltaa käyttäville virkamiehille seuraa rangaistus myös tosielämässä eikä vain lakikirjassa.
Sananvapautta on perinteisesti yritetty rajoittaa, kun reklamointi johtuu lakia ja ihmisoikeuksia rikkovasta oikeuslaitoksesta. Vedotaan "oikeuslaitoksen arvovaltaan". Arvovalta on ansaittava eikä sitä lisää virheiden peittely. Avointa keskustelua on Suomessa vaatinut dokumentoidun tiedon pohjalta mm. Suomen suurin kansalaisten oikeusturvajärjestö EOK ry. Toivon MOT-ohjelman ja EOK:n tyyppisten aktiivisten toimijoiden avaaman avoimen keskustelun voimistuvan. Tuomioistuimet eivät saa olla kontrollin ja arvostelun ulkopuolella. Tuomioistuimen riippumattomuus ei perustuslain mukaan oikeuta riippumattomuuteen lainsäädännöstä. Sellainen "riippumattomuus" on diktatuureille tyypillistä mielivaltaa ja johtaa lainsäädäntövallan siirtymiseen valtiosäännön vastaisesti eduskunnalta lainsoveltajille. Aivan kuten kuluttajien oikeudet lisääntyivät järjestäytymisellä ja johtivat kuluttajansuojalain säätämiseen, viranomaisten valvonta ja oikeuspalvelujen kuluttajien oikeudet lisääntyvät kansalaisjärjestäytymisen kautta.
Jaana Pedersen, lakimies, OTK
05.02.2008
Suomalaisen alamaisusko oikeuslaitokseen on ollut perinteisesti lapsenuskoon rinnastettavaa ja sitä on tietoisesti viranomaistaholta pönkitetty julkisella liturgialla vetoamalla tuomioistuimen "riippumattomuuteen".MOT otti 4.2.08 esille tärkeän aiheen: Ns. oikeusmurhia tapahtuu, vaikka niistä yritetään vaieta. Niitä tapahtuu mm. seuraavilla keinoilla:
1) Omaa kantaa puoltava todistelu estetään tai sitä ei oteta tosiasiassa lainkaan huomioon.
2) Ylempi oikeusaste ei tosiasiassa ota lainkaan valitukseen sisällöllisesti kantaa päättäessään vakiofraasilla perusteluitta, että "päätökseen muuttamiseen ei ole aihetta". Perusteluvelvollisuus ei ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan takaamalla tavalla tällä Suomessa yleisesti käytetyllä kahden rivin tuomiolla toteudu. Vakiofraasi on valitettavan usein keino häivyttää tapauksen tosiasiat, jotta virheellisistä tai loogisesti mahdottomista perusteluista ei voisi valittaa.
3) Poliisi ei tutki, vaikka näyttö on vahva, jos ennakkoasenne valittajaa kohtaan on vahvempi. Tällainen tavanomainen oikeusmurha vaikuttaa tapahtuneen myös Lahtiselle. Todistajan ristiriitaiset selitykset ohittivat suomalaisessa oikeuslaitoksessa direktiivipohjaisen rahan alkuperää ja omistusoikeutta koskevan kirjallisen asiakirjanäytön. Yhdessä asiassa Lahtinen oli väärässä. Hän ei ole yksin. Oikeusasiamiehen saamien kanteluiden määrä kaksinkertaistui vuosina 1990-2006. Vuonna 2006 niitä tuli n. 3 700. Kaksinkertaistuminen ei johdu siitä, että kansalaiset valittavat turhaan, vaan sitä, että Suomessa virkamiesten tekemien rikosten ja virheiden peittelyjärjestelmä tuottaa varsinaisen oikeusjärjestelmän "putken päästä" entistä enemmän tapauksia. Kyse on siitä, että väärä päätös voi Suomessa pysyä voimassa läpi koko oikeusjärjestelmän lainsäädäntö ja tosiasiat ohittamalla. Kantelujen määrä pienenee luonnollisesti vain niin, että virkamiehet tekevät oikeudenmukaisia ja laillisia päätöksiä, ja että mielivaltaa käyttäville virkamiehille seuraa rangaistus myös tosielämässä eikä vain lakikirjassa.
Sananvapautta on perinteisesti yritetty rajoittaa, kun reklamointi johtuu lakia ja ihmisoikeuksia rikkovasta oikeuslaitoksesta. Vedotaan "oikeuslaitoksen arvovaltaan". Arvovalta on ansaittava eikä sitä lisää virheiden peittely. Avointa keskustelua on Suomessa vaatinut dokumentoidun tiedon pohjalta mm. Suomen suurin kansalaisten oikeusturvajärjestö EOK ry. Toivon MOT-ohjelman ja EOK:n tyyppisten aktiivisten toimijoiden avaaman avoimen keskustelun voimistuvan. Tuomioistuimet eivät saa olla kontrollin ja arvostelun ulkopuolella. Tuomioistuimen riippumattomuus ei perustuslain mukaan oikeuta riippumattomuuteen lainsäädännöstä. Sellainen "riippumattomuus" on diktatuureille tyypillistä mielivaltaa ja johtaa lainsäädäntövallan siirtymiseen valtiosäännön vastaisesti eduskunnalta lainsoveltajille. Aivan kuten kuluttajien oikeudet lisääntyivät järjestäytymisellä ja johtivat kuluttajansuojalain säätämiseen, viranomaisten valvonta ja oikeuspalvelujen kuluttajien oikeudet lisääntyvät kansalaisjärjestäytymisen kautta.
Jaana Pedersen, lakimies, OTK
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.