Järvihätä ja kuinka siinä kävi
Paikka: Suuri järvi Etelä-Savossa
Aika: 16.8.08 noin 19:00 – 21:00
Ilma. Aluksi utuista myöhemmin sadetta, heikko NE – E tuuli
Tapahtuman kulku: Noin kello 19:00 käydessäni ulkona, kuulin epämääräistä ”huutoa” kaukaa. Kun oli lähes tyyntä ja sumuista äänet kuuluvat hyvin ja kauas. Luulin jonkin vesilinnun huutavan, mutta koska ääni kuulosti kummalta se herätti kuitenkin mielenkiintoni. Menin rantaan ja kiikarilla näin veneen noin 1,5 mpk:n päässä kahden saaren välissä ”uistelemassa”. Paikassa on usein veneitä heittelemässä. Samalla suunnalla saaremme takana näkymättömistä kuului perämoottorivene ajavan ympäriinsä päämäärättä. Suunnalla on mökkejä, joten ajattelin että joku hiihtää vesisuksilla ja huutelee vetoveneeseen ohjeita. Ajattelin mielessäni että se veneessä seisova uistelija on lähempänä mikäli siellä jotakin poikkeavaa on, eikä minun tarvitse olla huolissani.
Tulin ulos jälleen noin 20:15 ja kuulin selvästi huudon ”kuuleeko kukaan”. Rannassa kiikarilla näin veneen selällä noin 2 mpk:n päässä ja siellä jonkun seisovan. Vene oli 1,5 – 2 mpk:ta alatuuleen sieltä missä se ”uisteli” aiemmin. Oli alkanut sataa ja hämärsi joten näkyvyys oli jo aika huono. Yritin huutaa vastaan, mutta sama huuto ”kuuleko kukaan” jatkui.
Hyppäsin veneeseen ja ajoin paikalle ja asiat alkoivat selvitä. Vene oli tuuliajolla polttoaineen loputtua. Henkilö, noin 60 v mies, oli lähtenyt läheiseltä mökiltään nostamaan muikkuverkot ja oli ajanut harhaan huonon näkyvyyden vuoksi ja sitten polttoaine oli loppunut. Heikko NE tuuli vei häntä selälle ja naapurikuntaa päin. Hän oli erittäin kylmissään ja järkyttynyt joten yksityiskohdat ovat hieman epävarmoja. Hän oli kuitenkin ollut tuuliajolla jo pari tuntia ja kerinnyt kylmettymään ja hätääntymään.
Mies hinattiin saareemme ja juotettiin kahvia ja muuta lämmikettä ja tankkauksen jälkeen hänet lähetettiin parin mailin kotimatkalle, kun oli vannotettu että soittaa varmistuksen päästyään mökilleen. Sitä ennen oli jo soitettu vaimolle.
Henkilö oli lähtenyt verkoille tutuille lähivesille erittäin puutteellisin varustein ja vähin bensoin.
Veneessä, noin 6 m avovene, oli pelastusliivit ja muikkuverkot. Ei airoja eikä melaa, ei köyttä (naurettava lyhyt nyöri !), ei ankkuria, ei kulkuvaloja, ei kännykkää (oli unohtunut kotiin pöydälle) ja vaatetuksena tavalliset kesävaatteet.
Hän oli aluksi huutanut ”halloo” jota olin luullut linnun huudoksi, tai vesihiihtäjien ääniksi etäältä. Sitten kun rupesi näyttämään toivottomalta ja hätä ja paniikki iski hän onneksi alkoi huutamaan ”kuuleeko kukaan”.
Mitä tästä pitäisi oppia:
Oikealla tavalla avun pyytäminen ajoissa on erittäin tärkeätä. Ei saisi olla kynnystä tai ylpeyttä estämässä avunpyytämistä. Mikäli tässä tapauksessa olisi heti huudettu kunnolla ”apua” ei olisi mennyt arvailuksi mistä on kyse ja apu olisi ollut paikalla paljon aikaisemmin.
Lähivesillekin tulee varustautua kunnolla, AINA. Kunnon köysi ja ankkuri, kännykkä vara-akku mini-grip pussissa, taskulamppu ja riittävästi polttoainetta mukana, on ehdoton vähimmäisvaatimus ”suojaisilla” sisävesilläkin. Tuon kokoista venettä soutaa hätätilanteessa mikäli olisi airot varalla.
Tein tästä jutun koska tapaus herätti taas kerran miettimään kuinka petollista on tuudittautua vääränlaiseen turvallisuuden tunteeseen. Haluaisin jokaisen miettivän miten tulisi varustautua ja toimia etteivät tilastot rumene ja ettei turhia leskiä ja orpoja saada aikaan.
Tässä tapauksessa selvittiin kylmettymisellä ja järkytyksellä, mutta ellen olisi sattunut enää menemään ulos sateeseen koiraa pissittämään. . . . .
Paikka: Suuri järvi Etelä-Savossa
Aika: 16.8.08 noin 19:00 – 21:00
Ilma. Aluksi utuista myöhemmin sadetta, heikko NE – E tuuli
Tapahtuman kulku: Noin kello 19:00 käydessäni ulkona, kuulin epämääräistä ”huutoa” kaukaa. Kun oli lähes tyyntä ja sumuista äänet kuuluvat hyvin ja kauas. Luulin jonkin vesilinnun huutavan, mutta koska ääni kuulosti kummalta se herätti kuitenkin mielenkiintoni. Menin rantaan ja kiikarilla näin veneen noin 1,5 mpk:n päässä kahden saaren välissä ”uistelemassa”. Paikassa on usein veneitä heittelemässä. Samalla suunnalla saaremme takana näkymättömistä kuului perämoottorivene ajavan ympäriinsä päämäärättä. Suunnalla on mökkejä, joten ajattelin että joku hiihtää vesisuksilla ja huutelee vetoveneeseen ohjeita. Ajattelin mielessäni että se veneessä seisova uistelija on lähempänä mikäli siellä jotakin poikkeavaa on, eikä minun tarvitse olla huolissani.
Tulin ulos jälleen noin 20:15 ja kuulin selvästi huudon ”kuuleeko kukaan”. Rannassa kiikarilla näin veneen selällä noin 2 mpk:n päässä ja siellä jonkun seisovan. Vene oli 1,5 – 2 mpk:ta alatuuleen sieltä missä se ”uisteli” aiemmin. Oli alkanut sataa ja hämärsi joten näkyvyys oli jo aika huono. Yritin huutaa vastaan, mutta sama huuto ”kuuleko kukaan” jatkui.
Hyppäsin veneeseen ja ajoin paikalle ja asiat alkoivat selvitä. Vene oli tuuliajolla polttoaineen loputtua. Henkilö, noin 60 v mies, oli lähtenyt läheiseltä mökiltään nostamaan muikkuverkot ja oli ajanut harhaan huonon näkyvyyden vuoksi ja sitten polttoaine oli loppunut. Heikko NE tuuli vei häntä selälle ja naapurikuntaa päin. Hän oli erittäin kylmissään ja järkyttynyt joten yksityiskohdat ovat hieman epävarmoja. Hän oli kuitenkin ollut tuuliajolla jo pari tuntia ja kerinnyt kylmettymään ja hätääntymään.
Mies hinattiin saareemme ja juotettiin kahvia ja muuta lämmikettä ja tankkauksen jälkeen hänet lähetettiin parin mailin kotimatkalle, kun oli vannotettu että soittaa varmistuksen päästyään mökilleen. Sitä ennen oli jo soitettu vaimolle.
Henkilö oli lähtenyt verkoille tutuille lähivesille erittäin puutteellisin varustein ja vähin bensoin.
Veneessä, noin 6 m avovene, oli pelastusliivit ja muikkuverkot. Ei airoja eikä melaa, ei köyttä (naurettava lyhyt nyöri !), ei ankkuria, ei kulkuvaloja, ei kännykkää (oli unohtunut kotiin pöydälle) ja vaatetuksena tavalliset kesävaatteet.
Hän oli aluksi huutanut ”halloo” jota olin luullut linnun huudoksi, tai vesihiihtäjien ääniksi etäältä. Sitten kun rupesi näyttämään toivottomalta ja hätä ja paniikki iski hän onneksi alkoi huutamaan ”kuuleeko kukaan”.
Mitä tästä pitäisi oppia:
Oikealla tavalla avun pyytäminen ajoissa on erittäin tärkeätä. Ei saisi olla kynnystä tai ylpeyttä estämässä avunpyytämistä. Mikäli tässä tapauksessa olisi heti huudettu kunnolla ”apua” ei olisi mennyt arvailuksi mistä on kyse ja apu olisi ollut paikalla paljon aikaisemmin.
Lähivesillekin tulee varustautua kunnolla, AINA. Kunnon köysi ja ankkuri, kännykkä vara-akku mini-grip pussissa, taskulamppu ja riittävästi polttoainetta mukana, on ehdoton vähimmäisvaatimus ”suojaisilla” sisävesilläkin. Tuon kokoista venettä soutaa hätätilanteessa mikäli olisi airot varalla.
Tein tästä jutun koska tapaus herätti taas kerran miettimään kuinka petollista on tuudittautua vääränlaiseen turvallisuuden tunteeseen. Haluaisin jokaisen miettivän miten tulisi varustautua ja toimia etteivät tilastot rumene ja ettei turhia leskiä ja orpoja saada aikaan.
Tässä tapauksessa selvittiin kylmettymisellä ja järkytyksellä, mutta ellen olisi sattunut enää menemään ulos sateeseen koiraa pissittämään. . . . .
Vastaukset 24
Vanhimmat
Toden totta. Moni lähtee "vain" käpäsemään äkkiä vesillä ja kas, sattuikin nyt "näin." Muuten olen kanssasi samaa mieltä noista vaadittavista varusteista, mutta tuo gps.än voi mielestäni korvata kompassilla ja pienissä mökkiveneissä riittää vallan mainiosti tuollainen pieni käsikompassikin.
Mukavaa veneilykesän jatkoa.
Kompassista olisi hyvä, mutta kun olisi edes merikortin lähitienoosta sivu muovitettuna mukana.
"mini-grip pussissa,"
Tuossa kopio eräästä kirjoituksesi kohdasta.
"kännykkä vara-akku mini-grip pussissa" tuli tokaistua. Pitää tarkistaa kun helposti lipsahtaa itseltäkin mitä on oiken tullut kirjoittaneeksi :)
Käpäsimpäs tuossa eilis iltana mantereella ja hain samalla uudet okulaarit optikolta ja rupesipan hieman hihityttämään kun katsoin uudestaan tämän jonon ja havaitsin mitä olin raapustanut. Kyllähän tuolla kyvyllä nähdä kunnolla on suuri merkitys asioiden ymmärtämisessä ja niihin puuttumisessa. Nyt on taas hetken helpompaa. Anteeksi.
Vanhuus ei tule yksin, se tulee vilun ja höpinän kanssa!
tulevat aina juttuun ! Tulihan asia lopulta molemmille osapuolille selväksi :)
Hyvää lopukesää sinulle. Minä en vielä valitettavasti ole kokopäiväinen saaren erakko, oma saari on jo, mutta eläkkeelle vasta ensi vuoden puolella :)
tapahtuu, ei siitä puuttunut enää kuin se kossupullo niin tilastossa olisi taas ollut uusi veneonnettomuus ja vaadittu monenlaisia pahveja veneen kuljettajilta jota tämän kokoluokan veneisiin ei yletytettäisi. Muuten pirun hyvät kiikarit sinulla on 1,5 mpk näkee sumussakin, minkä merkkiset ovat minä menen heti kaupasta hakemaan samanliset. ;0
sumu ja sumu - mikä sitten on utu. näkyvyys oli rajoitettu ilmassa olevan kosteuden vuoksi - näkyvyys noin 2 - 3 mpk.
kiikarit ovat muuten vanhat venäläiset tento 8*50 jotka ovat olleet mukana jo yli 30 vuotta. Rumat ja kolhuiset mutta optiikka erittäin hyvässä kunnossa edelleenkin.
Menee aiheen ulkopuolelle, mutta varmaan kiikarisi ovat hyvässä alkuperäisessä kunnossa, mutta uskallan epäillä, että alle 200 eurolla saat paljon paremmin toimivat uudet japanilaiset kiikarit. Vertaileppa joskus piruuttasi vaikka Olympukseen tai Canoniin tai johonkin vastaavaan.
Itsellä on neuvostoliitossa tehty kameran objektiivi MTO 500. Sekin on noin 30 vuotias ja auttamattomasti vanhentunut. Hankin juuri uuden Canon järjestelmäkameran ja pystyn vertailemaan tuota MTO:ta ja Canonin keskihintaista zoomia keskenään. MTO:n kontrasti ja terävyys eivät olekaan enää kovin häävejä.
kiikarit. Kyllä venäläisten kiikarien optiikka on voittamaton. Ovathan he aina osanneet tehdä sotakalustoa niin kiikaritähtäimet kuin havaintovälineetkin.
Ei löydy japseista yhtä hyviä ja kestäviä.
Nuo TENTOt roikkuvat saunan seinässä ja ovat aina käsillä. Onhan tähän ikään ehtinyt jo merkkipäivinä ja muina huomionosoituksina saada kiikareita jos jonkinlaisia lahjaksi.
Olisiko peräti 8 erilaista kiikaria tuon TENTOn lisäksi.
On autokiikarit, venekiikarit, lintukiikarit jne jne
Mutta kyllä noilla TENTOillakin vielä tarpeeksi näkee eikä ole haittaa vaikka vähän kolhiintuvat lisää.
Kuten melkein kaikki olemme huomanneet näkyy monilla paikkakunnilla Meri/Järvipelastus-seuran veneitä satamissa.
Missään ei näy ensimmäistäkään puhelin numeroa mistä heidät tavoittaa. Ei ole veneitten kyljissä ei satamissa ilmoitustauluilla eikä muuallakaan.
Miksi näin?
No sehän on seura.
Touhu taitaa olla pelkkää nallekerhotoimintaa jonka tarkoituksena on rahoittaa toisilla oma suljettun porukan veneilyn tarve.
Raakasti sanottuko ?
Tiedän että yleiseen hätänumeroon pitää soittaa jos meinaa apua saada, se on ainut oikea avunpyynnin osoite.Tietysti jos on kännykkä.
sinne 112:n vaan soitto, kyllä heillä siellä on yhteystiedot myös noihin vapaaehtoisiin yksiköihin, mutta viranomaistahot ovat luotettavampia. Ei hädässäolin tarvitse tietää kenelle avunpyyntö välitetään riittää soitto 112:n ja selkeä selvitys millaiseta hädästä on kyse. Pelkkä hinausapu saattaa kestää pitkäänkin jos ihmishenkiä ei ole vaarassa.
Yleisesti väitän että ihmiset mieltävät nuo hulppeat järvipelastus seuran veneet nimen omaan tavallisten avuntarvitsijoiden tarpeisiin.
Ihan oikein, ei edes noiden pelastus seurojen veneitten kyljissä tosiaankaan ole tuota ( 112 ) numeroa, ei mitään. vielä vähemmän satamien ilmoitustauluilla.
Toiminta uutistenkin kautta kuuluu olevan paljon varallisuutta kaipaavaa toimintaa, nyt ollaan hankkimassa Meripelastus seuralle ihan kurssi keskusta.
Johdossa on maankuulut miehet vuorineuvoksineen että varaa kyllä pitäisi löytyä muualtakin kuin valtiolta.
Mutta edes tuota infoa ei ole ollut varaa jakaa, mitä kautta veneilijä avun saa.
SIIS SE on tuo 112.
Tiedoksi meripelastus seuroillekin.
Olettamus että aina saa apua sitä tarvittaessa ei pidä paikkaansa. Siksi varustautuminen niin että mahdollisimman pitkälle tulee omillaan toimeen, on se paras apu.
Tämä kyseinen esimerkkitapaus olisi jäänyt tapahtumatta mikäli olisi ollut riittävästi polttoainetta mukana.
Hyvä keino on pitää mukana aina yksi varatankki johon ei kosketa ellei ole todella tarvetta ja että se heti täytetään uudelleen kun sitä on tarvittu.
Kunnon ankkuri ja riittävän tukeva ja pitkä köysi olisi myös auttanut tilanetta. Veneen olisi saanut ankkuroitua saarten väliin lähelle asutusta.
Airot tai edes mela, niin olisi tyynessä saanut sen veraan venettä siirrettyä että olisi päässyt lähisaareen maihin, lähellä paikkaa mistä koko draama alkoi.
Taskulamppu jolla voi herättää huomiota olisi myös helpottanut avunsaantia.
Oman äänen käyttö kunnolla selvään avunpyyntöön hoilaamisen sijasta olisi kiinnittänyt huomiota paremmin.
En huomannut siinä hössäkässä tarkistaa oliko pelastusliiveissä pilli. Mikäli vihelletään järvellä pilliin pitemmän aikaa, kuulijalle ei varmaan jää epäselväksi että kyseessä on avunpyyntö.
Isokin vahinko ja onnettomuus alkaa pienestä asiasta ja laajenee sitten tilanteen karatessa käsistä.
On tietenkin alusta asti vakavia tapauksia kun esimerkiksi huonossa kelissä joudutaan vedenvaraan jne. Silloin mahdollisesti tarvitaan ulkopuolista apua, eikä oma apu enää riitä.
Nyt kuitenkin oli tarkoitukseni kiinnittää meidän kaikkien huomiomme noihin pikkuasioihin lähivesillä, ja että vaara saatta vaania sielläkin, yllättäen pyytämättä niinkuin Jäätteenmäki asian ilmaisisi.
Kaikki mitä tuossa kirjoitit on täyttä asiaa, noin ne asiat tulisi olla ja mennä.
Oma apu paras apu ?
Olen pohtinut mitä tekisin jos moottorini tekisi korpilakon ? Ne ku ovat tietokoneohjattuja nykyään eikä ne kovinpaljon varoittele bokseineen.
Mihin soittaisi, kun ei ole hengenhätä, vene on ankkurissa ja tuntuu suuren 112 oganisaation hälyyttämisen kohdaltani olevan liioteltua, onko ?
Siispä olemme sopineet muutaman kaverin kanssa keskenämme että jos tuollainen matkankeskeytyminen tulisi niin annamme hinaus apua toisillemme.
Tuo on vain yksi pieni konsti, miksei järvipelastajillekin voisi olla suora numero hinausavun pyyntiin? Eikä ilmaiseksi vaan normaali maksulla, olisiko tuo huono esitys, ainakin seuranvene olisi siinä tehtävässä johon ne on hankittu.
Minusta tuo kuulostaa hyvältä idealta, mutta olen epäilevällä kannalla meripelastusseuran kiinnostuksesta ryhtyä hinausyrittäjäksi.
Meripelastusseura (tai media) antaan toiminnastaan kuvan jonkinlaisena sankarihommana. Rutiininomainen hinaustoiminta sileällä järvenselällä ei välttämättä vastaa tätä sankariajatusta.
Sinänsä tarvetta ainakin autopuolella näyttää hinauspalvelulle olevan. Täällä Kehä3:n sisäpuolella Sjöbergin autoja näkee lähes päivittäin kiikuttamassa jotakin uudenkarheaa autoa merkkikorjaamoon. Samaan varmaan joudutaan sähkövikaisten moottorien kanssa tulevaisuudessa vesilläkin.
seuratoiminta jotenkin rahoitettava, nin median nimissä ajellaan vähän ja käydään kesätapahtumissa. Miellän tämän vapaaehtoisen meripelstustoiminna vähän niin kuin vapaapalokunta tai vapaaehtoinen tiepalvelu. Tuolla merellä vaan on tuo hinaajan vastuu määritelty aika tarkkaan (sovitaan ennen hinausta yksityiskohdat jne). Pikemminkin polttoainetta vosi tuoda kanisterilla paikalle jos loppunut. Kaikki muu kuin ihmishengen pelastaminenhan on maksullista toimintaa.
Moottorin harmittomalta tuntuva sammuminen voikin olla alku suurempaan katastrofiin. Sitä tässä mietiskelin ja siksi kirjoitin tuon juttuni. Tähän Lauantaiseen tapaukseen ei aluksi näyttänyt liittyvän mitään suurempaa dramatiikkaa. Kuitenkin kello kävi, ilma huononi ja alkoi tulla pimeä. Ellen olisi sattumalta kuullut huutoa ja mennyt apuun olisi juttu voinut kehittyä todella pahaksi.
Sunnuntai-aamuna oli täysin tyyntä (olen harvoin jos koskaan nähnyt järven niin sileänä) ja sankka sumu. Koko yön satoi ja ilma oli kylmä. Kyseinen henkilö oli jo pahoin kylmettynyt kello 20:30. Kuinka olisi hänen tilansa kehittynyt vähissä vaatteissa sateessa yön läpi?
Jne jne
Hinaamisesta voidaan saivarrella loputtomiin. Olen ollut aktiivi Meripelastusseurassa 60-luvulla ja hinannut tarpeeksi veneitä tietääkseni minkälaisia korvausvaateita hinattavat voivat keksiä jälkeenpäin kun paikkoja on hajonnut veneestä hinauksen aikana.
Toisaalta mihin vedetään raja, koska kylmästi jätetään porukka istumaan ja odottamaan, ja koska taas hinataan moottorivikainen vene miehistöineen pois kuljeksimasta? Tähän kysymykseen en ole vielä keksinyt yhtä ja ainoata oikeata vastausta.
On vaikea alkaa halkomaan tilanteessa hiuksia ja selvittämään juridisesti onko kyseessä heitteillejättö vai jotakin muuta. Helpointa ja ennen kaikkea yöunen kannalta parasta on hinata pois killumasta ja vastata mahdollisista seuraamuksista jälkeenpäin.
Kiitosta ei koskaan saa puhumattakaan minkäänlaisesta korvauksesta, mutta eipä viimeisissä housuissanikaan liene taskuja jotta mihin sitä pitäisi pihistää?
Tuosta ei ole ilmeisesti riittävästi tietoa julkisuudessa, oikea numero on nimenomaan 112 ja hätäkeskus hoitaa paikalle kyseiseen tilanteeseen sopivimman avun. Ja kyllä, polttoaineen loppumis ja moottorivika yms. tapauksissa hätäkeskus lähettää paikalle meri-/järvipelastajat, muissa avuntarpeissa sopivimman/lähimmän avun. Myös VHF toimii avun hälyyttämisessä jos joku veneistä on kuulolla/liikkeellä, kanava 16 (jatkuvaa päivystystä maissa ei taida olla yhdelläkään yhdistyksista).
Toimin aiemmin useita vuosia järvipelastajana yhdessä suomen aktiivisimmista yhdistyksistä (tehtävämäärällä mitattuna) ja suurin yksittäinen "tehtävänimike" (eli yleisin tehtävä) oli hinaus, noistakin valtaosa tuli nimenomaan hätäkeskuksen kautta eli avuntarvitsija soitti 112 numeroon ja sieltä tehtävä välitettiin meille. Valtaosa yhdistyksistä toimii kiinteässä yhteistyössä pelastuslaitoksen ja hätäkeskuksen kanssa (ja nykyisin yhteys hätäkeskukseen pääosin Virve radiolla jonka kautta tarvittaessa myös suora yhteys pelastuslaitoksen yksiköihin).
eikös tuo otsikon numero ole meripelastajien numero.
Muistaa pitää, että hinaus ei ole ilmaista(satoja euroja/tunti), vain ihmisten tuominen pois on. Merivartiosto taas ei välttämättä ole kiinnostunut kuin ihmisten pelastamisesta.
Vakuutus ei välttämättä korvaa jos moottori lakkoilee ja joudutaan hinaamaan,
nyt s..tana, jos polttoaineen loppumisen takia vaivataan muutenkin ylikuormitettuja hätäkeskuksia. Jos ei ymmärrä tankata tarpeeksi, hoitakoon itse yksityistä apua paikalle.
http://www.meripelastus.fi/fi/trossi.html
70€/40€ vuosi.
Itse en ole kyllä liittynyt, on muutama backuppi huolellinen varustelu ongelmatilanteisiin.
Mutta jos olisin liittynyt en kyllä meloisi itse vaikka olisin 100m päässä rannasta, pakkohan noiden on tulla hinaamaan jos kerran sopimus on tehty. Eri asia miten pikaisesti...
Ainakin siinä yhdistyksessä missä itse toimin, on avunpyynnöt keskitetty 112 kahdesta syystä:
Tärkein syy on se, että 112 pystyy parhaiten arvioimaan avun tarpeen ja hälyttämään _välittömästi_ tarvittavan määrän yksiköitä tilanteeseen. Painotan tuota sanaa välittömästi sen takia, että 112 hälyttää yksikön/yksiköt yhdellä napinpainalluksella, eikä siten ole puhelinsoitoista yms. johtuvia viiveitä.
112 on myös tietoinen eri yksiköiden tilasta, eli pystyy huomioimaan sen, mikäli esim. poliisivene on sillä hetkellä vesillä partiossa.
Toinen syy, miksi yhdistyksemme ei ole julkaissut omaa hälytysnumeroaan johtuu tavasta, jolla pelastusmiehistölle välitetään kännykkään hälytysilmoitus. Pelastusmiehistö hälytetään gsm-puhelinrobotilla, joka tavoittaa välittömästi kaikki hälytysmiehistönjäsenet, eikä siten synny viivettä hitaista tavallisista puhelinsoitoista. Ja tämän hälytysjärjestelmän pystyy käynnistämään vain hätäkeskuspäivystäjä.
Eli vaikka joku soittaisikin suoraan meidän päivystäjän kännykkään, joutuisi pelastusveneen päivystäjä puolestaan soittamaan hätäkeskukseen ja pyytämään hätäkeskuspäivystäjää painamaan sitä "punaista nappia"