tutkimuksella,
Joutsenten lisääntynyt määrä ei vaikuta millään tavalla muiden vesilintujen pesintään.
Tutkimuksen suorittaja oli tällä kertaa RKTL. Tutkimuksessa tarkasteltiin laulujoutsenen pesinnän vaikutuksia kuuden puolisukeltajan- mukaanlukien haapana,tavi ja sinisorsa pesintään.
Laulujoutsen ei vaikuttanut millään tavalla negatiivisesti näiden pesintään.
Joidenkin metsästäjien vaatimus laulujoutsenen metsästyksen aloittamiseen on edelleen täysin perusteetonta.
Sen sijaan vesilintujen jokasyksyinen mittava ampuminen vaikuttaa oleellisesti lintukantoihin.
Kuivalle maalle siirryttäessä teerien sekä pyyn lukumäärä on laskenut riistakolmiolaskentojen mukaan siinä määrin, että sen metsästys tulisi kokonaan kieltää.
Yleisesti ottaen koko lintumetsästys on aivan turhaa luonnon haaskausta. On naurettavaa perustella lintujen ampumista "luomuliha"-periaatteella. Samaa broileria lihatiskiltä metsästäjät ostavat siinä missä muutkin normaalit ihmiset. Vai syökö joku muka koko vuoden riistalihaa?
Ei varmasti syö, turha väittääkkään.
Joutsenten lisääntynyt määrä ei vaikuta millään tavalla muiden vesilintujen pesintään.
Tutkimuksen suorittaja oli tällä kertaa RKTL. Tutkimuksessa tarkasteltiin laulujoutsenen pesinnän vaikutuksia kuuden puolisukeltajan- mukaanlukien haapana,tavi ja sinisorsa pesintään.
Laulujoutsen ei vaikuttanut millään tavalla negatiivisesti näiden pesintään.
Joidenkin metsästäjien vaatimus laulujoutsenen metsästyksen aloittamiseen on edelleen täysin perusteetonta.
Sen sijaan vesilintujen jokasyksyinen mittava ampuminen vaikuttaa oleellisesti lintukantoihin.
Kuivalle maalle siirryttäessä teerien sekä pyyn lukumäärä on laskenut riistakolmiolaskentojen mukaan siinä määrin, että sen metsästys tulisi kokonaan kieltää.
Yleisesti ottaen koko lintumetsästys on aivan turhaa luonnon haaskausta. On naurettavaa perustella lintujen ampumista "luomuliha"-periaatteella. Samaa broileria lihatiskiltä metsästäjät ostavat siinä missä muutkin normaalit ihmiset. Vai syökö joku muka koko vuoden riistalihaa?
Ei varmasti syö, turha väittääkkään.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kyllä meillä riistanliha riittää koko vuodeksi.
Kun pakastimet täytetään syksyllä luomulihalla,sitä syödään seuraavaan metsästyskauteen saakka.
Jotenka,popsi sinä vaan niitä mätökkäitäsi!
nuokkuvia ylipainoisia metsästäjiä, on vaikea uskoa riistalihan terveellisyyteen...
etkä siellä lähiökuppilassa. Hirvipassissa seisovat miehet, siellä lähiökuppilassa kaltaisesi kaljaveikot. Hirvipassi muuten tapahtuu metsässä, joten sulla ottaa vähän vielä ennenkuin erotat missä milloinkin olet.
Kun katsoo hirvimiehiä joka syksy passissa,
passipaikka= metsäautotie/mökkitie.
En puhu nyt näistä kaljakuppilan täyttävistä metsämiehistä, koska en käy niissä, en osaa sanoa heidän ulkonäöstään.
Mutta näitä möhömahapassimiehiä näen kyllä joka syksy ajaessani mökille ja käydessäni marjassa ympäri maakuntaa. Siellä he notkuvat tien varrella autonsa vieressä. Hoikemmat on nostettu sinne torniin, joka juuri kestää heidän elopainonsa.
että et kertaakaan muka osta mitään kaupan lihatiskiltä, syöt töissäkin riistalihaa, paistat riistalihaa siellä eräveikkojen nuotiolla jne.
Älä nyt hyvä mies naurata meitä!!!!
kumma väitös.
En ota kantaa linnustukseen tahi laulujoutsenkannan vähentämiseen mutta
luontokuvaajana toimiessani olen huomannut,että
laulujoutsenkannan kasvu vähentää sorsien
pesintää aivan varmasti.
tutkimustulos,tämän päivän lehdessä julkaistu. KeskiSuomessa tehtiin myös samanlainen tutkimus 20 vuoden aikajänteellä ja tulos oli sama, laulujoutsen ei vaikuta vesilintujen pesintään.
Sinä itse esitit väitöksen, joka perustuu suppeasti omaan luuloosi.
Tässä lisää asiasta eri linkistä kesäkuulta:
http://www.kaleva.fi/plus/juttu732141_page0.htm
tutkimuksesta joka esiteltiin Riistanhoitopäivillä.
Lyhyesti: laulujoutsen ei vaikuta millään tavoin muiden vesilintujen pesintään.
"Luontokuvaaja" on hyvä ja lukee..
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/MW/ripa_2008_tiivisteet.pdf
http://mmm.multiedition.fi/sarvi/sarvet/2_2008/fi/joutsen.php
tämän linkitystykityksen alkavan kun väitän
jotain valtatutkimusta vastaan mutta kuitenkin
pysyn kannassani.
Laulujoutsen on iso lintu ja näinollen omaa
isomman reviirin jota vahtii joskus jopa
yllättävänkin aggressiivisesti.
Olen nähnyt jopa ketun luikkivan karkuun
laulujoutsenta.
Elikkäs mitä enemmän laulujoutsenia sitä
harvempaa on sorsien pesintä.
ympäripyöreää kirjoitusta,no tuhatvuotista
otantaa ei minulta löydy.
Olen seurannut laulujoutsenkannan kehitystä
noin viisitoista vuotta pohjoishämeen alueella
ja nähnyt sorsien antavan tilaa laulujoutsenille.
Eihän tilanne mikään katastrofaalinen tietenkään
ole mutta ihmetyttää moiset tutkimukset.
tollura olet.
osittain paikkansa, sinällään joutsen ei koe sorsan kokoisia lintua uhaksi. Meilläpäin on vaan käynyt niin että satapäiset joutsenlaumat ovat puhdistaneet kosteikot kaikesta kasvustosta ja tämä on kyllä tehokkaasti vähentänyt vesilintukantoja. Vesilinnut eivä viihdy avoimilla vesillä pesintäaikaan. Vesilintujen poikaset ovat untuvikkovaiheessa täysin hyönteissyöjiä, sopivan kasvuston puuttuminen tekee pesinnän mahdottomaksi.
RKT:n tutkijat ovat ansioitunutta väkeä ja osaavat varmasti asiansa, ilmeisesti kuitenkin tutkimusta ei ole tehty alueilla, jossa joutsenia on todella runsaasti.
Etelä-Savon alueella parhailla paikoilla saattaa olla muutaman kymmenen hehtaarin alueella pari sataa joutsenta ja muutoaikana jopa neljä sataa. Ruuan puute ajaa linnut pelloille, jossa ne saavat aikaan suuria vahinkoja. Säilörehunurmia pilaantuu ulosteiden ja tallautumisen takia vuosittain kymmeniä hehtaareja. Tarkasti lakia tulkiten niitä ei saa edes mennä hätistelemään pois.
muita vesilintuja, mutta metsähanhien pesintä on vähentynyt laulujoutsenen pesintöjen lisääntyessä. Se on fakta. Muita vesilintuja joutsen ei koe kilpailijaksi, mutta hanhet kyllä saavat vauhtia.
Muuten, lintukannasta metsästetään vuosittain alle 20 prosenttia, muu kantaan vaikuttava koko selittyy normaalilla kannanvaihtelurytmillä. Toisina vuosina poikueet onnistuvat paremmin, toisina huonommin. Samoin kesän ravinto ja lämpö vaikuttavat pesintään. Syksyn marjasato käytännössä määrittelee miten talvesta selvitään ja siksipä metsästettävät kanalinnut lukuunottamatta pyytä ovat paikkamuuttajia. Missä ei ole tarpeeksi mustikkaa syksyllä, siellä ei ole myöskään lintuja. Jos kesällä on paljon mäkäriä levittämässä loisia, kuolevat poikueet (tämäkin on tutkimustietoa). Jos kesä on sateinen ja kylmä poikueet kuolevat tähänkin. Tänä vuonna lintujen metsästys olisi pitänyt kieltää kokonaan, koska poikueita ei juurikaan ole ja metsästys kohdentuu lisääntyvään kantaan, eikä poikalintuihin niinkuin pitäisi. Ja kaiken lisäksi lintusoppa tehtynä nuoresta linnusta on vielä parempaa, kuin aikuisesta linnusta.
Että minulla on kuvia kuinka laulujoutsenet ja hanhet soutelee samassa laumassa pesimäaikaan?
Alueelle pyrkineet kyhmyjoutsenet saivat kuitenkin vauhtia.
Laulujoutsenet ei myöskaan ole syöneet lampia tyhjiksi, vaikka ne sen saisivat tehdäkin, sillä nyt ne kasvaa umpeen ja on pakko keväisin ruopata.
Tiettyinä vuosina metsästys tulisi todella kieltää kokonaan ja sallia vasta, kun riistaa on.
Jos riistaa on vähän voi pienikin metsästys hävittää loputkin.
kyllä ne syövät ihan puhtaaksi kaikki matalat järvenlahdet. Kaiken kasvuston tuhoaminen juurineen muuttaa aluetta todella paljon ja kasvuston elpyminen ottaa aikaa.
sun kuviis, kun niitä väitteitä on pitkin ja poikin milloin missäkin. Se vaan on niin, ettei kummatkaan mainituista lajeista soutele pesimäaikana yhtään missään, eikä varsinkaan missään laumassa, joten se siitä.
Laulujoutsenien tai edes kyhmyjoutsenten syömisillä ei yhtäkään lampia syödä tyhjäksi, eikä täytetä paskalla, vaikka miten yrittäis. Kasvustojen runsaus tai vähyys on muista tekijöistä kiinni.
Kaikkien lajien määrän kannalta merkittämpiä asioita on kaksi. Ensimmäinen ja merkittävin on elinympäristö, ts. onko lajille sopivia pesintäalueita ja ruokailumahdollisuuksia riittävästi. Aikoinaan pohjois-amerikan miljoonien villikyyhkyskanta hävitettiin sukupuuttoon hakkaamalla kyyhkysten pesinnöissään käyttämät tammimetsät. Tämä on ehkä kaikkein räikein ja samalla yksinkertaistetuin esimerkki lajin riippuvuussuhteesta elinympäristöönsä. Toinen merkittävä seikka on aikuisten, lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä. Jos aikuisten määrä laskee, myös jälkeläistuotanto laskee. Yksinkertaista, eikö totta?
Aikuisten lintuyksilöiden määrään metsästyksellä ei ole juurikaan merkitystä. Tämä taas tiedetään siitä, että saaliiksisaaduista linnuista yli 90% on saman vuoden tuotantoa.
Ensinnäkin kyllä semmonen muutaman sadan joutsenen parvi ensinnäkin putsaa kaiken kasvuston että silleen, todennäkösesti et ole koskaan edes nähnyt näitä suur laumoja.
Niitä amerikan muuttokyyhkyjä laskettiin olleen noin 1,5 miljardia yksilöä, ne hävitettiin sukupuuttoon vajaassa 40 vuodessa, viimeinen yksilö kuoli vanhuuteen New Yorkiilaisessa eläintarhassa 1914. Niitä ei todellakaan hävitetty sukupuuttoon tammimetsät hakkaamalla vaan ihan rehellisesti hävittämällä kaikella sen ajan teknologialla mm. haulipanoksia ampuvilla tykeillä. Tärkein syy niiden hävittämiseen oli niiden aiheuttamat käsittämättömät vahingot viljkellyksille. Muutaman miljoonan kyyhkysen lauma tuhosi hetkessä satoja hehtaareja vehnäpeltoa.
Mielestäni niiden hävittäminen oli ihan perseestä olis niitä nyt voinut muutaman jättää.