Kuuluisi ehkä tonne takkojen puolelle, mutta nyt haluaisin tietää minkälaisia kivitalojen omistajat ovat olleet mieltä, varaava vai kiertoilma?
Kiertoilmatakan myyjä oli sitä mieltä, että kivitaloon, joka jo itsestään varaa lämpöä, niin ei missään nimessä varaavaa takkaa.
Mutta kun ne varaavat takat ovat omaan silmään niin paljon parempia
Kiertoilmatakan myyjä oli sitä mieltä, että kivitaloon, joka jo itsestään varaa lämpöä, niin ei missään nimessä varaavaa takkaa.
Mutta kun ne varaavat takat ovat omaan silmään niin paljon parempia
Vastaukset 15
Vanhimmat
Onko kiertoilmatakassa se ongelma, että jos sillä haluaa lämmittää, pitää puita pitää vähän väliä. Koko ajan jos pitää tulta, tulee kuuma? Ei se kiviseinä kuitenkaan niin nopeasti sitä lämpöä ota vastaan?
luovuttaa lämpöä vasta seuraavana päivänä ja sitä seuraavana. Pintalämpö ei ole kovinkaan korkea, mutta lämpöä piisaa useiksi päiviksi.
Itse poltan varaavassa tulisijassa pesällisen tai kaksi pari kertaa viikossa.
Oikeassa olet.. ei kivitalon seinä lämpöä kovin nopeasti ota vastaan. Lämmön johtuminen ilmasta kiveen on todella hidasta.
Kiertoilmatakka sopii kohteeseen jossa halutaan nopeasti nostaa sisäilman lämpötilaa, eli sopii erinomaisesti esim. kylmillään pidettävään kesämökkiin jonne mennessä halutaan lämmintä nopeasti. Kivitaloon ei ole tuollaista tarvetta eli ihan turha ostos kivitaloon.
runttasin ihan tiilisen varaavan takka-leivinuunin keskelle permantoa 20cm paksun variaxin päälle keskimmäiseen kerrokseen.
Ei sitä siihen alunpitäen oltu suunniteltu, mutta ontelo kyllä sen kestää. Ontelot taas roikkuvat siporex-harkojen varassa.
Pari kertaa vikossa jos viitsii lämmittää, ei muuta lämpöä tarvita kuin kuuman käyttöveden takia.
4-reikäisellä tiilihormilla on oma perustansa, ankkuroitu talon anturaan muutamalla jämäkällä betonirautasilmukalla ja valettu samalla kertaa.
Hormissa on pelti heti uunin päällä sekä yläkerran veskissä. Jakaa mahtavasti lämpöä.
Toki talossa on myös LTO ja koneellinen ilmanvaihto.
on kaksi. Olisihan se toinen voinut olla ropelitakka, mutta tuli laitettua akaksi varaavaa funkkistakkaa sisustuksellisesta syystä.
Olisimme halunneet paikalla muuratun mutta muurari ei päässyt tekemään joten tyydyimme tuohon Tiileriin ja hyvä on ollut. Tämä siis alakerrassa ja ylhäällä olohuoneessa pyörivä kaminatakka keskellä huonetta. Jälkimmäinen enemmän tunnelmaa luomassa vaikka hyvin lämmittääkin 40m2 olkkaria.
jolla lammitalomme e-suomessa lämpeää huhti-lokakuun. Ohjeet saa tiiliteollisuus ry:n muuratut tulisijat -vihosta, jota saa tiilikauppiailta. Uuni maksoi vuonna 2005 parisen tonnia ja aikaa uunin ja 7m piipun tekoon vaimolta meni palkkatyön ohella 8kk. Aiemmin ei oltu muurattu yhtään mitään ja silti hieno ja toimiva uuni tuli.
Siborex talossa 2600 kg vuolukivitakka. Takkaa käytettiin ensimmäisen vuoden aikana, jolloin meillä oli öljylämmitys.
Mutta, kun siirryin öljyn poltosta - puukattilaan, ja puun lämpö tulee nykyään lattialämmityksen kautta. Niin takasssa ei ole pidetty valakiaa kuin saunailtoina viihtyvyyden lisääjänä.
Takalla, kun lämmitettiin, niin avarassatilassa, olohuone ja tupakeittiö lämpenivät hyvin, ja yläkerranaulatilat. Mutta avonaisen ovien takaiset tilat olivat viileän lämpöisiä. Ja pesutiloja piti lämmittää öljyllä.
Puukattilan aikana; pesutilat ja kamaritkin lämpiävät asuttavalle tasolle - puita polttamalla.
Tunnelma takka sopisi meille nykyään paremmin.
kantti-kertaa-kantti. 1,2 lev, 1,2 pit, 2,4 kork. suuri (0,8 lev, 0,8 kork) tuliaukko 2 vastakkaiselle sivulle, n. 30 cm lattiasta. suora veto, ei mitään kiertoa. tulipesä teräksestä, "umpinaisten" sivujen alaosaan ilman otto ja yläosaan poisto. kun ilma tuossa kanavassa lämpiää, ilma alkaa automaattisesti virrata = lämmönvaihdin.
Rakensimme 3 takkaa, eli yhden olohuoneeseen ja yhden viinikellariin ja kolmannen saunarakennukseen. Pohdimme myös varaavaa vai kiertoilma, mutta päädyimme kaikkien takkojen kohdalla kiertoilmaan, koska takkojen funktio on toimia tunnelmanluojina eikä lämmön lähteenä. Kierotilmatakka antaa myös lämmön heti käyttöön kun varaavassa menee se tovi ennenkuin lämpöä tulee...muistelen kyllä että varaavia takkoja saa myös kesäpelti toiminnolla jolloin takassa ei niin suurta varaavuutta. Miettisin kuitenkin takan funktiota ja lämmitysmuotoa..maalämmöllä emme katsoneet tarpeen saada lisälämpöä varaavilla takoilla, joten sen takia kieroilmatakat.
Me valittiin lammitaloon kaksi varaavaa takkaa. Oli aikaisempaa kokemusta kiertoilmatakasta kesämökillä, jossa ei muuta lämmitysmuotoa olekaan ja sinne kiertoilmatakka sopii kuin nyrkki silmään, eli mökki lämpiää todella nopeasti. Tällaista toimintaa ei kivitalossa me tarvittu joten varaavat oli valinta. Kumpikin, eli varaava tai kiertoilma, ovat hyviä valintoja jos valinta kohtaa tarpeen, ja meillä ne kohtasivat, siis kesämökille kiertoilma (kun oli nopean lämmittämisen tarve) ja kivitaloon varaavat (kun haluttiin että lämpö tulee hissukseen). Ja tosiaan olla tyytyväisiä valintoihin!
Antaa hitaasti lämmön taloon niin ei tule hetkellisiä lämpöpiikkejä. Meillä 3500kg varaava takkaleivinuuni tiilipiippu. Piippu lämpenee nopeasti joten siitä saa jo sen hetkellisen lämmön ja takka/leivinuuni luovuttelee sitten pitkän aikaa lämpöä huoneistoon.
Varaavaa takkaa vaan tilaamaan. Kiertoilmatakka kierrättää ja lämmittää jo kertaalleen lämmitettyä sisäilmaa - turha vempele siis.
Muista vain ottaa sille varaavalle takalle korvausilmakanava ulkoa, sillä jos ja kun teet tiiviin talon niin kannattaa muistaa, että se takka vaatii palaakseen melkoisen määrän happea. Varsinkin sytyttäessä ja takkatulen hiipuessa voi tuli sammua ennenaikaisesti jos hapen saanti on niukka.
vaikkei lämmittäisikään. parempi on avata ikkuna vähän kauempaa, niin vaihtaa samalla ilmaa lämmityksen aikana.
Ainakin meillä kiertoilmatakkaa lämmitetään juuri siksi, että se lämmittää sisällä jo olevaa ilmaa alle kaksikymppisestä yli kaksikymppiseksi.
Mieti sitä.
20 asteen pakkasella avataan ikkuna ja pistetään takka päälle samanaikaisesti niin vaihtuu ilma ja takkakin saa korvausilmaa! HAH!