sinä iltana
tähdet ilkkuivat minulle
kuu ei noussut kiertämään
ei valosta varjoja ollut
mieleni meni radalle
joka ei kiertänyt mitään
sinun kuvasi oli kadonnut
kadonnut jonnekkin
josta ei valoa tullut
kun unohdus
jota olin toivonut lähtösi jälkeen
sitten näin tuli
minä kuitenkin huudan
ei ei
ei näin saanut käydä
tähdet ilkkuivat minulle
kuu ei noussut kiertämään
ei valosta varjoja ollut
mieleni meni radalle
joka ei kiertänyt mitään
sinun kuvasi oli kadonnut
kadonnut jonnekkin
josta ei valoa tullut
kun unohdus
jota olin toivonut lähtösi jälkeen
sitten näin tuli
minä kuitenkin huudan
ei ei
ei näin saanut käydä
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tämä runosi on surullinen, kaipaava - kaikkea si-
tä, joka puraisee minun sisimpääni sanoillaan.
Ei näin olisi saanut käydäkkään, mutta olemme
toisinaan elämän edessä voimattomia.
En ymmärrä miten teet tämän joka ainoassa
runossasi, mutta luontevasti se tuntuu pulppua-
van kaikissa - tunnelma.
Kiitos !
Kiitos
Riipaisevia rivejä
Kuvaavia säkeitä
Tuskaa ei valoa
vain pimeää ja kipua
Toivottomuutta sekä
sydän täynnä yksinäisyyttä
Siitä runosi rivit -
Muru toivoo - vain runon!
Kiitos tästä tummista vesistä nousseesta runostasi, peres, :)
Kiitos sanoistasi
kaipausta ja haikeutta
tässä runossasi..
Sinä olet melkoinen
tunnelmanluoja!
Roppakaupalla
Kiitos