Kuntien työntekijöiden määrä on nyt n.430 000. Kymmenen viime vuoden aikana joka kuudes työntekijä on palkattu hallintoon, ei asiakastyöhön palvelemaan kuntalaisia ja kaupunkilaisia. Yllätys? Näin kunnat ovat saaneet yhteisen kakun jakoon n.10 000 uutta byrokraattia.
Byrokratialla on ilkeä tapa paisuttaa itse itseään, ja sen ovat kuntien työntekijät taatusti saaneet tuntea nahoissansa. Suunnittelijoita ja erilaisten raporttien pyytäjiä riittää. Eipä siinä vielä kaikki. Kun byrokraatit saavat vahvan otteen, he tietysti vyöryttävät raporttien yms. tekemisen asiakastyötä tekeville ja jatkavat yhä uusien tehtävien "luomista" asiakastyötä tekeville. Siis muille.
Mielenkiinnolla seuraankin, kuinka ja missä mitassa "suur-Loviisa" tulee seuraamaan kyseistä trendiä. Me tarvitsemme lisää asiakaspalvelijoita hallinnon paisuttamisen sijaan! Ensimmäisiä merkkejä hallintopuolen lisäyksistä kuntafuusion allekirjoittamisen jälkeen on jo nyt näkyvillä. Seuratkaapa tarkasti paikallisuutisia.
Byrokratialla on ilkeä tapa paisuttaa itse itseään, ja sen ovat kuntien työntekijät taatusti saaneet tuntea nahoissansa. Suunnittelijoita ja erilaisten raporttien pyytäjiä riittää. Eipä siinä vielä kaikki. Kun byrokraatit saavat vahvan otteen, he tietysti vyöryttävät raporttien yms. tekemisen asiakastyötä tekeville ja jatkavat yhä uusien tehtävien "luomista" asiakastyötä tekeville. Siis muille.
Mielenkiinnolla seuraankin, kuinka ja missä mitassa "suur-Loviisa" tulee seuraamaan kyseistä trendiä. Me tarvitsemme lisää asiakaspalvelijoita hallinnon paisuttamisen sijaan! Ensimmäisiä merkkejä hallintopuolen lisäyksistä kuntafuusion allekirjoittamisen jälkeen on jo nyt näkyvillä. Seuratkaapa tarkasti paikallisuutisia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Yhdistyvien kuntien työntekijöille on taattu työpaikka viideksi vuodeksi. Sekin kai lasketaan liittymisestä.
Eli riittää kun raahautuu kustannuspaikalle.
Yhdistymisestä ei siis säästöä tule. Tehonlaskua luultavasti koska vaihtoja tulee ja pätevyyttä ei voida pitää mittarina.
jo itsestään gilmiutunut.
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=356348
Liikaa ruotsin kielen kontolle
Sanomalehti Pohjalainen torstai 04.09.2008
VAASAN SAIRAANHOITOPIIRIN valtuuston varapuheenjohtaja ja vaasalaisvaltuutettu Raija Kujanpää (kok.) menetti malttinsa maanantai-iltana Vaasan valtuustossa. (Pohjalainen 2.9.).
Kujanpää hyökkäsi Ruotsalaista kansanpuoluetta vastaan tokaisemalla, että "on ihan sama mitä minä täältä pöntöstä höpisen", koska RKP päättää mitä tehdään.
Kysymys oli Vaasan sairaanhoitopiiristä ja niistä kustannuksista, joita toiminta tuottaa Vaasalle. Kaupunki maksaa noin puolet sairaanhoitopiirin kustannuksista.
Kujanpää äityi ehdottamaan, että Vaasan sairaanhoitopiiri pitäisi yhdistää Seinäjoen piiriin, "jotta täkäläiset suomenkieliset saisivat kunnon palvelua".
KUJANPÄÄ MENI liian pitkälle. Puhe oli asiatonta. RKP:n valtuutettu Wivan Nygård-Fagerudd kauhisteli syystäkin sanomaa. Hänen kysymyksensä oli naseva ja oikea: "Miten me voimme hokea naapurikunnillemme mantraa kaksikielisen hoidon toimivuudesta, kun valtuustosalissa kuullaan tällaisia äänenpainoja?"
Hannu Katajamäen (vihr.) huomautus siitä, että Kujanpää viittaa pikemminkin RKP:n politiikkaan kuin kieleen saattaa pitää paikkaansa. Palveluista puhuessaan Kujanpää kuitenkin viittasi yksiselitteisesti siihen, mitä nimen omaan "suomenkieliset" saavat vastapainona sille, mitä "ruotsinkieliset" saavat.
LUULISI SAIRAANHOITOPIIRIN valtuuston varapuheenjohtajan tietävän tutkimuksesta, joka oli sairaanhoitopiirin hallituksessa esillä viikko sitten.
Tulos kertoo kaksikielisyyden toimivuudesta. Toukokuussa 2007 tehdyssä järjestelmällisessä potilaskyselyssä 88-100 prosenttia vastaajista katsoi, että he saivat hyvää tai erinomaista palvelua omalla äidinkielellään. Hallintoylihoitajalle osoitetusta jatkuvasta potilaspalautteesta yksikään valitus ei koskenut ensisijaisesti kielipalveluita.
Vaasan sairaanhoitopiirin hoitajista ruotsinkielisiä on 657 ja suomenkielisiä 676. Lääkäreistä suomenkielisiä on 98 ja ruotsinkielisiä 47.
KIELIKYSYMYS EI ole koskaan vähäpätöinen. On hyvä, että kohtuudella pidetään huolta äidinkielisistä palveluista.
Vaasalaisilla ei kuitenkaan ole varaa ylilyönteihin. Tietenkin totuus pitää kertoa silloin, kun asiat kompastuvat kaupungin kaksikielisyyden tuomiin ongelmiin. Tunteenpurkaukset eivät kuulu esimerkiksi valtuustosaliin.
Tällä kertaa RKP:n valtuutettu pääsi asiasta heristelemään sormea suomenkieliselle kokoomuslaiselle. Usein tilanne on päinvastoin. Ruotsinkieliset syyllistyvät kärttämään ylimitoitettua kielipalvelua.
OTTAMATTA LAINKAAN kantaa Kujanpään yltiöpäiseen ehdotukseen sairaanhoitopiirien yhdistämisestä, voi huomata, että valtuutetun puheesta kuultaa tarkoitushakuisuus.
Eikä Kujanpää ole ainut, joka ratsastaa kielihevosella. RKP:n Thomas Öhman nosti toissaviikolla Vaasan sosiaalilautakunnan puheenjohtajana ruotsin kielen aseman käsittelyyn sijaisen valinnassa. Viranhaltijapäätös valinnasta ei kelvannut Öhmanille, koska sijaiseksi valitulta sosionomilta puuttui kielitodistus.
Kuntavaalien läheisyys tuntuu kielikysymysten esille nostamisessa. Niillä on helppoa, liian helppoa, kärjistää vaasalaisten tunteita.
Tässä tilanteessa kaivataan malttia molemmilta kieliryhmiltä. Asia on nimittäin juuri niin kuin Nygård-Fagerudd sanoi valtuustossa.
Kieliepäluulot ovat naapurikunnissa jo muutenkin riittävän suuret. Niitä ei tarvitse Vaasasta käsin yhtään provosoida. Ei suomeksi, eikä ruotsiksi.
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=357084