Mun suosikki vuodenaikani väriloistoineen.
Saa käpertyä ja unohtua tänne ihan rauhassa, vai onko niin?
Millaisia ajatuksia syksy herättää sinussa?
Saa käpertyä ja unohtua tänne ihan rauhassa, vai onko niin?
Millaisia ajatuksia syksy herättää sinussa?
Vastaukset 36
Vanhimmat
yhden elämäni tarkoituksen.
Väriloisto katoaa, poplarit puetaan päälle.
Korkokengät vaihtuvat linttaan astuttuihin nahkasaappaanriekaleihin.
Vallattomat kiharat katoavat jonnekin hupun kätköihin. Sorean vartalon liikkeitä ei enää havaitse ja poplarin kahina lisääntyy.
Meikkaaminen loppuu, kaikkien naamat ovat leivoskahveilla harmaata massaa, kälätys kyllä pysyy samana.
Minäkin käperryn tänne, surkeiden ämmänläyskien sekaan, täällä voi kuitenkin unelmoida keväästä.
Tai, taas kerran, uskoa siihen että palstan neitoset ostavat muodinmukaisen talvitakin lyhyellä helmalla, vaihtavat paksumpiin, mutta kauniisiin "Stay Up": in, käyttävät takin alla minihametta ja avaavat takin leivoskahveilla, ja ostavat sievät, korkeakorkoiset nilkkurit.
Ostavat kauniin hattusen ja kaulaan iloisen silkkihuivin. Ja meikkaavat.
meistä "ämmänläyskistä".
Lintan kengät on kallella ja kallen kengät lintalla?
Siispä taas meni yksi kesä ilman suurempia välikohtauksia.
Saat tyytyä vaan ämmänläyskien lemmenlurituksiin.
kirjoittaa niin vastenmielinen olet!
??????????????
katoamisen
taas valmistautumisen
lihan himoihin
pakkasen muuttumisen
uuteen alkavaan kesään
Äläs kuules siinä yhtään yritä huijata toista...Vai syys...Hah!
tarvikkeet esiin ja sima käymään ettei tule kiirus.
Syksy on muuten ihanaa aikaa, siinä on jotain taikaa.
Saa kirjoitella ihan rauhassa eikä tarvitse lähteä tuonne ihmispaljouteen.
ainaa, kun lämmin kesä alkaa vaihtua leppeään, tummaöiseen syksyyn, yleensä.
Nyt kesää tuskin huomasi. Ensin sitä piti odottaa, ja odottaa, ja nyt se on ohi.
Minua on petetty, joku muu on saanut minun osani kesästä. Palauta se viimeistään ensi kesänä, korkojen kanssa!
Siis tälle kesälle on sattynyt sateen ja ukkosen lisäksy aikamoisia tuulisia myrskyjä!
taitaa nyt tulla sekaanuksia, muaki hävettää.
Mutta sitähän sanotaan, suu sanan erehdyttää, ei olla nuukia.
niin usein nykyisin on myrskyjä, kesäisinkin.
Tuulet repivät lehdetkin puista aivan ennenaikaisesti.
Ja myrskyt vain useistuvat ja yltyvät, viisaat kertovat.
syksystä, - kuulaista ilmoista ja sen väriloistosta. Syysmyrskytkin on kivoja, olen tuuleen puskija..
paikkaan syysmyrskyillä.
Haluan kokea meren mahdin sellaisella säällä kunhan vaan muistaa pukea lämmintä ylle.
Sarepisarat ikkunaruuruis ku kyynelhelmet, harmaan sumuunen aamu, viimeeset kellastunehet lehereet pihakoivuis. Yksinäänen variis istumas aitaseipähän nokaas, peltojen olijen tuoksuuset tummat kynnökset, kaikki on valamista. Ehtoolla laitetahan takkahan jo valakia, sataa. Avatahan Tiitu kullan kans rario tuvanpöyräällä siinä samalla ku syörähän, teherähän niin ku on aina ennenki tehty. Kaikki on valamista tältä päivältä eikä ehtoo aikahan oo kiires enää mihinkään. Rarios luvatahan samanlaasta ilimaa jatkoskin, no satakohon ny sitten ja alakaa soimahan levy Saavu syyskuu. Sarepisarat tanssii maantiellä ja koko tämä laajalakeus aivan ku orottaa jotakin. Ovi syksyhyn on seppoosen selijällänsä.
On kerranki aikaa istahtaa lukulampun alle, pieni rakas Tiitu kulta syliis. Syys ehtoot on aina niin unettavan rauhaasia, kuinka niistä vois olla pitämättä.
terv. me syksyn lapset, seppä ja Tiitu syyskesääseltä pohojanmaalta.
kovalla tuulella tuohon rantaan ja käännän kasvoni kohti tuiverrusta, voisin olla siinä vaikka kuinka kauan...merta meillä ei tässä ole mutta iso järven selkä..
ihanaa kun saa ikkunasta itku kaverin :)ja kun voi itkeä kilpaa ikkunan kanssa, ja olla hyvin hyvin surullinen, joskus on terapeuttista olla surullinen..
:)
Kuin kyynelhelmet putoilee. On syksy hyvä vuorenaika ku saa nua ulukotyöt teheryyksi. Ennen sanottihin jotta Mikkelliltä akaat tupahan ja naurihit kuoppahan. Mikkelin päivähän mennees piti ulukotyöt olla tehtynä.
Syksyn sateeset päivät vaihtuu aikanansa kirpeiksi pakkaasaamuiksi ja päästähän pimiästä syksyystä joulun kynttilään valohon.
Jokaanen vuorenaika on kivaa laillansa. Itteleni syksy on sellaasta rauhoottumisen aikaa, kyllä tykätähän Tiitun kans. Laitetahan lukulamppuhun valoo ja rauhootutahan kiireesen kesän jäläkehen, eikä unohreta hymyä, niinä harmainakaan päivinä.
terv. me Tiitun kans.
Helsingin ihmiset purjehtiessaan luulevat, että purjehdus on spinnun kanssa myötätuuleen lillumista.
Purjehdus on kryssimistä!
Pidän lumesta ja pakkasesta ja inhoan vesisadetta ja pimeää... siis joulupuolen vuodesta.
Kesällä on sama mitä on... tärkeintä, että kasvit puhkeavat kukkaan.
Inhoan syksyä...pimeää.
Alkaa taas se vaatteiden ryysääminen, väsyttää. Lintujen laulu ei enää kuulu. Ihmisten ilmeet muuttuvat apeiksi jne.
Eikä se ruskakaan aina niin väriloisteinen ole :=((
syksystä, olenhan syksyllä syntynytkin, mutta jotenkin tuntuu, että pitäisi olla ensin kesä ja sen jälkeen vasta voisi syksy tulla.
Vielä hyvin toiveikkaana odotan sitä kesän alkamista.
Jospa edes viikon pari olisi vielä oikeaa kesää, siis yhtä lämmintä. Syksyn merkit on jo ilmassa joka tapauksessa, niin...
Siis vasta kesän jälkeen on kiva kun tulee syksy.
Normaalikesän jälkeen, etenkin jos on ollut kovin kuumaa, vapauttava raikas syksy tuntuu ihan hyvältä.
Syksyssä on surullista se, että kaikki kukta kuolee ja lehdet varisee, mutta kauniit syksyilmat ovat todella kauniita.
Jokainen vuodenaika on ihana omalla tavallaan, mutta se edellyttää, että ilmat ovat vuodenajan mukaiset.
Syksyn melodia
Leppä soittaa lehdissä pianoa,
viuluna vinkuu tuuli,
lautaset yhteen lyö rumpali
kun aallot räiskyvät rantaan,
vedenpinnalla siivilät suhisee
ja pisarat lentävät ilmaan,
koivu huiluna myötäilee.
Maalarimestari
Katseeni kiertää metsänrajaa.
Hymyilen, ystävälleni syksylle.
Siellä se on ruskaa maalaamassa,
ruosteenpunaa pensselissään.
Mandi 2007
On hyva tietaa mika odottaa muutaman viikon paasta.
olen aina ollut "syksyfani", olenhan syksyn lapsi.
Syksyllä saa ihan rauhassa tunnelmoida.
Kesät ovat jollain tapaa stressaavaa kun täytyy rientää tapahtumasta toiseen, heh.
Syksyllä on myös jotain odotettavaa, nimittäin sitä uutta pettymyksien kesää.
Siinä sitä optimismia kerrakseen.
ennen. Nyt syksyt ovat sateisen nuhruisia. Vielä 70-luvulla syksyt olivat siian ja muikunkutuaikaan heleän kuulaita, rantapuut kajastuivat järveen, pienikin ääni kantoi kauas, järvi alkoi vetäytyä jäähileeseen. Nykyisin jouluun saakka ja ylikin, sakea, vetinen usva ympäröi tienoon ja näkyvyys muutama kymmenen metriä. Nyt toivoo, että tulis pian talvi.
Ennen syksyt olivat ihania, kesään loppuvia ajankohtia, kun lämmöt vähenivät, ja syksyiset hallayöt lähenivät.
Nythän on ihan sama hakea kevättä, kuin syksyä, kummatkin ovat sateisia, pimeitä, synkkiä.
Hae siitä sitten ihanuutta, uuden aamun ihanuutta, jos osaat!
30-asteen pakkasia kaipaa, enkä lumimyrskyjä, mutta kun tammikuussa sataa vettä, ja rapa roiskuu, niin on syksy liian pitkä. Kun asun veden jakajan alueella, niin sumu on joskus todella sakea, näkyvyyttä vain korkeintaan viiskymmentä metriä, valoja joutuu pitmään päällä koko päivän. Ja pimeä tulee iltakolmen aikaan, ja sitä jatkuu tammikuulle, niin en siinä kovin suurta ihanuutta näe.
välistä vielä kesänkin.
Ihan samaa märkää on kaikki. Kevät , kesä ja syksy.
Toivottavasti edes talvesta tulee kunnollinen.
ei tarvi kovia pakkasia olla, mutta lunta saisi olla niin, että maa olis valkonen.
mutta emme vaan muista.
Lapsuudesta muistamme vaan ne ihanat vuodenajat, kun kaikki oli kuten pitää.
Totuus on kuitenkin toinen.
Olen kuunneellut radiosta päivittäin tulevia uutisia 50 vuotta sitten.
Siinä on mukana myös lyhyt säätiedote, niin yllättävän paljon on yhtäläisyyksiä tähän päivään, siis ihan päivälleen noiden säiden suhteen.
Esim. yhtenä päivänä, heinäkuussa oli 50 v. sitten etelä-Suomessa vain 13 astetta lämmintä.
Tosin meillä oli just sinä päivänä yli 20, mutta sitä rataa tää kesä on kuitenkin mennyt, et enempi kylmää.
Samoin kelit oli viime talvenakin hyvin paljon saman laiset kuin silloin ennen.
Emme vain lapsuudesta muista, kuten ei varmaan nyky lapsetkaan näistä keleistä, muuta kuin ne hyvät.
Olen työni vuoksi paljon ulkona, ja harrastuksena on kalastus, niin jotain kokemuspohjaa on tullut. Myönnän, että ne kauniin kuulaat aamut muistuvat paremmin kun ne sateiset ja koleat. Mutta tuolla järvellä sen muutoksen huomaa, joskus kakskymmentä vuotta sitten hämmästeltiin, kun järvi oli joulukuun alussa sula, nyt se on säännöllistä.
Olivat ilmat sitten millaiset hyvansa. Paasen kaymaan Suomessa sita variloistoa katsomassa.
Syksyhan on luonnon valmistautumista talveen. Puut keraavat lehtivihrean takaisin uusiokayttoon ja jattavat varit meidan ihailtavaksemme. Elaimet keraavat talvivarastoja ja ihmiset samoin. Tai ainakin joskus tekivat niin.
Mina haen syksya yleensa USA:n ja Canadan rajamailta taalta lansirannikolta. Siella nakee ruskan vahan samanlaisena kuin Suomessa. Ja lisaksi paasee nakemaan joskus jotain erikoistakin.
Olin kolme vuotta sitten pienella joella seuraamassa cohon, eli tyynenmeren lohen nousua kutemaan. Joki oli reunojaan myoten taynna kalaa, jotka evat pintaa viistaen yrittivat paasta joen latvoille asti.
Istuskelin siina puolisen tuntia, kun vastarannan pusikosta tuli KARHU. Olin kylla tietoinen, etta niita kulkee paljon joen rantaa, mutta kylla taysikasvuinen grizzly oli siita huolimatta hyva sykkeennostaja.
Kaveri oli muuten paljon parempi kalamies, kuin mita mina olen kehunut olevani. Parissa tunnissa pisteli joesta suuhunsa sellaisen maaran lohta, etten ole kalasatamassakaan nahnyt niin paljon kalaa;-)
Etta sellaisia syksyja taalla lannessa.....
Kaunista ja runollista.
Loma ohi ja nyt on kesä lopullisesti takana päin!
Ja alkaa syksy! Kauniit kuulaat syyspäivät, pimenevät illat, uskomaton väriloisto! Uudet ihanat villalangat kaupoissa! Uudet syysvaatteet, kengät kaikki asusteet! Tosi mahtavaa!!!
Tuli takassa, kynttilälyhty kuistilla, sateen ropina peltikatolla! Idyllistä mutta totta!
muutoksen halua, ainakin omalla kohdallani.
Tekee mieli sisustaa vai onko se jonkinlainen pakokeino?
Ei se ole mikään pakokeino!
Keväällä tulee kauhea tarve siivota! Kun aurinko alkaa paistamaan ikkunoista sisään niin kaikki pöly näkyy. Syksy tuo kaikki ihanat lämpimät värit esinn kun valokin on armeliaampi, pehmeämoi. Näin ainakin minä ajattelen.
Unohtui vielä mainita yksi ihana asia joka liittyy syksyyn, nimittäin kirjauutuudet! Jotain uusia kirjoja on jo ilmestynyt. Takkatuli ja hyvä kirja, ne ovat lyömätön kaksikko!
nostaa puoli vuotta kestävän kaamosdepiksen, lasken päiviä ensi kevääseen.