Olen taas ollut koneella iltapäivästä lähtien, lukenut erinäisiä juttuja ujoudesta ja masennuksesta ja yksinäisyydestä. On niin surullinen olo, kun ei ole ketään, kenen kanssa juttelisi asioista.
Pari kaveria on moikannut mesen kautta, mutta muuten on hiljaista. Ei aina jaksa kirjaakaan lukea, saatikka elokuvaa katsella. Telkkaristakaan tule pahemmin mitään kunnon ohjelmaa.
Olenko ainut, joka tuntee olonsa tänään yksinäiseksi ja surulliseksi?
Pari kaveria on moikannut mesen kautta, mutta muuten on hiljaista. Ei aina jaksa kirjaakaan lukea, saatikka elokuvaa katsella. Telkkaristakaan tule pahemmin mitään kunnon ohjelmaa.
Olenko ainut, joka tuntee olonsa tänään yksinäiseksi ja surulliseksi?
Vastaukset 15
Vanhimmat
On niitä muitakin ketä samat ongelmat vaivaa, itseänikin päivittäin.
Mutta ei auta, kestettävä se on kunnes asia korjaantuu. Kyllä se jossain välissä korjaantuu, se on varmaa :)
harrastaan ,katsomaan vanhaa tuttua. Liikkeelle sieltä kotoa ,turha surra ja yksin nököttää. Pikku lenkki vaikka kävellen luonnossa saa ajatuksia muuttumaan ja olet kuin uusi ihminen.
Heips...
joo et ole ainut yksinäinen...
minä olen joka päivä yksin...ollut jo vuosia...
Mesessä on kavereita,mutta nykyään heistä kukaan ei ole kiinnostunut juttelemaan kunnolla,pari lausetta heiltä tulee puolen tunnin sisällä, kun taas itse haluaisi käydä kunnon keskusteluja...
ja jos vähänkin mainitsee esim,masennuksesta,tyyppi lähtee...pitäisi kai padota vaan kaikki pahat olot sisälle kunnes jonakin päivänä se kaikki purkautuu...
Et ole ainoa, meitä riittää. KOKO PÄIVÄN olen istunut koneella, välillä käyn kahvit keittämässä. Ei ole meseä, ei kavereita, ei harrastuksia, vettä sataa joten uloskaan ei passaa mennä. Aamulla masennusnappi naamaan ja sillä mennään. En saa öisin nukuttua kun en jaksa tehdä mitään.
Huomenna taas tätä samaa...over and over...eikä mitään suunnitelmia viikonlopuksikaan. Istuisiko vaikka koneella...?
Olisipa joskus vaihtelua.
Sama homma juu..koneella tänään...
mitäs sitä huomenna tekisi?Hmmm...koneella...
joo...ja tosiaan...nyt voisin vaikka keittää kahvia välillä...
mese on hiljanen ku hautausmaa...
positiivista on että täällä on samanhenkisiä ihmisiä...että ei aivan yksin ole kuitenkaan...
Et todellakaan ole.Tämä oli toinen päivä uudessa työpaikassa ja voin sanoa,negatiivista palautetta tuli enemmän kuin tarpeeksi.Ei ivailua mutta ei kivalta tuntunut kun en tahallani ole laiskotellut.Parempaa onnea huomiselle.En haluaisi antaa itsestäni "laiskahkoa" kuvaa minkä tosin olen jo tehnyt.Vielä vähemmän potkuja ensimmäisellä viikolla!
mua ottaa päähän minä itse,kämppä repsottaa joka suunnasta...mistään ei vaan saa otetta,vaikka pitäis siivota...se alottaminen on vaan olevinaan niin vaikeaa...
mikään ei vaan enää jaksa kiinnostaa..en tiedä miksi...ennen rakastin piirtämistä,nykyään ei sekään kiinnosta...olen ollut niin kauan yksin,ettei enää edes kiinnosta muu kun olla tämmönen eloton kuori...
Kyllähän sitä ulkoiltuakin tulee päivittäin, joten en jatkuvasti koneella istu.
Kavereita tällä paikkakunnalla ei ole, joten ei ole kyläilypaikkoja, mutta siitä huolimatta rakastan asua täällä, on luontoa lähellä, jossa lenkkeillä.
Uutta harrastustakin olen suunnitellut taas aloittavani, kunhan tuo opus erinäisistä kursseista postiluukusta kolahtaa.
Kerran kuukaudessa käyn kirjoittajakurssilla, joten siellä sentäs näkee tuttuja ihmisiä.
Kouluaikaiset kaverit ovat kaikonneet, kun heillä omat elämät ja perheet ja minä vain sinkkuna elelen... Tällaista tämä, päivästä toiseen.
Täällä olisi.Vaikka kirjeenvaihtoon.Olen vähän sinua vanhempi nainen.
meiliä osoitteeseen [email protected]
Sinäkö sitten kärsit ujoudesta ja masennuksesta? Nekö ne on ne syyt, mitkä estää sua tutustumasta uusiin ihmisiin?
Kuulostaa kovin tutulta, melkein joka sana. Olen sinua muutaman vuoden nuorempi mies, jos kiinnostaa jutella joskus niin laitappa tähän jotain koodia niin kirjoitan sulle, osoitteesi tuolla aiemmin jo olikin...
sitä postia saapi laitella asiasta, kuin asiasta, jos niin haluaapi. Vastailen, jos keksin hyvän vastauksen :)
Yritä hyvä ihminen unohtaa kirottu MeSe ja tietokonerojut. Jos et muuta tee kuin nyhjötät kotona netissä (tai tv:n äärellä) kaiket illat niin ei ihmekään että kavereita ei pahemmin ole, eikä tule.
Kavereita alkaa kyllä ennenpitkää automaattisesti tulla hiljaisimmallekin tyypille, mikäli lopettaa kotonanyhjötyksen ja alkaa viettää enimmän vapaa-aikansa ihmisten ilmoilla.
tällaistakin palautetta :)