Aamulehti kertoo tänään kuinka Tampereen seudun kunnat ovat alkaneet puhaltaa yhteen hiileen seudullisen raideliikenneverkon aikaansaamiseksi.
http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/101150.shtml
Eikö myös Turun seudulla tulisi ryhdistäytä ja ryhtyä kehittämään samaa asiaa? Se vaatii aktiivisuutta Turun seudun poliitikoilta. Suikkilantie ei riitä Turulle. Stadi rakentaa metroa ja ties mitä ratoja, Tampere puskee ja Oulu menestyy. Mikä on Turun tulevaisuus?
Lähijunien lisäraiteita lähdetään viemään vauhdilla kaavaan
20.08. - 08:41 (Luotu: 19.08. - 21:01)
Junaliikenne: Kuntajohtajat käsittelevät asiaa perjantaina, seutuhallitus parin viikon päästä
Lähde: Tase 2025, grafiikka: Jorma Huovinen, Johanna Pulkkinen - Aamulehti
Tampereen kaupunkiseudulla lähdetään selvittämään lähijunaliikenteen edellyttämien lisäraiteiden kaavallisia edellytyksiä.
Selvityksessä tarkastellaan, miten lisäraiteet ovat sijoitettavissa olemassa olevan rataverkon yhteyteen. Siinä myös konkretisoidaan lähijunaliikenteen toteuttamismahdollisuuksia ja osoitetaan valtioneuvostolle hankkeen suunnitteluvalmiuden paraneminen.
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kuntajohtajien kokous käsittelee lähijunaliikennettä kokouksessaan perjantaina ja seutuhallitus 3. syyskuuta.
Valtioneuvosto osoitti liikennepoliittisessa ohjelmassaan viime maaliskuussa Tampereen seudun lähijunaliikenteen ensimmäisen vaiheen kehittämiseen 65 miljoonaa euroa vuoden 2011 jälkeen.
Selonteon mukaan Tampereen seudun lähijunaliikenteen tilantarve voidaan ottaa huomioon alueen maankäytön suunnitelmissa. Investoinnin lopulliseen aikataulutukseen vaikuttavat muun muassa hankkeen suunnitteluvalmius ja hallinnolliset päätökset.
Nokialle ja Lempäälään
Lähijunaliikenteen käynnistämisen todettiin edellyttävän 30 minuutin vuorovälillä ratapihan kehittämistä, joka ei kuitenkaan merkittävästi poikkea pitkän tähtäimen kaukoliikenteen kehittämistarpeista.
Lähijunaliikenteen tiheämmän, 20 minuutin vuorovälin arvioitiin kuormittavan ratapihaa enemmän ja olevan vaikeammin toteutettavissa.
Lähijunaliikenne vaatii lisäraiteiden rakentamista Tampereen kaupungin alueella sekä Ylöjärven, Nokian ja Lempäälän suunnalla. Myös uusia liikennepaikkoja on rakennettava.
Suosituksen mukaan lähijunaliikenteen piiriin tulisivat kehyskunnista vain Nokia ja Lempäälä. Ylöjärven ja Kangasalan joukkoliikenne rakentuisi yksinomaan bussiliikenteen varaan.
Tase 2025 -hankkeessa laadittu joukkoliikennejärjestelmäsuositus sisältää vaiheittaisen etenemisen kohti paremman tason joukkoliikennepalveluja.
Ensimmäisessä vaiheessa on määrä kehittää voimakkaasti seudun bussiliikennettä, ja seuraavassa vaiheessa aloitettaisiin lähijunaliikenteen ja Tampereen sisäisen katuraitiotieverkoston rakentaminen.
Antamissaan lausunnoissa kaupunkiseudun kunnat ja muut sidosryhmät ovat esittäneet seudullisen junaliikenteen nopeampaa ja alueellisesti laajempaa kehittämistä.
Kaava- ja maankäyttötarkastelu on määrä toteuttaa elo-marraskuussa tänä vuonna. Selvitys on tarkoitus hankkia Sito Oy:ltä 25 500 euron sopimushinnalla. Kuntayhtymän maksuosuus on 12 750 euroa.
Nokialla valmistellaan maakauppoja Ratahallintokeskuksen kanssa pysäköintipaikkojen lisäämiseksi rautatieaseman läheisyyteen. Valtuutettu Tuomo Nenonen teki valtuustoaloitteeen, että junat pysähtyisivät Kolmenkulman kohdalla, Nokialla, Harjuniityssä ja Siurossa.
Jorma Huovinen
http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/101150.shtml
Eikö myös Turun seudulla tulisi ryhdistäytä ja ryhtyä kehittämään samaa asiaa? Se vaatii aktiivisuutta Turun seudun poliitikoilta. Suikkilantie ei riitä Turulle. Stadi rakentaa metroa ja ties mitä ratoja, Tampere puskee ja Oulu menestyy. Mikä on Turun tulevaisuus?
Lähijunien lisäraiteita lähdetään viemään vauhdilla kaavaan
20.08. - 08:41 (Luotu: 19.08. - 21:01)
Junaliikenne: Kuntajohtajat käsittelevät asiaa perjantaina, seutuhallitus parin viikon päästä
Lähde: Tase 2025, grafiikka: Jorma Huovinen, Johanna Pulkkinen - Aamulehti
Tampereen kaupunkiseudulla lähdetään selvittämään lähijunaliikenteen edellyttämien lisäraiteiden kaavallisia edellytyksiä.
Selvityksessä tarkastellaan, miten lisäraiteet ovat sijoitettavissa olemassa olevan rataverkon yhteyteen. Siinä myös konkretisoidaan lähijunaliikenteen toteuttamismahdollisuuksia ja osoitetaan valtioneuvostolle hankkeen suunnitteluvalmiuden paraneminen.
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kuntajohtajien kokous käsittelee lähijunaliikennettä kokouksessaan perjantaina ja seutuhallitus 3. syyskuuta.
Valtioneuvosto osoitti liikennepoliittisessa ohjelmassaan viime maaliskuussa Tampereen seudun lähijunaliikenteen ensimmäisen vaiheen kehittämiseen 65 miljoonaa euroa vuoden 2011 jälkeen.
Selonteon mukaan Tampereen seudun lähijunaliikenteen tilantarve voidaan ottaa huomioon alueen maankäytön suunnitelmissa. Investoinnin lopulliseen aikataulutukseen vaikuttavat muun muassa hankkeen suunnitteluvalmius ja hallinnolliset päätökset.
Nokialle ja Lempäälään
Lähijunaliikenteen käynnistämisen todettiin edellyttävän 30 minuutin vuorovälillä ratapihan kehittämistä, joka ei kuitenkaan merkittävästi poikkea pitkän tähtäimen kaukoliikenteen kehittämistarpeista.
Lähijunaliikenteen tiheämmän, 20 minuutin vuorovälin arvioitiin kuormittavan ratapihaa enemmän ja olevan vaikeammin toteutettavissa.
Lähijunaliikenne vaatii lisäraiteiden rakentamista Tampereen kaupungin alueella sekä Ylöjärven, Nokian ja Lempäälän suunnalla. Myös uusia liikennepaikkoja on rakennettava.
Suosituksen mukaan lähijunaliikenteen piiriin tulisivat kehyskunnista vain Nokia ja Lempäälä. Ylöjärven ja Kangasalan joukkoliikenne rakentuisi yksinomaan bussiliikenteen varaan.
Tase 2025 -hankkeessa laadittu joukkoliikennejärjestelmäsuositus sisältää vaiheittaisen etenemisen kohti paremman tason joukkoliikennepalveluja.
Ensimmäisessä vaiheessa on määrä kehittää voimakkaasti seudun bussiliikennettä, ja seuraavassa vaiheessa aloitettaisiin lähijunaliikenteen ja Tampereen sisäisen katuraitiotieverkoston rakentaminen.
Antamissaan lausunnoissa kaupunkiseudun kunnat ja muut sidosryhmät ovat esittäneet seudullisen junaliikenteen nopeampaa ja alueellisesti laajempaa kehittämistä.
Kaava- ja maankäyttötarkastelu on määrä toteuttaa elo-marraskuussa tänä vuonna. Selvitys on tarkoitus hankkia Sito Oy:ltä 25 500 euron sopimushinnalla. Kuntayhtymän maksuosuus on 12 750 euroa.
Nokialla valmistellaan maakauppoja Ratahallintokeskuksen kanssa pysäköintipaikkojen lisäämiseksi rautatieaseman läheisyyteen. Valtuutettu Tuomo Nenonen teki valtuustoaloitteeen, että junat pysähtyisivät Kolmenkulman kohdalla, Nokialla, Harjuniityssä ja Siurossa.
Jorma Huovinen
Vastaukset 6
Vanhimmat
1. Tampere on suurempi
2. Tampere kasvaa nopeammin
3. Tampere on kakkoskaupunki
4. Tampereen talous on kunnossa
Turkua kannattaisi verrata Ouluun ja ehkä Jyväskylään.
Ei ainakaan nyt Vaalihuuman jo alettua,sanoo Pukkinen.Suuret ja vähemmän suuretkin päätökset Turussa siirtyvät vaalien jälkeen.Lue:siis sama peli ja meiniki jatkuu!!!
"600 miljoonan juna vie lentokentälle 2014".
http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article119102.ece
600 miljoonan juna vie lentokentälle 2014
Kehäradan rakennustyöt alkavat yksikön päällikkö Harri Yli-Villamon mukaan ennen länsimetroa.
[Kuva: Antti Mannermaa]
Lentokentälle vievä kehäradan rakennustyöt käynnistyvät ensi kesänä. 590 miljoonaa euroa maksava rata saadaan valmiiksi neljässä vuodessa.
18 kilometrin pituiselle radalle tulee aluksi seitsemän asemaa. Myöhemmin asemia rakennetaan tarpeen mukaan lisää pari kappaletta.
Kehärata alittaa lentokentän alueen kahdeksan kilometrin pituisessa tunnelissa. Aviapoliksen, lentoaseman ja Ruskeasannan asemat ovat metromaisia tunneliasemia.
”Tunnelin rakennustyöt aloitetaan yhtaikaa useasta paikasta. Maastossa radan tekeminen näkyy vasta hiukan myöhemmin”, yksikön päällikkö Harri Yli-Villamo Ratahallintokeskuksesta sanoo.
Yli-Villamon mukaan juuri tunnelin kaivaminen on työn haastavin osa.
Nopea yhteys jää vielä puuttumaan Junamatka Helsingin keskustan ja lentoaseman välillä sujuu kehärataa pitkin reilussa puolessa tunnissa.
Matka ei voi pitää kovin nopeana , jos sitä vertaa vaikkapa Tukholman Arlandaan. Arlandaan vievä juna hujauttaa 45 kilometrin matkan pysähtymättä parissakymmenessä minuutissa.
Yli-Villamon mielestä vertailu ei tee oikeutta kehäradalle. ”Arlandan ja Oslon Gardermoenin junakonseptit ovat erilaisia. En pitäisi Helsingin junayhteyttä hitaana”, hän sanoo.
Helsinki-Vantaakin saattaa silti vielä joskus saada nopean raideyhteyden. ”Uutta kaukoliikennerataa on pohdittu siten, että rata sukeltaisi Pasilassa tunneliin ja kulkisi sitten lentoaseman kautta pääradalle jonnekin Keravan seutuville. Korostan, että tällainen rata voi kyllä kysymykseen vasta vuosikymmenien kuluttua.”
Radan ehdoton etu olisi se, että pohjoisen ja idän suunnasta pikajunilla matkustavat pääsisivät suoraan kentälle. Matkaa nyt viivästyttävä vaihto bussiin tai junaan Tikkurilassa jäisi pois.
Tampereen seudulla rata jakaa mielipiteet. Suora yhteys maan pääkentälle olisi tervetullut, mutta toisaalta sen pelätään syövän oman Pirkkalan kentän kehittämisedellytyksiä.
”Suomessa ei ole aikoihin tehty pitkiä rautatietunneleita, jossa liikkuisi matkustajajunia. Turvallisuusmääräykset ovat tiukentuneet huomattavasti, ja tämä tuo oman haasteensa työhön.”
Rakentamista liikenteen seassa
Monimutkaisia järjestelyjä on odotettavissa myös paikkoihin, joissa uusi rata risteää Kehä kolmosen, Tampereelle menevän valtatien ja pääradan kanssa. ”Kaikissa näissä kolmessa paikassa ratatöitä joudutaan tekemään vilkkaan liikenteen seassa”, Yli-Villamo tiivistää.
Pääradan yli rakennetaan Koivukylässä kaksiraiteinen kaukalomainen silta. Näin kehäradalle kulkevat paikallisjunat ja pohjoisen suunnan kaukojunat eivät häiritse toisiaan.
Yli-Villamon mukaan radan rakennustyöt pyritään tekemään limittäin länsimetron kanssa. ”Kehärata lähtee näistä kahdesta ensin liikkeelle. Olemme tehneet paljon yhteistyötä länsimetron kanssa esimerkiksi turvallisuusasioissa.”
Kehärata on suunniteltu pelkästään paikallisjunaliikenteen käyttöön. Esimerkiksi lentoasemalta pääsee Helsingin keskustaan jatkossa kymmenen minuutin välein sekä Tikkurilan että Huopalahden kautta.
”Helsinki on varmasti eräs suurimpia kaupunkeja Euroopassa, joissa ratayhteys lentokentälle on puuttunut”, Yli-Villamo sanoo.
Vantaan kaupungin osuus vajaan 600 miljoonan euron kustannuksista on vajaat 200 miljoonaa euroa. Vantaa onkin radan suuri hyötyjä, sillä kaupunki suunnittelee asuntoja kymmenille tuhansille ihmisille muun muassa Kivistön aseman ympäristöön.
Kehäradankin kustannusarvio on luisunut ylöspäin hankkeen edetessä. Muutama vuosi sitten vielä arvioitiin, että kehärata saataisiin valmiiksi 450 miljoonalla eurolla, mutta nyt rahaa tarvitaan kolmannes enemmän.
Tampereen seudulla on nyt muutenkin paljon enemmän liikennehankkeita käynnissä ja on ollut aina.
Turkulaiset poliitikot ovat todella saamattomia, eivätkä aja lainkaan kotiseutunsa etuja, jos pääsevät kärkipaikoille valtakunnanpolitiikkaan.
Vielä 60-luvulla Turku kisasi tasavertaisena Tampereen kanssa Suomen toiseksi elinvoimaisimman ja väkimäärältään myös kaupungin arvosta.
Kyllä ovat turkulaispoliitikot vuosikymmenien ajan saaneet urakalla painaa töitä,että ovat saaneet upean Turun tällaiseen alennustilaan.
Lainaus:
Loimaa lähdössä mukaan paikallisjunaliikenteeseen
Loimaalla otetaan tänään kantaa paikallisjunaliikenteeseen. Kehittämisjohtaja Sami Suikkanen esittää tulevaisuuslautakunnalle lähtemistä mukaan Turku - Loimaa-radan kehittämiseen yhdessä Ratahallintokeskuksen kanssa.
Hänen mukaansa liikenne hyödyttäisi alueen elinkeinoelämää ja lisäisi sen houkuttelevuutta asuinpaikkana. Suppean liikenteen toteutus maksaisi vähintäin nelisen miljoonaa euroa.
Laajan säännöllisen matkustajaliikenteen toteuttaminen kaksinkertaistaisi kustannukset. Loimaan kaupunginhallitus tekee lopullisen päätöksen mukaanlähdöstä.
Varsinais-Suomen liitto pohjustaa paikallisjunaliikenteen käynnistämistä Turun ja Loimaan, Turun ja Salo sekä Turun ja Uudenkaupungin välillä.
Liitto odottaa kuntien vastauksia syyskuun 19. päivään mennessä. Maskun kunnanhallitus päätti maanantaina lähteä mukaan.
© |YLE| Turun Radio 22.08.2008 päivitetty klo 06:44:00
http://lotta.yle.fi/rswebtku.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content4481B