Saaristomerelle (kuten esim. JRxxx esittää) voisi perustaa tai kohentaa olemassaolevia. Äkkiä tulee mieleen G:n naapurissa oleva Brennskär (Uffe hukkui, kalaa ei saa), Norrbyyssä (Iniö) mentiin eläkkeelle, uusi jatkaa, Vaihela jatkaa Matin ja Katariinan jälkeen jne. G. jättää sellaisen aukon, että siitä riittäisi useammallekin lähipaikalle. Ehkä esim. Pensar voisi miettiä konseptiaan uudelleen nykyisen supistamisen tilalle. Stenskärissä ei ilmeisesti potentiaali yksinään riitä nykyisellään. Kirjaisten kauppiaskin voisi ehkä nähdä jonkinlaisia mahdollisuuksia laajennuksiin. Toivoisin myös, että esim. Lootholma (Kustavi) voisi palata satamien joukkoon mahd. nopeasti. Ahvenanmaalla on myös mahdollisuuksia kehittää satamia (esim. Torsholm ja Vårdö) laajempaan käyttöön.
Edellä olevissa esimerkeissä paikat ovat käytännössä valmiina eikä tarvitsisi lähteä nollapisteestä. Tuota listaa voi varmasti muokata moneen suuntaan, nykyisin veneilijöitä ohjataan liian harvoihin täpötäysiin satamiin.
Edellä olevissa esimerkeissä paikat ovat käytännössä valmiina eikä tarvitsisi lähteä nollapisteestä. Tuota listaa voi varmasti muokata moneen suuntaan, nykyisin veneilijöitä ohjataan liian harvoihin täpötäysiin satamiin.
Vastaukset 20
Vanhimmat
kuin sieniä sateella, kun löytyy veneilijöitä, jotka ovat tästä palvelusta valmiita maksamaan kustannuksia hiukan suuremman summan.Mutta se onkin siten semmoinen asia, ettei se onnistu.Oikea hinta kun olisi vuorokaudelta lähempänä 100 euroa ja 10 tuntuu olevan jo aika liki kipu rajaa.Kyllä siinä tulee käymään siten, että kun vanhoista pitäjistä aika jättää, siirtyvät kaikki vierasvene satamat pikku hiljaa isompien asutuskeskusten lähelle, jossa saadaan aikaan myös muuta asiakas kuntaa kuin rahansa tuhlanneita veneilijöitä
...oikeasta hinnasta on kyllä rajusti yläkanttiin. Muuttujia on tietysti paljon jo ihan sijainnista johtuen, ts. paljon merkitsee se, joutuuko maksamaan maa-alueen käytöstä ja jos, niin paljonko. Mutta jos kävijöitä on satakunta/yö, kuten esim. Nauvossa ison osan kesää, niin kyllä siinä alkaa olla eväät kannattavaan toimintaan parinkympin satamamaksulla. Ei ehkä aivan pelkän sataman voimalla, mutta jos mukaan saa liitettyä ravintolaa, kauppaa jne., niin alkaa homma elää.
Ihmettelen myös, eikö Suomen rannikolle olisi saatavissa EU-rahaa. Sillä on tiettävästi monet laiturit jo rakennettu Viroonkin.
kun tämmöistä bisnestä lähdetään pyörittämään, ovat pääoma kulut rajut.Ja se sinun sata yöpyjää on lievästi sanottuna puuta hienää.Niitä on jokunen viikko kesässä sinun sanoma määrä, muuna kesä aikana keskimäärin ehkä 15 - 20.Ja lopun vuotta ei yhtään.Realismia hiukan, jos kestää pyytää
...hieman itsellesi voisi toivottaa. Jo noilla sinun arvioillasi päästään hyvin sellaiseen 5000-6000 yöpymiseen yhteensä; esimerkiksi Nauvo on juhannukselta elokuun alkuun aivan täynnä, mistä jo yksinään kertyy nelisentuhatta yöpymistä. 3000 yöpymisen pitäisi olla varsin helppo tavoite, kunhan paikan maine vähän karttuu. Pääomakulut taas jakautuvat usealle vuodelle, ei tätä niin tarvitse eikä pidä laskea, että heti ensimmäisenä kesänä pitäisi saada rahastettua pois kaikki perustamiskustannukset.
Muuttujia on tietysti paljon; täysin puhtaana bisneksenä kuvio on vaikein, asia helpottuu huomattavasti, jos kunta astuu edes jossain määrin mukaan perusinvestointiin. Kaavoituksen suhteenhan tarvitaan joka tapauksessa kunnan myötävaikutusta. Rannikkokuntien luulisi olevan kiinnostuneita asiaan jonkin verran panostamaan.
Suurempi ongelma kuin varsinainen investointi on luultavasti sopivan paikan löytäminen. Pitäisi olla suojainen satama luontojaan tai sitten kunnan ja ympäristökeskuksen pitäisi sallia melko järeä aallonmurtaja ja sen pitäisi lisäksi olla teknisesti kohtuullisen helppo toteuttaa.
Kaikkein järkevin ja toimivin malli olisi todennäköisesti se, että kunta tekee perusinvestoinnin (laiturit, huoltorakennus, kunnallistekniikka, sähköistys ja mahdollinen aallonmurtaja) ja vuokraa toiminnan sitten hommaa pyörittävälle yrittäjälle/yhtiölle sellaisella vuokratasolla, että investointi suurinpiirtein kertyy takaisin n. 15-20 vuoden tähtäimellä. Tukirahaa kunta tietysti haalii mistä vain keksitään. Näillä emmeillä ei pitäisi olla mahdoton pyörittää hommaa kannattavasti 20-25 euron vuorokausimaksulla.
Ei se helppo bisneksenlaji ole, etenkään kun rajoitettu sesonki huomioidaan. Mutta ei mahdotonkaan; tuskin olisi muuten nyt Korpoströmissä laajat rakennustyöt käynnissä tai Verkanissa tuliterä laituri ja huoltorakennus.
Sinä taisit olla sitä mieltä, että pitäisi olla yöpymismaksun satanen per yö, jotta kannattaisi? Sillä hinnalla saa hotellihuoneen jopa Helsingistä. Ja vaikka se hotelli toimiikin vuodessa n. 2,5-kertaisen ajan verrattuna venesatamaan, niin myös sen investointikustannukset ja käyttökustannukset ovat moninkertaiset, eikä käyttöaste silti juuri 50% ylitä vuositasolla.
..........tekstissäsi ei ole juuri mitään, joka vastaa todellisuutta, ikävä kyllä. Jos julkisen puolen todella saisi jotenkin mukaan, oltaisiin lähempänä arvioitasi. Kuntatalous luo kuitenkin mahdollisuuksille synkempiä varjoja. Jos vierassatama toimintaa pyöritetään nollakustannusperiaatteella ilman tukia, satamamaksu asettuu jonnekin 50-70 euron hujakoille, edellyttäen, että kaikilla ihmisillä, jotka ovat jotenkin asian tiimoilta työskennelleet, saavat muita tuloja sesongin ulkopuolelta.
...kohta mielestäsi ei vastannut todellisuutta? Aloitetaan yöpymismääristä: jo pelkästään Gullkronassa arvioitiin yöpymisiä olleen yli 5000 vuodessa. Nauvo ei kerro määriä, mutta kun tiedämme sataman olevan täynnä juhannuksesta elokuun alkuun (paino sanalla TIEDÄMME, minä nimittäin olen siellä usemaan kerran käynyt, sinä ilmeisesti et), voimme helposti laskea että 5000 menee sielläkin rikki. Toisin sanoen yhtä venepaikkaa kohti tulee yli 50 yöpymistä.
Ihan vertauksen vuoksi: Espoon Keilaniemen New Port -satama, jonka laiturifasiliteetit ovat korkeampaa (ja kalliimpaa) tasoa kuin hyvätasoisessakaan vierassatamassa olisi välttämätöntä, vuokraa kausipaikkoja hinnalla, jonka saavuttamiseen sillä sinun haarukkasi alareunalla (50 euroa) riittäisi vähän 25-30 yöpymistä per venepaikka. Tiettävästi se on aivan "täyskaupallinen" satama ilman mitään osallistumista julkiselta sektorilta ja tuskinpa he pyörittävät siellä mitään tappiolla, vaikka investointi on varmasti merkittävästi isompi kuin tarvittaisiin vierassatamaan kauempana keskustoista.
Ihan huvin vuoksi: kun kerran niin vahvasti hehkutat 70 euron vrk-maksua, niin mitä sinä lasket vaikkapa 50-paikkaisen vierassataman vuosikustannuksiksi ml. pääomakulut (eli lainanhoito, tuskin kukaan tuommoista panisi pystyyn suoraan taskustaan).
vielä päälle.Sinun antamalla yläraja hinnalla ja yöpymis määrällä saadaan koko kesä kuukausien ajalta 150 000 euroa ja kesäkuun alusta elokuun loppuun joka yö on 66,6666.... yöpyjää.Siis lasku taito kunniaan ja pikkaisen realismia, mutta sitä on kait turha pyytää sinulta, kun näkyy olevan aika iso ego, kun ottaa haulla sinun tarinasi esiin
Sinä lasket "koko kesän" kovin lyhyeksi. Minun kirjoissani toukokuu ja syyskuu ovat vielä veneilykautta; kyllä silloin pitäisi ainakin viikonlopuiksi saada ihan kohtuullinen käyttöaste. Arvioin potentiaalisen kävijämäärän niin, että juhannuksena ja siitä n. 7-8 viikkoa eteenpäin satama olisi jokseenkin täynnä (varsinkin kun ulkomaanelävien määrä vesillämme näyttää olevan lisääntymään päin). Tämähän ON tilanne esim. Nauvossa ja oli Gullkronassa. Eivätkä muutkaan hyvätasoiset vierassatamat tälle arviolle pahasti ole hävinneet.
Kolikon toisella puolen on sitten se, että eihän tällaisessa sesonkihommassa ole myöskään ympärivuotista henkilökuntaa eikä niille kesäduunareillekaan makseta läheskään maan keskiarvopalkkoja. Eikä liene realistista olettaa tuon olevan edes omistajalle vuoden ainoa tulonlähde (tuskin niin on yhdessäkään vierassatamassa).
Taisit olla sinä, joka väitti oikeaksi hintatasoksi 70 egeä per yö. Se merkitsisi veneilykauden liikevaihdoksi 200 000 - 300 000 euroa vielä varsin vaatimattomalla kävijämäärällä. Ihmettelen, millä kustannusperusteilla oletat tuon tarvittavaksi liikevaihtotasoksi?
Toisaalta, kun laskee kielivirheet tekstistäsi, lakkaa odottamasta mitään järkevää vastausta sinulta.
sinä se hakån joka ei ymmärrä kylmiä numeroita, vaan inttää aina vastaan joka asiassa.Paitsi tietysti siinä t... jutussa.Hyvä jrxxx , anteeksi mutta sinusta ei voi edes käytää isoja kirjaimia, ymmärtäneet mitä se tarkoittaa, vaikket olekkaan niitä maailman vaatimattomimpia henkilöitä, mutta toisaalta et kyllä fiksuimpiakaan.Siis REALISMI on ilmeiseti sinulle tuntematon sana.Tai voihan se olla, että egosi on niin iso ettet sitä ymmärrä.Joten kun puhut noista yöpymis määristä vuosi tasolla ja kun tunnut melkein asuvan noissa muutamissa paikoissa , niin kysäise montako yöpymistä oli viimme vuonna ja ylläty.Sen jälkeen voisit yrittää kevyesti ajattelua. P.s. Se että sinun kirjoissa touko- ja kesäkuu ovat veneily kautta tarkoitta ettei se suurimmalla osalla ei ole
Kirjoitit: "Eikä liene realistista olettaa tuon olevan edes omistajalle vuoden ainoa tulonlähde (tuskin niin on yhdessäkään vierassatamassa)."
Olet väärässä. Minulla ei ole muita tulonlähteitä. Siksi kunnioitan niitä venelijöitä jotka tulevat maksamaan satamamaksun vapaehtoisesti. He saavat myös hyvä palvelua. Jotkut vaan ei halua maksaa ne muutamat kolikot mutta palvelua kyllä vaativat. Näitä ei kaivata merelle.
Veneilykausi on ainoastaan 5 viikkoa. Harva on ne jotka tulevat tämän ajanjakson ulkopuolella.
tilanne, mikäli ei löydy muita ansiomahdollisuuksia. Toisaalta on vaikea löytää sellaista työtä, jossa 2 kk:n aikana hankkisi elannon vuodeksi. Mikäli näitä löytyisi, hakijoita olisi varmasti runsaasti.
Lisäisin esimerkkien kautta tilannetta satamien osalta. Esim. Houtskär, käytännössä lähes kaikki veneet ohjataan Nässbyyhyn ja jotkut harvat käyvät myös Jungfruskärissä. Miksei laivan lähdön jälkeen Vadviken ole minkäänlaisessa käytössä? Mossalassa ainoa ranta (leirintäalue) taitaa olla venäläisomistuksessa. Kivimosta minulle ei tule mieleen kuin yhteysaluslaituri (lossilaituri). Jos jätetään luonnonrannat pois, vaihtoehtoja on todella vähän. Korppoossa tilanne on parempi. Kaikkien rantojen ei tarvitse olla täysin varusteltuja, veneet ovat nykyisin melko itseriittoisia. Hinnasta olen sitä mieltä, että joku hinta pitää olla, muuten rannasta tulee helposti "pulsujen kesäsiirtola". Summan voisi pistää vaikka paikalliseen VPK-työhön tms.
...vastaampa nyt kuitenkin sinulle, vaikka tekstisi tuossa jatkossa on jo taas luisunut suhteellisen agressiiviseksi.
Esimerkiksi otetaan vaikkapa Hangon Itämeren Portti, täysin yksityinen satama. Hankohan on tunnetusti yksi maamme vilkkaimmista vierassatamista.
Em. satamassa käy vuosittain hiukan yli 3000 vierasveneilijää (rannan puolella tuhannen enemmän, luvut löytyvät vuosittain Hangon Lehdestä). Saareen on rakennettu pari vuotta sitten uusia jahtipaikkoja, joiden tuotantokustannus oli reilu 20.000 euroa kaikkineen per paikka. Kaikkiaan satamassa on noin 160 paikkaa. Eli 3000/160 on pyöreästi 19 yöpymistä paikkaa kohti. Muistaakseni uuden "ns. jahtipaikan" yöpyminen kustansi 50 euroa. Siis laskennallisesti 50x19 = 950 euroa tuottoa jahtipaikkaa kohti. Investointi oli siis 20.000 ja jos lasketaan vaikkapa, että rahoituskorko olisi maltillinen 5%, havaitaan, ettei investoinnin pääoman kuolettamiseen tai siis lyhennyksiin enää jääkään rahaa ollenkaan....
Tämä vain yhtenä esimerkkilaskelmana....
Kalliin lutvakka on satama. 20 ke*160 paikkaa = 3,2 Me. Ja ilmeisesti vielä paljon lisää, jos tuo 20 ke on vain "uuden jahtipaikan tuotantokustannus", joten aiemmin investoidut rakennukset ym. tulevat tuon päälle. Mutta eikös Itämeren Portissa ole vierasveneiden lisäksi osakkaiden omia veneitä, vai onko ne mukana tuossa yöpymisvuorokausimäärässä?
Eihän tuollainen meininki kannata missään maalaismarinassa, ellei satamaa rakenneta yhteiskunnan rahoituksella.
Toisaalta, esim. Gullkronassa olevat ponttoonilaiturit on uitettu paikalle huomattavasti alle kolmen miljoonan euron kustannuksella.
Eikä satama kannata ellei siinä ole oheispalveluja, joiden avulla lisätään kassavirtaa, sekä veneilijöiden että mahd. muiden asiakkaiden avulla jos satama sattuu olemaan maaliikenneyhteyden päässä. Olihan ne Kasnäsin putiikista ostetut uudet potut todella kullankalliita, sillipurkista puhumattakaan ;-)
No, vierassatamien rakentaminen ei onneksi ole kiinni enempää JRän kuin hohhin äärimielipiteistä. Totuus lienee jossain siellä välillä ja joku touhukas, työteliäs, palveluhenkinen yrittäjä aina silloin tällöin ottaa onneksi haasteen vastaan.
...ei ole uskottava. 20 000 euroa per paikka? Sellaiseen raskasponttonilaituriin, jota noissa normaalisti käytetään, saa yleensä mahtumaan 10-12 paikkaa, jopa enemmän tiiviisti pakkaamalla (joskaan en pitäisi enää nykyään järkevänä yrittää, koska venekoot ovat kasvaneet). Sellainen ponttoni maksaa noin 30 000 - 35 000 euroa paikalleen asennettuna ja sähköpisteillä varustettuna. Yhtä paikkaa kohden investointi on siis alle 5000. Päälle tulee tietysti muu rakentaminen. Mutta käytän taas sitä NewPortia verrokkina: 3,5 m leveiden paikkojen osakehinta on alle 14 000 egeä ja ne ovat poikkeuksellisen kalliisti toteutettuja (puomipaikkoja käveltävin puomein) ja kalliissa rannassa. En usko investointihinnan yltävän kovin lähelle osakehintaa, olisi hieman outoa bisnestä, jos yltäisi.
Tältä pohjalta olisi perin outoa, jos yhden vierasvenepaikan perustamiskustannus ylittäisi 10 000 euroa. 100% lainarahoitettuna pääomakulut olisivat vuodessa normaalisti n. 1000 euron luokkaa. Siihen päälle palkat yms; 25 euron vrk-maksulla (sähköineen) ja vaikkapa 80 yöpymisellä/paikka/kausi ollaan tukevasti voiton puolella.
Muuten, Itämerenportin kotisivujen mukaan heillä on YHTEENSÄ 160 paikkaa, ei 160 vieraspaikkaa. Todennäköisempi yöpymismäärä per vieraspaikka lienee jossain 50 paikkeilla per kausi ja siellä on alentavana tekijänä se, että useimmat menevät mieluummin kaupunginsataman puolelle, jos siellä vain on tilaa. Itämerenportin perusbisneshän on niissä kotisatamapaikoissa ja ravintolassa.
Itämerenportin pitäisi olla sinullekin tuttu. Sinne on nyt rakennettu paikkoja isoille veneille, siis niitä mainittuja jahtipaikkoja. Varmasti ovat maksaneet tuplaten New Portin paikkoihin verrattuna.
..niin. Mistähän sitä aloittaisi...
Itämeren Portti on osake pohjainen satama jonka kaikki paikat ovat jonkun omistuksessa. Vierasveneilijät käyttävät näitä paikkoja osakkaiden poissaolessa. Vierailuja on vuodessa jo mainittu reilu 3000. Eli vierailut per paikka on tuo 19. Sataman käyttöaste on viime vuosina ollut sitä luokkaa, ettei se juurikaan sesongin aikana enempää vedä.
Ravintola on vuokrattu, joten siitä tulee vuotuinen vuokratuotto. Kysymyksessähän on sesonkiravintola, joka on 3 kk vuodessa auki, joten vuokra on suhteutettava tähän.
Koska kysymyksessä on osakepohjainen satama, jonka jokainen paikka on osakkaan omistama, kotisatama toiminta ei ole businesta. Osakkeen omistajallehan yhtiön pitäisi tuottaa osinkoa. Itämeren Portin tapauksessa "osinko" onkin vastike (siis negatiivinen), kuten kotisivuilta näkyy. Eli nykyisillä vierasmaksuilla ei kyetä kattamaan satamatoiminnan kuluja.
Laskelma, jonka esitin, ei ole mielipide, vaan toteutunut investointi. Kysymys on nimen omaan niistä uusista "jahtipaikoista". Tietty kevyempi rakennelma tulee halvemmaksi, mutta kuten totesit, venekoon kasvaessa pieniä paikkoja ei kannata liikaa rakennella. Urakka kilpailutettiin erittäin perusteellisesti, joten halvemmalla sitä ei voinut toteuttaa.
Sinänsä laskelma oli esimerkki tilanteesta, jossa vastaavanlainen satama rakennettaisiin vain vieraskäyttöön ja koko maa ja vesialueesta pitää maksaa käypää vuokraa. Itämeren Porttihan rahoitti uudet paikat osakeannilla, koska osakepohjainen satama on.
Onko Lootholma suljettu. Eikö se ollut se leirintäalue?
tuo enemmän tai vähemmän suljettu, veneellä pääsee laituriin ja autotie on suljettu. Paikallinen taksiyrittäjä käy keräämässä 7 euroa/yö paikalletuodusta puuceestä ja roskalavasta. Grillipaikka on mäessä. Alueella on vuosia kestävä suunnitelma kunnallistekniikasta ja uusista rakennuksista, laiva puretaan. Eli sillä summalla saa olla suht. rauhallisesti, jos haluaa.
Helsingholm on ilmeisesti Gullkronan poistuttua jollain tavalla laajentamassa toimintaansa. Pensar sitä vastoin kaavailee ravintolan muuttamista vain tilausravintolaksi :( Pensar olisi niin loistavalla paikalla, että soisi paikkaa ennemmin kehitettävän toiseen suntaan. Rantaan on ollut suunnitteilla lisää laituripaikkoja, mutta mahtaneeko konkretisoitua...
Pensar on todella hyvällä paikalla, joten kehittäminen olisi suotavaa! Sähköä laiturille ja kunnolliset suihku/wc -mahdollisuudet niin uskon että kävijöitä riittäisi! Etenkin ne Gullkronan kävijät voisivat innostua. Nykyisellään ei kyllä oikein houkuttele, tuli kerran käytyä tänä kesänä. Ravintolan vieressä haisevat saostuskaivot (tms.) veivät viimeisetkin ruokahalut.