Ihmettelen, mistä tuskasta te- samat ihmiset, jotka ette pidä aborttia vääränä tai vaikeita jälkiseuraamuksia (tunteita) aiheuttavana tekona, vaan pelkkänä 'ei-vielä-minkään/solumöykyn poistona'- nyt puhelette..?!
Nyt pelkkien faktojen ja mielipiteensä esittäminen onkin yllättäen niin kovin teitä syyllistävää ja tuskaa aiheuttavaa. Mistä se tuska tulee, jos abortti on kerran toimenpide, jossa ei tehdä mitään pahaa kenellekään/väärää, ja jonka kanssa suurin osa tekijöistään on sinut?!
(Tarvitseeko tämäkin poistattaa, vai kykenettekö ihan vaikkapa vastaamaan ja keskustelemaan..?)
Nyt pelkkien faktojen ja mielipiteensä esittäminen onkin yllättäen niin kovin teitä syyllistävää ja tuskaa aiheuttavaa. Mistä se tuska tulee, jos abortti on kerran toimenpide, jossa ei tehdä mitään pahaa kenellekään/väärää, ja jonka kanssa suurin osa tekijöistään on sinut?!
(Tarvitseeko tämäkin poistattaa, vai kykenettekö ihan vaikkapa vastaamaan ja keskustelemaan..?)
Vastaukset 173
Vanhimmat
perustietoa
Syyllisyys, häpeä, helpotus - naisen tunteita,
kokemuksia ja toiveita tuesta
raskaudenkeskeytysprosessin aikana
Kirjallisuuskatsaus Kätilöopiston sairaalan perhesuunnittelupoliklinikalle
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/38819/stadia -1208159024-4.pdf?sequence=1
..niitä vaikeita tunteita on paljon! Mistä ne siis tulevat (mm.syyllisyys ja katumus), jos abortissa ei kerran tapahdu/tehdä mitään pahaa?
En lukenut kokonaan tuota opinnäytetyötä- ainakaan vielä.
Siinäpä tyhjentävää tietoa.
Toivon, että ketjun aloittajakin jaksaa lukea.
raiskataan tai oma isä käyttää vuosia hyväksi, siinä tyttö tuntee itsensä syylliseksi ja pahaksi ihmiseksi. MIKSI hän niin tuntee kun ei kerran ole koko tapahtumaa edes aiheuttanut?
Opiskele vaikka perus psykologiaa ensin ennekuin vineet täällä.
Kukaan ei tuntis katumusta abortista jos kaikki ympärillä ei huutais sua murhaajaks ja syntiseks vaan asiaa pidettäis kaikkien mielestä hyvänä ja normina hommana. Yhteiskunta ja hyvinvointi kulkee käsikädessä urpo!
..(jotkut) tuntee syyllisyyttä siksi, että siinä teossa, johon hän joutuu mukaan (uhriksi) on rumaa ja likaista. Sillä tytöllä on se syyllisyys sisällään, mutta mikäli hän ei itse kokisi syyllisyyttä, ei kukaan ulkopuolinen voisi häntä syyllistää muuten kuin aivopesulla. On myöskin ihmisiä, joilla on psyykkinen häiriö, joka aiheuttaa syyllisyydentunteita pienimmästäkin toisten tekemästä/sanomasta asiasta, mutta silloinkin syyllisyys on siellä itsessä.
Miten voi tuntea syyllisyyttä faktan ja mielipiteen toteamisesta? Juuri siten, että se syyllisyys on jo siellä omassa itsessä.
Voit tutustua itse siihen peruspsykologiaan- minä olen mennyt jo paljon pidemmälle.. :)
vedettiin esiin raiskaus/insesti -kortti! :D
Kumma että käsittääkseni abortti tuntuu useimmista pahalta vaikkeivät olisikaan kohdanneet sen arvostelua? Mutta tokihan sen tehneitä harmittaa kun muut sanoo 'ääneen' itsekin tietämänsä asian, kuinka väärä ja paha teko se on, puhumattakaan siitä kuinka ressukoiden läpinäkyvä syyllisyydentuska on helppo huomata :D
abortin vastustajille tuolla inttämisellä. Myötätunto kallistuu väkisinkin abortin kokeneiden puolelle, vaikka en itse aborttia näissä olosuhteissa tekisikään.
Nythän puhutaan jo ihan eri asiasta. Taitaa olla taas joku muu, joka inttää.. :)
niin tuskin kenekään perusmielipiteitä sillä suuntaan tai toiseen heilutetaan.. joten etköhän oo ollu ihan kokoajan siellä 'kaikki myötätunto abortoijille' -puolella :)
Pakko kai kysyä uudelleen jos eräiden "vastaus" on kerta toisensa jälkeen se että vingutaan sensuuria apuun!
Ihan sama kumpaa kiistapuolta sinä diggaat. Ap:n ilmeisenä tarkoituksena on saada abortin puolustelijat ajattelemaan, eikä piiloutumaan propaganda verhon taakse niin kuin he tavallisesti tekevät.
Lastenhankinta on yleensä kaikille iso päätös. On sitten kyseessä päätös siitä, että niitä ei hankita tai että niitä hankitaan. Kyllä kyseessä on aina yksi ihmiselämän isoimmista päätöksistä. Riippumatta tosiaan siitä, miten suhtautuu siihen konkreettiseen alkioon juuri kyseisellä hetkellä ja kyseisessä kehitysvaiheessaan.
Totta kai kyseessä on vaikea päätös. Onhan kyse koko omaa tulevaisuutta koskettavasta ratkaisusta. Ja on kyse koko omaa vartaloa koskettavasta muutoksesta (enkä puhu mistään ulkonäköjutuista ja -repsahduksista). Raskaana oleminen on hyvin konkreettinen ja kroppaa mullistava tilanne, jonka tasapainoittuminen jatkuu vielä pitkään keskeytyksen jälkeenkin.
Siis raskaus ylipäätään on hyvin iso asia niin henkisesti kuin fyysisesti. Kukaan tuskin haluaa huvin vuokseen sotkea oman kroppansa hormoneja moniksi kuukausiksi, vaikka ei sitä alkiota ja sen kuolemaa ongelmana pitäisikään. Ihan samahan koskee jo kierukoitakin aborttiin verrattuna: täsmälleen sama alkio kuolee molemmissa, mutta abortissa naisen kroppa kokee suuremmat hormonaaliset muutokset. Näiden erohan on vain käytännössä naisen tiedoissa ja kropassa tapahtuvissa muutoksissa.
Yritä nähdä ero konkreettisen alkion (=yksilön) välillä ja abstraktimmasta ajatuksesta mahdollisesta tulevaisuuden lapsesta ja sen tuomista muutoksista elämään. Sinä ehkä koet "vaikeana päätöksenä" tuon konkreettisen alkion eli ihmisyksilön elämän päättämisen - minä koen "vaikeana päätöksenä" sen abstraktimman muutoksen niin tulevaisuuteen kuin minuun konkreettisesti. Siis minulle se konkreettinen ihmisyksilö ja _sen_ kehittymisen päättäminen ei tee päätöksestä vaikeaa, vaan ne muut tekijät - päätös tulevaisuudesta ja _raskaana olemisesta_.
Minä en myöskään kuvittele ajatusteni olevan muiden ajatuksia. Ihmiset ovat erilaisia, niin jokainen aborttia harkinnutkin. Ja jokaisen ratkaisu ja tunteet ovat jokaisen omien kokemusten tulos.
..siis kaikki tunteet vain itseesi? Sillekö, että se toinen ihmisyksilö- oma lapsesi, joka on silloin vielä alkio- menettää koko elämänsä, sinä et suo ajatustakaan ja siitäkö et tunne mitään vaikeita tunteita?
Eli faktojen ja oman mielipiteensä toteaminen saa aikaan tuskaa ja syyllisyyttä.. mistä? Niistä kehon muutoksista ja siitä raskaanaolosta vai?
Mitä vaikeaa voi olla päättää, että ei halua olla raskaana ja saada sitä lasta, kun kerran siinähän palataan vain alkutilanteeseen- tilanteeseen, jossa ei oltu raskaana- jos kerran sillä alkiolla ei ole arvoa tai sen poistamisesta ei koidu vaikeita tunteita?
sieltä saat vastauksen tyhmään ja provosoivaan kysymykseesi. "Mitä vaikeaa voi olla päättää, että ei halua olla raskaana ja saada sitä lasta, kun kerran siinähän palataan vain alkutilanteeseen- tilanteeseen, jossa ei oltu raskaana- jos kerran sillä alkiolla ei ole arvoa tai sen poistamisesta ei koidu vaikeita tunteita? "
..ihan omin sanoin, jos sinulla kerran on esitettyyn kysymykseen selkeä vastaus?! :)
Et esittänyt kysymystäsi minulle, mutta vastaan kuitenkin - ei, kun vanhinko kävi, minua suretti ja hatutti aivan pirusti, mutta lähinnä huono säkäni (siis MINUN huono säkäni), ja kun abortti oli onnellisesti ohitse tunsin vain helpotusta. Sikiölle, sen tunteille, fyysiselle tai psyykkiselle hyvinvoinnille en todellakaan uhrannut sekunnin murto-osaa.
eli minulle aborttia ei ole tehty. Olen sosiaali- ja terveyenhuollon ammattilainen ja asian kanssa viikoittain tekemisissä.
Kysymyksesi on erittäin asiaton ja osoittaa että haluat vain jonkinlaista tyydytystä itsellesi tivaamalla, mitä henkistä tuskaa nainen voi tuntea abortin jälkeen. Asiatietoa et nähtävästi halua.
kommentistasi. Selkeästi olet ammattilainen – sinunkaltaisiasi tarvitaan lisää.
..miten toteamukseni siitä, että juuri nuo lapseni olisin tappanut abortissa, mikäli olisin siihen päätynyt, ja minun _mielipiteeni_ voi syyllistää ihmisiä, joiden mielestä abortissa ei ole mitään väärää, eikä siinä tapahdu muuta kuin poistetaan se 'solumöykky, jolla ei sinänsä ole mitään arvoa'..!?
Osaatko vastata ja keskustella asiasta?
voi noin vain päättää "hankkia" lapsia, jollei sitten ole kysymys adoptiolapsista -eikä niitäkään kaikille anneta. Omien biologisten lasten saaminen on korkeammassa kädessä niin kuin vanha kansa tapasi sanoa.
Kun menee naimisiin, niin silloin on valmis saamaan lapsia, jos Luoja niitä suo. Isoin päätös on tuo päätös avioitumisesta.
Miksihän nykyisin luonnollisista asioista on tehty niin luonnottomia? Varmaan tämän ajattelutavan takia abortit ovat lisääntyneet.
ihan mielenkiintoinen keskustelu, ellet koko ajan spämmäisi tätä lausettasi. Otetaanpa nyt koko VR:n kalusto käyttöön junia myöten, kun kiskot eivät enää riitä.
Otan käyttöön /- -asteikon asiaa selventääkseni. Jos tilanne on
A) 100/-0: Kaikki on selvää. Tilanne on lapselle suotuisa. Synnytetään.
B) 53/-47: tilanne on vaikea, ajatukset ovat puolesta ja vastaan. Päädytään synnyttämään. Toivotaan, että valinta on oikea.
C) 47/-53: : tilanne on vaikea, ajatukset ovat puolesta ja vastaan. Päädytään aborttiin. Toivotaan, että valinta on oikea.
D) -100/ 0: Kaikki on selvää. Tilanne ei ole lapselle suotuisa. Tehdään raskauden keskeytys. (solumöykkyajattelu)
Todennäköisyyslaskennalla saadaan melkoisen monta variaatiota puolesta ja vastaan -suhteista. Jätän laskettavaksesi.
Kun hoet tuota "solumöykkyä", luokittelet kaikki abortin tehneet alimpaan luokkaan. Tarkoituksella tietenkin – itsekin kerroit punninneesi vaihtoehtoja, taisit itse olla jossakin 70-vaiheilla? Ja nyt pidät omaa valintaasi ainoana oikeana.
Rispektiä, hei.
jokin vaatimaton opinnäytetyö. Eihän kyseessä ole edes pro gradu-tutkielma, saati sitten väitöskirja. Oletko itse tuon opinnäytetyön tekijä, vai miksi mainostat sitä täällä?
Täällä keskustellaan palstalla esiin tulleista kysymyksistä eikä joistain opinnäytetöistä.
Ap:n kysymys on asiallinen. Täällä on väitetty, että alkio ei ole minkään arvoinen, ja että sen poisto on verrattavissa luomen poistoon. Miksi sitten abortinteko on niin vaikeaa ja raskasta ja arkaluontoista ja mistä kumpuaa tuo vaatimus, että abortin tekijöitä pitää sääliä ja ymmärtää, kohdella silkkihansikkain?
Abortintekijät haaskaavat maamme vähäisiä terveydenhoitovaroja, kun eivät viitsi ehkäistä. Potkut persuksiin he ansaitsevat eikä säälittelyä!
..koska keskustelua viedään (tahallisesti) koko ajan sivuraiteille ja keskitytään minun osoitteluuni. Mieluummin minäkin pysyisin ja etenisin asiassa. :)
Eli abortinpuoltajat ovat korostaneet kerta toisensa jälkeen sitä, miten vain hyvin harva katuu tai tuntee syyllisyyttä, ja miten abortissa ei tapahdu mitään pahaa. Jos näin on, mistä tuo valtava syyllistyminen ja syyllistämisestä syytteleminen? Päätöksestään/teostaan varmat ja sitä katumattomat ja siitä syyllisyyttä tuntemattomat, kun eivät yksinkertaisesti voi syyllistyä pelkän faktan ja (jonkun _oman_) mielipiteen toteamisesta!
Oletko sinä siis sitä mieltä, että solumöykkyajattelu ja ne katumattomat ja syyllisyyttä tuntemattomat abortintekijät ovatkin vähemmistössä, ja että suurin osa ei siis pidäkään alkiota arvottomana solumöykkynä ja kantaa syyllisyyttä sisällään?
Tottakai aborttiin liittyy tunteita, joista on hyvä keskustella. Tunteiden kieltäminenkin on yksi itsesuojelun keino. Helpotuksen tunteen jälkeen ihmismieli voi ryhtyä spekuloimaan tyyliin "mitä jos?". Mielen työskentelyn pitäisi antaa tapahtua ja toista voi auttaa käymään näitä ajatuksia läpi. Muutoin asia saattaa pulpahtaa joskus paljon myöhemmin käsittelemättömänä pintaan.
Harvoin kuitenkaan olen kuullut käänteisestä spekuloinnista ("jos en olisi tehnytkään lapsia" kun lapset ovat jo valmiina siinä).
Puhuminen ja kirjoittaminen (jos ei ole ketään kenelle puhua) auttavat ihmismieltä pääsemään eteenpäin. Väittely ei sitä hirveästi edistä. Sitäpaitsi väittely aiheesta on melkoisen turhaa (paitsi uskontotieteisstä ja filosofiassa, joihin se sopii). Syyllistämisellä/syyllistymisellä tarkoitat tässä ilmeisesti tällaista väittelyä.
Siitä onko abortti "väärin" vai "oikein" emme oikeastaan voi sanoa mitään, kun emme kulje toisen mokkasiineissa. Laillinen abortti ei Suomessa ole suoranaisesti väärin, mutta toisen pakottamiminen ratkaisuihin joihin tämä ei ole valmis sitä selkeästi on (aborttiin, adoptioon, synnyttämään). Päätös on vain naisen/tytön (eikä esimerkiksi hänen äitinsä tai sosiaalityöntekijän).
on se vastaukseni, jota pyysit.
ja olen toki oman graduni tehnyt (muusta aiheesta. Metodiosa on raskas, mutta työn empiirisessä osassa on erittäin hyvin kuvattu naispotilaiden tuntoja ja myös sitä miten potilaita voisi tukea.
Joillakin täällä voi olla lynkkauksenhaluisia mielipiteitä siitä miten potilaita voisi kohdella mahdollisimman huonosti?
huonosti, olivat he sitten mistä syystä hyvänsä sairaalassa. Siinä ei juuri ole huonontamisen varaa. :)
mutkat suoriksi etkä suostu ymmärtämään saamiasi vastauksia.
Keitä ovat nämä "abortinpuoltajat", jotka kirjoittelevat näitä solumöykkyjuttuja ilmeisesti ryhmänä? Minä en ole montaakaan sellaista juttua lukenut, ainoastaan sinä olet takertunut asiaan.
Monet ovat yrittäneet kertoa, miten vaikeaa on tehdä päätöksiä ei-toivotun raskauden suhteen.
Oletko oikeasti niin naiivi, että yrität saada abortin tehneitä kertomaan, että he katuvat, jotta voisit tuntea... vahingoniloa?
Varmasti joku katuu, itse en. Vaikea päätös, joka vuosien varrella on osoittautunut ehdottoman oikeaksi. Ihminenhän on eläin - syntyy, nai ja kuolee. Omien geenieni kohdalla päätin katkaista tämän minulle merkityksettömän ketjun.
Tämä typerä maailma hoitaa tuhonsa varsin hyvin ilman minun jälkeläisiäni.
että suuri osa tämän palstalla lynkkaajista on terveydenhuoltoalalla.
Onneksi on poikkeuksiakin, todellisia ammattilaisia.
on hoitoalan ihmisillä (ainakin 1980-luvulla ja sen jälkeen valmistuneilla) ihan selkäytimessä. Tosin saattaa olla esim vanhustenhuollon lähihoitajia, joiden opintojen sisällöstä en tiedä.
Jo testit karsii kovin tunnepitoisesti asennoituvat ja pro life -aktivistit.
"Kun menee naimisiin, niin silloin on valmis saamaan lapsia, jos Luoja niitä suo."
D: D: D:
Koska se konkreettinen ihmisyksilö, lapsi, alkio, kutsuu sitä miksi tahansa, on todellakin sillä hetkellä vasta konkreettisesti hyvin aluillaan olevan kehittyvä ihmisyksilö. Siis tärkeämpää on abstrakti tulevaisuuden lapsi ja käytännöllisempi tulevaisuuden muutospaine lapsentulon takia.
Yksinkertaisesti sillä alkiolla ei satavarmasti ole tunteita, joten se että SE menettää elämänsä, on minulle _sen alkion kannalta_ vähäpätöisempää kuin lehmän kannalta se, että se lehmä menettää elämänsä tullakseen meidän ruokapöytään. Koska se lehmä oli kehittyneempi kuin se alkio.
Siis tärkeämpää on se, mitä MINUN mielestäni joku tai jokin menettää. JA siis se, että se alkio ei mielestäni voi menettää vielä mitään, ainoa menetyksentuntija olen minä. Ethän sinäkään pohdi sen alkion kantaa, vaan mitä se SINUN MIELESTÄSI menettää ja miten olennaista se on SINUN MIELESTÄSI.
Ja lopeta hyvä ihminen tuo naurettava jankutus tuosta syyllisyydestä, jottei oikeasti hyvät keskustelut katoa sinun naurettavan saman jankutuksesi takia. Yritä itsekin unohtaa tuo aloitusmokasi, ja siirry puhtaasti eteenpäin.
Ja kuten sanoin SELVÄSTI, minä en puhu kuin omista tunteistani. Se, että minulle ratkaisu on selvä ja tarkkaan harkittu, enkä tunne katumusta tai syyllisyyttä, ei ole kuin minun kokemukseni. Joku toinen, toisenlaisen kokemiuspohjan omaava ihminen tuntee eri tavoin. En puhu muiden puolesta. Lue tuo opinnäytetyö, siellä tulee hyvin tutkimustietoa ja siten monen ja taas monen naisen kokemusta ja tunteita aborttiinsa liittyen.
"Mitä vaikeaa voi olla päättää, että ei halua olla raskaana ja saada sitä lasta, kun kerran siinähän palataan vain alkutilanteeseen- tilanteeseen, jossa ei oltu raskaana- jos kerran sillä alkiolla ei ole arvoa tai sen poistamisesta ei koidu vaikeita tunteita?"
Vastasin jo. Lue uudestaan, jos et ymmärtänyt. Vinkki, puhuin raskaana olemisesta. Ei käy mielessä, miten se liittyy aborttiin ja sen aiheuttamiin tunteisiin?
Vain todella yksinkertainen ihminen voi uskoa, että kokemukset pyyhkiytyvät pois ja ettei raskaana oleminen ja abortti vaikuta ihmisen loppuelämään mitenkään.
Itse asiassa siellä opinnäytetyössä tuli hyvin esiin tuo abortin jälkitunteiden ristiriitaisuus. Toisaalta tuntuu pahalta, että on raskaaksi vahingossa tullut, vaikka toiset eivät huolimattomuudestaan huolimatta tule. Toisaalta kokemusta ei antaisi pois, koska sen kokee kasvattaneen itsetuntemusta ja aiheuttaneen kasvua ihmisenä ja empatiantuntemiskykynä muiden ihmisten tilanteita kohtaan.
veit sanat suustani!
Tällaisien helmien vuoksi hassujakin viestiketjuja kannattaa lukea.
Kiitos!
olemme naimisissa ja ehkäisemme niin pirusti. Muodostamme kahden ihmisen perheen ja olemme vapaaehtoisesti lapsettomia. Suurikin synti?
Ennen kuin vähättelee jotain lähdettä, kannattaisi tutkia, mistä se on lähtöisin.
Ottaen huomioon, että kyseessä on yhdessä Kätilöopiston sairaalan perhesuunnitteluklinikan kanssa tehtävästä laajemmasta yhteistyöprojektista, opinnäytetyö on tässä tapauksessa hyvinkin pätevä tälle palstalla. Sanotaan, että jopa liiankin pätevä :D ARvioidessaan jotain lähdettä, kannattaisi tosiaan katsoa edes, mitä se pitää sisällään ja mihin siellä on viitattu...
Sattumalta kyseinen opinnäytetyö vastaa erittäin hyvin aloittajan esittämiin kysymyksiin. Jos siis on oikeasti kiinnostunut saamaan monen tukimuksen tutkimaa ja käsittelemää tietoa hyvin monien abortintekijöiden tunteiden kirjosta, kannattaa oikeasti lukea tuota dokumenttia erityisesti sivulta 13 alkaen. Erittäin hyvää tekstiä ja suhteellisen helppolukuisesti kirjoitettua.
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/38819/stadia-1208159024-4.pdf?sequence=1
Saisit sieltä oikeasti vastauksia pätevässä muodossa, jos siis oikeasti olette kiinnostuneet vastauksia saamaan, eikä louskuttamaan tyhjää.
Olet perverssi seksihullu.
puolustuksekseni esitän että
- harrastan seksia vain vihityn puolisoni kanssa
- ehkäisemme mahdolliset seuraukset.
Joudummeko helvettiin?
tekonsa merkityksen ja tuntee normaalia, tervettä syyllisyyttä, jopa katumusta, on osoitus jonkinlaisen inhimillisyyden ja omantunnon rippeiden olemassaolosta, muuten jäljellä on vain pelkkää pelottavaa hyytävää kylmyyttä..
Sellaista tekoa on vaikea ja ikäväntuntuista tehdä jonka tietää olevan pahaa/väärää toiselle. Useimmat onneksi sen sisimmässään tietävät, se on erilaisten selittelyjen ja puolustelujen muodossa nähtävissä tälläkin palstalla.
sitten jos niitä seurauksia alat tappamaan..
..niin miksi sitten väitätte faktan ja oman mielipiteen esittämisen syyllistävän..?!
ja lukijan syyllistyminen. Syyllistää voi vaikka toinen ei syyllistyisikään.
..ja itse jauhatte koko ajan, miten 'minä syyllistän', vaikka olen sanonut jatkuvasti tuolla alkuperäisen asian sisältävässä ketjussa, että mieluummin keskustelisin asiasta. :D Kukahan tässä on nyt naurettava? :D
Ihmettelen edelleen, miksi jankutit tuolla siitä syyllisyydestä, kun sillä alkiolla ja sen poistolla ei kerran ole sinulle mitään merkitystä, eikä aikaisempien (lukenut) kirjoitustesi mukaan siitä aiheudu syyllisyyttä tai katumusta kuin todella harvoille!? Miten voit kokea mielipiteen ja faktan sanomisen syyllistäväksi, kun asia on kerran teikäläisille syyllisyyttä herättämätön ja olette varmoja (niin varmoja kuin olet aiemmin korostanut) tekonne oikeellisuudesta?
Siitä sinunkin alkiostasi olisi tullut se tulevaisuuden lapsi- ihminen, joka kuitenkin nyt menetti elämänsä abortin takia. Miten voit erottaa ajatuksissasi sen alkion kokonaan siitä mikä hän olisi tullut olemaan? Aivan, kuten minä voin todeta, että juuri nuo lapseni olisin tappanut abortissa, jos olisin siihen päätynyt, sinäkin voit todeta, että juuri sitä lasta ei nyt ole tuossa vierelläni, jonka tapoin jo alkiona, mutta hän olisi... Minullekin abortti olisi pelkästään sen tiedostamattoman alkion kannalta vähäpätöistä, mutta eihän se ole vain se alkioelämä, joka siinä abortissa tuhotaan, vaan se koko elämä!
Anteeksi vain, mutta luulostasi huolimatta, minä en todellakaan pohdi asioita vain itseni kautta; en pohdi vain, mitä alkio _minun mielestäni_ menettää, vaan ihan sitä mitä se toinen ihminen, joka elää jo alkiona, menettää ihan _itse_, jos hänet tapetaan alkiona! Vastaushan on tietysti; sen koko muutoin odotettavissa olevan elämänsä.
Toistan tämän kysymyksen, koska en löydä suoraa vastausta siihen, ja toivon selkeää ja siedettävänpituista vastausta, ilman ylimääräisiä kiemuroita:
"Mitä vaikeaa voi olla päättää, että ei halua olla raskaana ja saada sitä lasta, kun kerran siinähän palataan vain alkutilanteeseen- tilanteeseen, jossa ei oltu raskaana- jos kerran sillä alkiolla ei ole arvoa tai sen poistamisesta ei koidu vaikeita tunteita?"
..ja jatkan: miten voi syyllistyä todetusta faktasta ja mielipiteestä, jos em. asia (alkion arvottomuus) pitää paikkansa? Jos ne vaikeat tunteet kohdistuvat vain siihen raskaanaolemiseen, niin miksi syyllistyisi siitä, että toinen toteaa, että juuri nuo omat lapseni olisin tappanut abortissa..?!
..ja todettu, että syyllistäväksi koetaan joku asia, jolla ei oikeasti syyllistetä, vain, jos syyllisyys on jo itsessään!
Kipaisepa sinä hakemassa minulle kopiot niistä kohdista, joissa syyllistin ja osoittelin muita sormella, enkä vain todennut faktaa ja mielipidettäni, kun kukaan ei tähän mennessä ole siihen pystynyt. Jään odottamaan.. taas............
:D
Mm. Saara, joka on (käsittääkseni) itse tehnyt abortin, totesi, etten ole syyllistänyt. Saaran teksteistä näkyy ihan oikea varmuus ja syyllistymättömyys (abortistaan), toisin kuin monen muun täällä. Alkaa näyttää siltä, että myytti harvoista syyllisyydenkantajista on pian kumottu, ihan abortinpuoltajien omasta toimesta ja omin sanoin..!
ja katso sitten kumpi täällä puhuu kaiken aikaa pelkästä syyllisyydestä ja väittää muiden syyllistyneen :D Minä olen keskustellut vain asiasta.
Viestini eivät olleet mahdottonman pitkiä, joten yritä vain käyttää niitä aivojasi ja lukea niitä ajatuksella, ettei sinun tarvitsisi jankuttaa kaiken aikaa samaa. Ei kukaan jaksa SAMAAN KYSYMYKSEEN vastata miljoonaa kertaa.
Ei ole keskustelua jankuttaa samaa kysymystä kaiken aikaa, jos ei osaa edes lukea toisten suoria vastauksia siihen kysymykseen.
Näissä muutamassa viestissäni tässä ketjussa olen vastannut VAIN tähän kysymykseesi:
"Mitä vaikeaa voi olla päättää, että ei halua olla raskaana ja saada sitä lasta, kun kerran siinähän palataan vain alkutilanteeseen- tilanteeseen, jossa ei oltu raskaana- jos kerran sillä alkiolla ei ole arvoa tai sen poistamisesta ei koidu vaikeita tunteita?"
..että tämän ketjun aihekin on jo eri ja käsittelee itsessään sitä syyllistämistä, mutta kukas valittikaan syyllistämisestä alunperin, kun aihe oli ihan joku muu..? :D
Olet kyllä yrittänyt vastata siihen kysymykseen, mutta selvää vastausta siihen ei ole tullut.
Vastaatko nyt lyhyesti ja selvästi, eikä millään kilometri_selittelyllä_. Tunnettu tosiasiahan on, että mitä pidempiä selittelyjä asia vaatii, sitä arveluttavampi se on...
"Mitä vaikeaa voi olla päättää, että ei halua olla raskaana ja saada sitä lasta, kun kerran siinähän palataan vain alkutilanteeseen- tilanteeseen, jossa ei oltu raskaana- jos kerran sillä alkiolla ei ole arvoa tai sen poistamisesta ei koidu vaikeita tunteita?"
Eli, jos ne vaikeat tunteet ovat pelkästään niitä selittämiäsi muutospaineita ja raskauteen (ja sen seurauksiin) kohdistuvia, eikä sillä syntymättömällä lapsella (alkiolla) sinänsä ole mitään arvoa, eikä siihen kohdistu tunteita, MITEN toteamus siitä, että 'juuri nuo lapseni olisin tappanut abortissa..' voi saada syyllistymään?!
olen tosiaan vastannut.
Sanakaan en ole selitellyt, vaan omia ajatuksiani kertonut. Täydellisenä vastauksena kysymykseesi, ilman mitään asiattomuuksia.
Älä häpäise itseäsi enää enempää. Jos sinun kykysi eivät riitä useamman kuin yhden virkkeen käsittelyyn peräkanaa (niinhän nyt käytännössä sanot), ole ystävällinen ja unohda näinkin syvälliset asiat, joihin olet nyt sekaantunut. Nämä eivät ole mitään yhden lauseen ajatuksia.
MINÄ en ole väittänyt syyllistyneeni mokailuviesteistäsi. Se on ihan sinun sairasta tulkintaasi ja pakkomiellettäsi, kuten on nähty. Sinulle on kerrottu, miksi käytöstäsi kritisoitiin. Syyllisyyden kanssa sillä ei tosiaan ollut mitään tekemistä.
..kyllä selittänyt pitkästikin, ja ymmärrän kyllä jokaisen lauseesi, mutta kun vastausta kysymykseen ei niissä ole. Mikään selityksistäsi ei siis vastaa kysymykseen. :D
..siihen, miksi valitatte syyllistämisestä, kun tähän asti olette väittäneet, että vain hyvin harva katuu aborttiaan ja tuntee siitä syyllisyyttä? Jos noin on, ei faktan ja mielipiteen toteaminen voi syyllistää.
Äläkä sano jankuttamisesta mitään, koska et ole kyennyt tähän mennessä antamaan tuohon_kaan_ vastausta- pelkkää selittelyä vain. :D
Miten lapseen/lapsiin viittaavasta kommentista syyllistyy, jos vaikeat tunteet ja syyllisyys kohdistuvat ihan muuhun?
Totuushan on, kiertelyistäsi huolimatta, se, että abortintekijät syyllistyvät siitä mitä TEKIVÄT sille LAPSELLE!
sorry vain, en voi lukea sitä. Monella muullakin voi olla sama tilanne, joten eiköhän vain pysytä tällä palstalla esitetyssä. Jos joku haluaa referoida tuota opinnäytetyötä, niin ihan hyvä.
Suhtaudun kuitenkin ammattikoulujen ja ammattikorkealkoulujen opinnäytetöihin tietyin varauksin, koska näissä oppilaitoksissa ei anneta tieteellistä koulutusta. En ole tämän alan ihminen mutta minulla on kaksi korkeakoulututkintoa ja teen parhaillani jatkotutkintoa. Sinä satua taidat olla vasta opiskelija -siis kirjoituksistasi päätellen.
korkeakoulututkinto, mutta silti osaan kopioida tuon linkin ja poistaa siitä tuon yhden välilyönnin, joka sen katkaisee. Sinä ehkä tarvitsisit tältäkin alalta lisäopintoja?
Hienoa, että meillä on täällä joku noin korkeasti koulutettu ja vaatimaton yksilö, joka selkeästi osaa tuoda teoriat käytäntöön.
tietokonealan ihmisiä. Minkäs sille voi. Tekninen tietämys on vain yksi tietämyksen ala. Nykynuoret luulevat, että se on kaikki kaikessa.
sinulta puuttuu ehkä ohjelma jolla saisit pdf-tiedostot auki. Tästä saat sen ilmaiseksi, olepa hyvä
http://www.adobe.com/fi/products/reader/
Vaikka minulla on ylempi korkeakoulututkinto yliopistosta, en kuitenkaan mitenkään ylenkatso hyviä ammattikorkeakoulun opinnäytteitä. Tässäkin tapauksessa klinikka on teettänyt tuon Naisten aborttiin liittyviä tunteita käsittelevän opinnäytetyön ryhmällä hototyön opiskelijoita.
siitä huolimatta ilmeisesti ne samat ihmiset, jotka eivät osaa poistaa välimerkkiä kopioimastaan tekstistä tai arvioida ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden pätevyyttä, kokevat kuitenkin olevansa päteviä kertomaan, mitä ventovieraat ihmiset tuntevat. Varsinkin kun kyseessä on ilmeisesti kokemus, josta heillä ei ole mitään omakohtaista kokemusta.
Mielenkiintoista. Eikä valitettavasti anna kovin korkeaa kuvaa yliopistollisesta koulutuksesta. Valitettavasti vähän hävettää puolestasi. Käsittääkseni kun meille opetetaan että ensin tutkitaan ja vasta sitten hutkitaan...
Sinä kyllä nähtävästi ymmärrät jokaisen lauseen, mutta et niiden lauseiden muodostamaa kokonaisuutta. Sehän tässä on ongelma kanssakäymisessä kanssasi ollut.
Katsos, ne lauseet _yksittäisinä lauseina_ eivät todellakaan ole (erillisiä) vastauksia kysymykseesi. Vaan ne muodostavat YHDESSÄ, toisiinsa tukeutuen ja toisiaan selittäen -yhtenäisen kokonaisuuden muodostaen- sen vastauksen kysymykseesi!
Siis jos aiot näin monitahoisista asioista keskustella, tulee sinun osata pitää mielessä useampi kirjoitettu lause yhtä aikaa.
Muuten et tosiaan osaa tehdä mitään muuta kuin jankuttaa samaa kysymystä yhä uudestaan ja uudestaan -kun et toisten suoria vastauksia kykene sisäistämään.
koska tosiaan hoet tuota samaa, vaikka sinulle on jo kahdessa keskustelussa todellinen asianlaita moneen kertaan ja perusteellisesti esitetty.
Tämä keskusteluketju ei anna valitettavasti keskustelutaidoistasi yhtään parempaa kuvaa kuin edeltäväkään. Saati sitten että osaisit oikeasti mokasi jättää taaksesi ja keskustelua siirtää eteenpäin. Kahden viestin sisäistäminen ei oikeasti voi olla ylivoimaista, jos oikeasti haluaa muiden kanssa KESKUSTELLA.
syyllisyys ym. on niin läpinäkyvää ettei sen huomaamiseen tarvita edes kummoisiakaan psykologian opintoja.. :)
edes helpottaminen...
nuo älyttömät harhaluulot ja tietämättömyyteen perustuvat pakkomielteet muista ihmisistä olevan samaa tasoa kuin kyvyttömyys välimerkin poistamiseen.
sinä (tai joku teistä) omin sanoin, mitä olen JO tuohon kysymykseen vastannut.
Siis lue nuo kaksi ekaa viestiäni tässä ketjussa ja kerro ihan omin sanoin, mitä niissä kokonaisuutena sanon.
Pystyn näkemään ymmärryksen tasonne vasta, kun jotenkin avaatte, minkä kohdan ja miten olette ymmärtäneet ja mikä meni täysin yli ymmärryksen :D Yleensä _uusien_ kysymysten esittäminen ja oman ymmärryksensä kertominen ovat keskustelua eteenpäin vieviä, koska silloin toisella on mahdollisuus selittää eri tavoin toisen ymmärryksen tason huomioon ottaen ja sitä korjaten...
Pelkkä saman kysymyksen jankutus, kun siihen ON vastattu täydellisesti, ei muuta keskusteluntasoa. Myöskin vastapuolen vastaus on aina huomioitava ja siten täydennettävä alkuperäistä kysymystä, jos vastaus ei miellyttänyt. Tietenkin tosiasia on, että jos vastaukseni ei miellytä, saattaa olla vain niin, että vastaukseni ja siis oikeat ajatukseni eivät ole sitä, mitä yritätte epätoivoisesti niiden olevan. Kah kummaa, kiun olen ihan elävä ja kokonaisvaltaisesti ajatteleva olio, enkä mielikuvituksenne tuotos. Vaikka ette olemassaoloani pystykään todistamaan näkemällä :D
kirjoituksessasi ei ollut mitään logiikkaa. Kai sentään ymmärrät, että meitä nimimerkittömiä kirjoittajia on täällä useita.
"Tekninen tietämys on vain yksi tieteen ala..."
Tosiaan, ihminen tuntee usein vain sen tieteen alan, johon on tutustunut. Meidät koulutetaan tottakai "oppimaan" eli etsimään ja käsittelemään tietoa, on sitten kyse opinalastamme tai jostain muusta kiinnostavasta aiheesta. Siitä huolimatta pitkälle kouluttautunut oppii myös ymmärtämään (tai ainakin tulisi oppia) oman tietonsa vähyyden, jopa sillä omalla alalla, saati sitten aloilla, joihin ei itse ole perehtynyt. Siis oppii arvostamaan ja kunnioittamaan myös muiden tietoja ja osaamista. Ja hyväksymään faktan, ettei itse tiedäkään kaikesta muita enemmän.
Samaa pätee tosielämän kokemuksiin. Empatiakyky ja toisten aito kuunteleminen auttavat totta kai ymmärtämään myös ihmisiä, joiden elämän vaiheita ja ratkaisuja ei ole itse joutunut kokemaan. Mutta jos asenteena on, että:
"Totuushan on, kiertelyistäsi huolimatta, se, että abortintekijät syyllistyvät siitä mitä TEKIVÄT sille LAPSELLE!" (kiitos eräälle loistavasta esimerkistä)
jää se todellinen ymmärrys ja asiantuntemus sinne kyvyttömyyteen poistaa riviväliä, jos ei siihen ole kerran koulutusta/omakohtaista kokemusta saanut.
""Totuushan on, kiertelyistäsi huolimatta, se, että abortintekijät syyllistyvät siitä mitä TEKIVÄT sille LAPSELLE!" (kiitos eräälle loistavasta esimerkistä)
jää se todellinen ymmärrys ja asiantuntemus sinne kyvyttömyyteen poistaa riviväliä, jos ei siihen ole kerran koulutusta/omakohtaista kokemusta saanut."
..joka ei vastannu mitenkään edeltävään! Siis miten rivinvälin poiston osaamattomuus (ja miksi takerrut siihen) liitty mitenkään tohon syyllisyyden toteemiseen?
Hänhän alkaa aina syyttelemään muita, vaikka on itse väärässä. Tyhjää löpinää pistelee tosiaan tulemaan, kun ei oikeita vasta-argumentteja ole.
Olen nähtävästi yrittänyt esitää asiaa satualle liian monisanaisesti. :D
"Totuushan on, kiertelyistäsi huolimatta, se, että abortintekijät syyllistyvät siitä mitä TEKIVÄT sille LAPSELLE!" (näin siis lyhyesti sanottuna) ..ja ajatus jatkuu siitä, että miten lapseen kohdistuva kommentti voisikaan syyllistää, jos ne vaikeat tunteet- mm. syyllisyys- eivät kohdistuisi siihen, mitä tulikaan tehtyä sille omalle lapselle, joka oli vielä alkio..?!
Satua vastaa tähän_kin_ todennäköisesti, että on vastannut tähän kysymykseen jo, vaikka oikeasti hän ei kykene vastausta antamaan. :D
ihan kokonaisuuksina, mutta kun mitään läpi menevää vastausta ei vain ole tullut- pelkkää kiertelyä vain.
Miten onkaan oman ymmärryksesi laita?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000037470674
..tullut missään vaiheessa minulla, ja seison edelleen jokaisen sanomani asian ja viestin takana.
Asiassa voidaan siirtyä eteenpäin sitten, kun ollaan selvitetty se ensimmäinen. Tähän mennessä sinä et ole siihen kyennyt. :D
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000037470674
taaskaan. Ehkä muut sen tekevät.
..ole ystävällinen ja vastaa lyhyesti (pääpiirteittäin) muutamalla lauseella tuohon kysymykseen, jos kykenet! Sovitaan vaikka niin, että me muut emme ymmärrä tuontasoista tekstiä, jota sinä 'ylhäisessä tietämyksessäsi ja sivistyksessäsi' kirjoitat, kuten olet antanut ymmärtää :D ja tarvitsemme lyhyen ja selkeän- selkokielisen- version.
Veikkaanpa, että alat taas kierrellä, ja että sitä vastausta ei tule edelleenkään.. :D
>>"Totuushan on, kiertelyistäsi huolimatta, se, että abortintekijät syyllistyvät siitä mitä TEKIVÄT sille LAPSELLE!" (näin siis lyhyesti sanottuna) ..ja ajatus jatkuu siitä, että miten lapseen kohdistuva kommentti voisikaan syyllistää, jos ne vaikeat tunteet- mm. syyllisyys- eivät kohdistuisi siihen, mitä tulikaan tehtyä sille omalle lapselle, joka oli vielä alkio..?!
Siis sinulla ei olekaan pyrkimyksenä selvittää, mitä jotkut muut ajattelevat, vaan HYVÄKSYTKÖ SINÄ mitä he ajattelevat? Ja ovatko heidän ajatuksensa SINUN MIELESTÄSI (nähtävästi vieläpä itsellesi) päteviä.
Ymmärryksessäni ei tosiaan ole mitään ongelmaa. Sinun tarkoituksesi on tosiaan tullut kaiken aikaa täysin selväksi.
Pitkällekään kouluttautunut ei ole asiantuntija aloilla, joista ei tiedä mitään.
Aborttia koskaan tekemätön ja sen herättämiä ajatuksia kuulematon ei ole asiantuntija sanomaan, mitä aborttia harkinneet tai sen tehneet tuntevat tai mistä he syyllisyyttä tuntevat. Tai mitkä heidän puheistaan "menevät läpi".
Fiksu pitkälle kouluttautunut tietää tämän ja siten ottaa asioista selvää. Eli tässä tapauksessa lukee vaikka tuon opinnäytetyön abortin tehneiden ajatuksista ja syyllisyydestä ja sen mistä se syyllisyys kumpuaa ja mihin se liittyy. Siis suoraa vastausta aloittajan kysymykseen. Etenkin kun on kerrottu, että se on erittäin hyvä ja kuvaa eri ihmisten ajatuksia hyvin.
Siis tuo lainaus kuvasi ajattelutapaa, joka tosiaan ei ole tyypillinen korkeasti kouluttautuneille: toisten sanomisten vääräksi väittäminen oman tietämättömyyden perusteella.
Tyhjentävästi ja rauhallisesti todettu. Ikävä kyllä tilanne taitaa olla se, että nämä "argumentoijat" ovat takajaloillaan jo nimimerkkisi nähdessään. Pahoin pelkään, ettei heille ole mahdollista vastaanottaa sanomaasi.
Se on sääli, sillä olet hyvä ja analyyttinen kommentoija.
käynyt sotaretki satua:ta kohtaan? En keksi muutakaan syytä tälle luuppina pyörivälle jankutuksellesi.
Itse annoin vastauksen klo 12.16, siellä se on tällä hetkellä ketjun viimeisenä. Et ole kommentoinut, joten oletan että joko vastaaja tai vastaus on sinun mielestäsi väärä. Todennäköisesti molemmat.
eli tiedän koska olen joutunut harkitsemaan :) voin siis sanoa, että kaikki nuo ajatuksesi ovat NIIN tuttuja joilla minäkin koitin etukäteen omaatuntoani vaientaa ja suorastaan apinanraivolla asiaa lievennellä.
Onneksi ymmärsin ajoissa että elämä ilman syyllisyyttä on huomattavasti laadukkaampaa ;)
kuin yhdenlaista elämää, miten voit tietää muusta?
1. ettei oman ajattelutapasi lisäksi ole mitään muita näkökantoja?
2. Että kaikkien muiden ihmisten tulisi ajatella ja tuntea tilanteestaan huolimatta aina samoin kuin sinä uskot heidän tuntevan, ja jos eivät tunne, mielestäsi he vain kieltävät todelliset tunteensa?
3a._Uskotko_ sinä samoihin asioihin kuin minä?/ Onko meillä samanlainen maailmankatsomus?
3b. Missä vaiheessa sinusta eettisessä mielessä ihmiselämä alkaa ja miksi juuri siinä vaiheessa? (siis missä vaiheessa ihminen on arvoltaan ja oikeuksiltaan syntyneiden kanssa yhdenveroinen)
3c. Mikä sinusta ihmiselämässä on tärkeintä?
3d. Ovatko mielestäsi ihmiset aina ja kaikissa kehitysvaiheissaan tärkeämpiä kuin muut eläimet?
4. Onko meillä käsityksesi mukaan samanlainen kokemuspohja?
5. Onko meillä käsityksesi mukaan samanlainen elämäntilanne?
Vastaa kiitos jokaiseen näistä kysymyksistä (yhteensä 8 kpl). Kerron sen jälkeen omat vastaukseni, katsotaan kuinka hyvin ne kohtaavat. Mikäli eivät kohtaa, olemme kumonneet väitteesi, että tietäisit, mitä minä ajattelen ja mitkä ovat minun mahdollisen syyllisyyteni syyt ja aiheuttajat.
..vastaa kysymykseen siitä, miten lapseen kohdistuva kommentti voi syyllistää, jos ne vaikeat tunteet eivät kohdistu siihen lapseen ja siihen, mitä tuli tehtyä hänelle?! Osaatko vastata vieläkään? Veikkaan, että et osaa/pysty!
..'lopetatte' tuontuostakin- aina sopivassa kohtaa, kun menee liian vaikeaksi- ja väistelette koko ajan teille liian vaikeaa kysymystä. :D Surkea esitys teikäläisiltä!
Mitäpä, jos vaikka sinä ihan ottaisit ja vastaisit, tuon tyhjän räksyttämisen sijasta..?!
yhtä ainoaa oikeaa vastausta, niin kerro ihmeessä, mikä se on! Voin kirjoittaa sen sinulle vaikka millä nimimerkillä, niin saadaan sinut lopettamaan tämä loputon jankkaaminen.
Minun yhä alinna oleva vastaukseni kun tuntuu olevan väärä.
..mistään sotaretkestä. Sinultakaan ei tullut vastausta tähän:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000037478011
..on sinänsä väärä, että silläkään ei vastata esitettyyn kysymykseen (yritetään vastata, mutta ampuu ohi)- ei sillä, että hakisin tietynlaista vastausta.
puhutaanpa sitten konkreettisemmin ja toiselta näkökannalta, kun syvällisempi keskustelu ei onnistunut.
Ihmiset voivat tosiaan tuntea syyllisyyttä aborttiinsa liittyen. Tosin se syyllisyys ei useinkaan kohdistu siihen, "mitä (he) TEKIVÄT sille LAPSELLE!", vaan täysin muihin asioihin.
Alla on lainaus tuolta opinnäytetyöstä, joka kuvaa tätä hyvin:
"Nuoret naiset miettivät, kuinka
he enää koskaan voivat antaa anteeksi itselleen, että ovat tehneet koko loppuelämään
vaikuttavan virheen tullessaan vahingossa raskaaksi."
Eli miten antaa anteeksi itselleen sen, että on joutunut tilanteeseen, johon ei koskaan itse uskonut joutuvansa. Jonka uskoi pystyvänsä välttämään omalla huolelllisuudellaan. Ei siis välttämättä lainkaan sitä ratkaisuaan kohtaan, vaan sitä, että joutui siihen tilanteeseen, jossa niitä ratkaisuja tarvittiin.
Syyllisyyttä voi tosiaan tuntea myös sellaisesta asiasta, jossa on parhaansa yrittänyt. Itse hoidin vastuuntuntoisesti ehkäisyn ja kondomin rikkoutuessa hain vastuuntuntoisesti jälkiehkäisyn. Siitä huolimatta tunsin "syyllisyyttä" ja olevani puolustuskannalla lääkärin luona, kun kerroin vahingossa raskaaksi tulleeni. Kun lääkäri sanoi, ettei hänen kohdalleen ole koskaan sattunut tapausta, jossa jälkiehkäisy olisi pettänyt ja päivitteli sitä, tunsin vielä vahvemmin olevani puolustuskannalla. Vaikka ei minun syyni ollutkaan, että se minun kohdallani ei toiminut, enkä minä olisi asiaa voinut hoitaa paremmin.
Kaikki tunteet ja kokemukset raskauden ja abortin aikoihin yhdistyvät aborttiin. Kaikki ajatukset pyörivät silloin niiden ympärillä ja myös suhteutuivat niihin. Ihmismieli on sellainen. Teille nähtävästi abortti on vain sitä, että "lapsi kuolee siinä". Silloinhan on tosiaan helppo kuvitella, mikä olisi ainoa "looginen johtopäätös" toisen ihmisen tunteista aborttiinsa liittyen. Valitettavasti vain ihmiselle, joka sen on kokenut, tuo on tosiaan vain yksi asia muiden suurten asioiden joukossa. Siis sana abortti tuo minulle mieleen koko sen elämäntilanteen, jossa silloin olin ja kaiken mitä niihin muutamaan kuukauteen kuului. Se tuo mieleen muutokset kropassani, epätodellisen olon kahta viivaa katsellessani, kaiken sen raskauspahoinvoinnin ja oksentamisen ja jäiset mustikat, jotka olivat ainoita, mitä pystyin syömään, tunteet miestä kohtaan ja hänen reaktionsa, sairaalan, lääkkeet, ultran, huolen, onko kaikki kunnossa, miten se hallitsi sen hetkistä elämää ja ajatuksia, miltä se varmuus ratkaisusta tuntui, miten ystävät kuuntelivat, mitä ajatuksia pyöri päässä, miltä supistukset tuntuivat, ihan vain muutaman mainitakseni.
Ja minun tunteitani näin jälkikäteen tosiaan helpottavat ratkaisun varmuus, jota tunsin. Sen sijaan täällä on varmasti ihmisiä, joille ratkaisu oli paljon vaikeampi ja joka vieläkin herättää epävarmuuden tunteita ratkaisun oikeudesta tai joka aiheuttaa vieläkin syvää surua, ettei ollut mahdollisuuksia toimia toisin. Heillä mahdollisesti kaiken mainitsemani lisäksi ajatuksiin aborttiin liittyen tulee lisätä epätoivo, suru siitä lapsesta, jota he olisivat toivoneet, epätoivo mahdottomasta tilanteesta, pelko miestä kohtaan, pelko kyvystä hoitaa synnyttämänsä lapset uuden tulon myötä, pelko lapsen vammaisuudesta ja mahdollisesti pelko omasta syyllisyydestään siihen jne. Olen siis huolissani heistä, en itsestäni.
Mitä "syyllisyyden ajatuksia" aborttiini liittyen nyt mietin?
Onko kauheata sanoa, että jälkikäteen en muuttaisi mitään, koska vahinkoraskaus ja siihen liittyneet asiat ovat tehneet minusta sen kypsemmän ihmisen, joka olen nyt? Onko kauheata tuntea katkeruutta, kun kaveri ei tule raskaaksi, vaikka on huolimattomasti ehkäisynsä hoitanut?
tämän kysymyksen tiimoilla. On yllättävän nautinnollista kuunnella wastustajien vaikenemista.
..syyllisyyttä asiasta, jota ei uskonut tapahtuvan itselleen, mutta jossa/jonka jatkoseuraamusten 'eliminoimiseksi' ei joudu tekemään mitään väärää?!
Minun tietojeni/kokemusteni mukaan abortintekijöiden syyllisyys kohdistuu juurikin siihen, mitä he tekivät sille lapselleen (kun hän oli vielä alkio/sikiö). Siitä, että on ajautunut tilanteeseen, jossa ei pitäisi olla, eikä olisi koskaan uskonut olevansa, tunnetaan useimmiten enemmänkin häpeää, kiukkua ja pettymystä, mutta ei syyllisyyttä! Mikäli siis ihminen joutuu tilanteeseen, johon ei halunnut/jossa ei koskaan uskonut olevansa, mutta ei aiheuta/tee siinä kyseisessä tilanteessa/siitä ulospääsemiseksi mitään väärää tai pahaa muille, ei hän kyllä tunne syyllisyyttä!
Miksi muuten ajattelet, että vahingossa raskaaksi tulleet naiset, jotka pitävät lapsensa, vaikka eivät juuri silloin olisi alunperin halunneet lasta, eivät tunne syyllisyyttä vahinkoraskaudestaan (voivat tuntea kyllä pettymystä ja kiukkua yms. tunteita) ja päätöksestään? Niin, juuri siksi, koska he eivät tee mitään väärää kenellekään päästäkseen itse ulos ei-halutusta tilanteesta! Eli selkeästi se syyllisyys kohdistuu juurikin siihen, mitä päätetään tehdä/tehdään omaksi hyväkseen, toisen kustannuksella!
Loppuun vielä tämä kysymys:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000037487867
>>"Nuoret naiset miettivät, kuinka
he enää koskaan voivat antaa anteeksi itselleen, että ovat tehneet koko loppuelämään
vaikuttavan virheen tullessaan vahingossa raskaaksi."
ihmismieli on tosiaan kummallinen. Ihminen tuntee syyllisyyttä myös asioista, joita ei olisi paremminkaan voinut hoitaa.
Varsinkin, jos joku alkaa häntä siitä syyttelemään. Kommentoimaan, että vahinkoraskaudet johtuvat vain huolimatttomuudesta tai ne ovat vain henkilöiden omaa syytä.
Raskaaksi tuleminen ON iso asia, vaikka mitään ratkaisuvaihtoehdoista ei pitäisi vääränä. Siis juuri siitä raskaaksitulemisesta tunnetaan syyllisyyttä, koska juuri sehän on se, mitä ei haluttu ja mitä pyrittiin välttämään. Koska jokaisen tulisi ymmärtää, että jos ei TODELLA raskaaksi halua tulla, silloin KAIKKI ratkaisuvaihtoehdot ovat vääriä! Koska yhtäkään niistä ei haluttu eikä yksikään niistä tunnu oikealta! Siis jos ollaan todella ei-halutusti raskaana, mikään ratkaisu ei ole oikea, eikä myöskään tunnu pelkästään oikealta. Kaikki ratkaisut ovat vääriä ja niistä valitaan se vähiten väärä.
"Minun tietojeni/kokemusteni mukaan abortintekijöiden syyllisyys kohdistuu juurikin siihen, mitä he tekivät sille lapselleen (kun hän oli vielä alkio/sikiö)"
Sinun tietojesi? Minun tietojeni/kokemusteni (HUOM OMAKOHTAISENKIN KOKEMUKSEN) mukaan syyllisyys kohdistuu aivan johonkin muuhun. Sinä väität olevasi oikeammassa kuin minä? Ja väität tietäväsi minua paremmin, mistä minä tunnen syyllisyyttä? Tai mistä muut abortin tehneet tuntevat syyllisyyttä, vaikka et ollut valmis kuuntelemaan abortin tehneitä, etkä heidän puheistaan kirjoitettua opinnäytetyötä?
"Miksi muuten ajattelet, että vahingossa raskaaksi tulleet naiset, jotka pitävät lapsensa, vaikka eivät juuri silloin olisi alunperin halunneet lasta, eivät tunne syyllisyyttä vahinkoraskaudestaan (voivat tuntea kyllä pettymystä ja kiukkua yms. tunteita) ja päätöksestään?"
Tuohon on aika helppo vastaus. Heille se ei-toivottu raskaus ja sen loppuun vieminen ei ollut mahdoton eikä tuntunut mahdottomalta. Vaikka raskauden alkaminen vahinko/yllätys olikin. He muuten voivat tuntea siitä myös syyllisyyttä. Mistä tiedät, ettei se pettymys ja kiukku kohdistu heihin itseensä? Silloinhan se on syyllisyyttä. Kehen ne sitten kohdistuisivat?
" Niin, juuri siksi, koska he eivät tee mitään väärää kenellekään päästäkseen itse ulos ei-halutusta tilanteesta! Eli selkeästi se syyllisyys kohdistuu juurikin siihen, mitä päätetään tehdä/tehdään omaksi hyväkseen, toisen kustannuksella! "
Siis sinä keksit oman vastauksesi abortintehneiden tunteista, mitä abortintehneet eivät allekirjoita, ja siitä omakeksimästäsi vastauksesta siitä huolimatta vedät tuon johtopäätöksen, mihin syyllisyys _abortintehneillä_ kohdistuu?
Perustelet siis _abortintehneiden_ syyllisyyden tunteita itsevetämistäsi johtopäätöksistä _lapsen omasta vapaasta tahdostaan pitäneiden_ syyllisyyden tunteen puuttumattomuudesta? Ja sillä väität _abortintehneiden_ omia selityksiä omista tunteistaan vääriksi?
Et ihan oikeasti huomaa tuossa "logiikassa" olevan jotain pielessä? :D
">>"Nuoret naiset miettivät, kuinka
he enää koskaan voivat antaa anteeksi itselleen, että ovat tehneet koko loppuelämään
vaikuttavan virheen tullessaan vahingossa raskaaksi."
Kerrohan nyt kuinka vahingosta voi tuntea syyllisyyttä?
Pitäskö esim. sairastuneen tuntee myös kohtalostaan jotain syyllisyyttä (jollei tiedä omien toimien kuten elintapojen siihen vaikuttaneen)? Ja eikö syyllisyyden pitäs jatkua parantumisen jälkeenkin, loppuelämän?
"Nuoret naiset miettivät, kuinka
he enää koskaan voivat antaa anteeksi itselleen, että ovat tehneet koko loppuelämään
vaikuttavan virheen tullessaan vahingossa raskaaksi."
Sä haluat toki ymmärtää tän omalla (kierolla) tavallas, mutta mä myös ymmärtäsin niin että siinä puhutaan eri tapahtumista/asioista, 1.Tuli vanhingossa raskaaksi, jonka seurauksena 2.teki loppuelämän virheen (abortin) joka >> 3.vaikuttaa loppuelämään eivätkä voi antaa anteeksi itselleen.
'Loppuelämän virheellä' siis viitataan aborttiin eikä 'vahingossa raskaaksi tulemaiseen'! (Miten muuten vahinko voisi olla samalla virheentekeminen..? Eihän sitä ois voinu estää jos kaikki mahdollinen on tehty..)
Syyllisyys. Se on metka juttu.
Oletkos Tuplahertta kuullut, että viattomat asianosaiset eli lapset usein kokevat syyllisyyttä vanhempiensa avioerosta?
Syyllisiähän he varmasti ovatkin (sinun logiikallasi), koska niin tuntevat. Siksikö et muuten puolusta jo syntyneitä lapsia vaan ainoastaan sikiöitä? Vain hekö ovat tarpeeksi puhtaita sinulle?
surkuhupaisaa katsella kun joillain ei ole muuta elämää kuin kyttäillä vastauksia jollain kuppasella aborttipalstalla :D
Mitenhän noi kysymykset liittyy/vastaa siihen mitä abortin tehneiden selittelyt paljastaa? Miksi nuo (maailmankatsomuksista riippumattomat) tyypilliset puollustelut olisi jotain muuta kuin mitä ihan yleisesti on abortintehneillä havaittu ja tiedetään olevan..ne on pikemminkin tyypillistä ihmismielelle/psyykelle! Miksi vaivautuisin vastaamaan kun tiedän jo etukäteen moneen kohtaan mitä satua niihin vastaa.. Eiköhän tuokin ollu taas vain yksi tökerö yritys kääntää huomioo muualle itse asiasta/jälleen yhdestä väitteestä jota näkyy olevan kovin hankala kumota :)
Ai kuinka vahingosta voi tuntea syyllisyyttä?
Sinä et tiedä SITÄKÄÄN ja siitä huolimatta väität tietäväsi, mitä muut tuntevat tilanteessa, jota et ole koskaan kokenut?
Yksinkertainen kysymys: olisiko aborttia tarvinnut harkita, jos ei olisi tahtomattaan raskaaksi tullut?
Ei olisi.
Siis miksi tuntisi syyllisyyttä ratkaisusta, joka oli pakko tehdä ja jonka tietää olleen oikea ratkaisu siinä tilanteessa?
Silloinhan vain oli pakko hoitaa tilanne parhaan mahdollisen mukaan.
Paljon loogisempaa on tosiaan tuntea syyllisyyttä siitä, mikä johti siihen, että tuollaisen ratkaisun on pakotettu tekemään. Siis siihen, että tahtomattaan oli raskaana.
"Mitenhän noi kysymykset liittyy/vastaa siihen mitä abortin tehneiden selittelyt paljastaa?"
Katsos, ilmoitat nyt tuolla kommentillasi mitä selkeimmin, ettet todellakaan tiedä mistä puhut tai mistä minä puhun, joten et myöskään voi tietää meidän syyllisyydestämme mitään :D
Ymmärryksesi puute tosiaan johtaa siihen, ettet tosiaan tajua, että "tyypilliset puolustelut" todellakin ovat täydellisen riippuvaisia ihmisen maailmankatsomuksesta :D
Siis vastasit vastaamattomuudellasi täydellisesti. Ja kumosit tosiaan sen väitteesi, että tietäisit, mitä me ajattelemme ja mistä tunnemme syyllisyyttä :D
Kiitos!!! :D Kumosit itse omat puheesi, kiitos!
esimerkki!
Kiitos siitä!
Toivottavasti tuplahertta tosiaan vastaa, miten lapset ovat syyllisiä vanhempiensa eroon.
Syyllisyyttä tunnetaan (jopa ne syyttömät osapuolet) silloin, kun tunnetaan tapahtuvan jotakin väärää/pahaa jollekin/joillekin muille. Jos abortissa ei tehdä kenellekään mitään pahaa, ei syyllisyyttä pitäisi esiintyä! Lapsen synnyttämisen valitsevat eivät yleensä tunne syyllisyyttä ei-toivotusta raskaudestaan tai mistään, vaikka lapsenpito olisi kuinka hankalaa, vaan syyllisyys keskittyy niille, jotka tekevät väärin/pahasti toiselle ihmisyksilölle päästäkseen ulos ei-halutusta tilenteesta!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000037518299
Syvemmin ehkä sitten enemmällä ajalla.
Sinulle on ehkä viisainta kyhätä yksinkertaisia esimerkkejä? Yritetään.
Isi haluaa avioeron, äiti ei halua.
Isi lähtee ja on tyytyväinen.
Äiti jää ja on onneton.
Lapsi syyllistyy, sillä äiti on surullinen.
Lapsi kuitenkin ymmärtää, ettei isi ole surullinen.
Aborttitilanteessa näitä "surullisia" riittää – sinä vaikka. Varmasti onnistut syyllistämään monia julmuudellasi.
ei tarvita paljoo tietämystä kun kaikki (läpi)näkyy niissä piiiitkissä seliselittelyissäs niin nolottavan ilmiselvästi..
On mulle sattunu vahinkoja mutta niillehän ei mitään voinu, joten en ole syyllisyyttäkään tuntenu.
Tiedät itsekin ettei aborttia mikään pakko olisi ollut tehdä (ilmeisesti et ollut kuolemassa raskauteen), joten eihän abortti ole mikään vahinko vaan aivan itse valittu/harkittu teko.
Raskaus oli se vahinko, jolle ei siis mitään voinut.
Joten edelleen loppupäätelmäks jää että tunnet syyllisyyttä juurikin siitä itsekkyydestä joka ajoi lapsesi elämän yli vaikka olisit vointu toisinkin tehdä :)
"eli ei
Kirjoittanut: vastausta.. 29.8.2008 klo 10.15
On mulle sattunu vahinkoja mutta niillehän ei mitään voinu, joten en ole syyllisyyttäkään tuntenu."
Ja koska sinä et ole JOSTAIN VAHINGOSTASI syyllisyyttä tuntenut, kukaan muukaan ei tunne siitä että ehkäisy on pettänyt? Älä ole naurettava!!!!
"Tiedät itsekin ettei aborttia mikään pakko olisi ollut tehdä (ilmeisesti et ollut kuolemassa raskauteen), joten eihän abortti ole mikään vahinko vaan aivan itse valittu/harkittu teko.
Raskaus oli se vahinko, jolle ei siis mitään voinut."
Aivan, ja kuten sanoin, tunsin syyllisyyttä silloin, kun kerroin lääkärille ehkäisyn pettäneen.
Siis tunsin "syyllisyyttä" ja puolustustautumisen tarvetta SIITÄ, että ehkäisyni oli pettänyt, vaikka olin parhaani sen hoitamiseksi tehnyt.
Ja tämä on aika ymmärrettävää. Koska maassamme helposti syyllistetään kaikkia joilla ehkäisy on pettänyt. Kuten tälläkin palstalla. Täällä on paljon niitä, jotka väittävät, että ehkäisyt eivät petä ja jokainen joka niin väittää, valehtelee. Samaa tosiaan lievemmässä muodossa tuli lääkärini suusta.
Logiikkasi menee täysillä metsään, koska unohdat tämän: tunsin syyllisyyttä lääkärillä ENNEN ABORTTIA. Siitä, että olin vahingossa raskaana.
Väitätkö sinä ihan tosissasi jotain niin tyhmää, että tietäisit varmasti toisen valehtelevan siitä, mistä hän sanoo syyllisyyttä tunteneensa ja miksi? Mieti nyt ihan oikeasti, haluatko jotain noin tyhmää väittää vakavin kasvoin.
Mistä syyllisyydentunne kertoo:
"Myös syyllisyydentunne kertoo psyykkisestä tarpeesta. Se on yhteydessä sellaisen normin rikkomiseen, jonka mukaan tavallisesti toimii ja jonka mukaan uskoo toimivansa myös tulevaisuudessa. Se tulee siitä, että on toiminut/toimii vastoin omaa vakaumustaan."
Otetaan tähän sitten se, mitä minä ja muut abortin tekijät olemme puhuneet:
"Nuoret naiset miettivät, kuinka
he enää koskaan voivat antaa anteeksi itselleen, että ovat tehneet koko loppuelämään
vaikuttavan virheen tullessaan vahingossa raskaaksi.""Naiset kokevat epäonnistuneensa. Vaikka naiset tietävätkin, että raskaudenkeskeytyksiä tapahtuu
melko paljon, he eivät olisi voineet kuvitella itse joutuvansa kyseiseen tilanteeseen."
Tuohan sopii tosiaan aivan loistavasti tuohon selitykseen syyllisyydentunteista ja mihin ne voivat kohdistua.
Siis vaikka sinulla ei ole hajuakaan, miten puheeni (ensimmäiset viestini) ja tuolla kysymäni kysymykset liittyvät kysymykseesi, väität siitä huolimatta tietäväsi paremmin, mitä minä ajattelen, mistä ja miksi tunnen syyllisyyttä ja millainen on minun ajatusmaailmani?
Tuo ei sinulla aiheuta raksutusta missään?
Tuplahertta on omalla henkilökohtaisella sotaretkellään abortin tehneitä ihmisiä kohtaan. Mitkä lienevät hänen vaikuttimensa, sitä emme koskaan saa tietää. Veikkaan henkilökohtaista syytä, ehkä oman perhe-elämän epäonnistumista.
Ehkä hän on joskus ollut se "pieni ihminen" jota olisi pitänyt puolustaa. Nyt hän puolustaa sikiöitä, jotka ovat hänelle hyviä "puolustettavia", niiltä kun ei tule argumenttia, johon joutuisi vastaamaan. (Sikiön oikeus ilmoittaa itse, haluaako elää on muuten yllättäen unohtunut agendasta. Tuplahertta olettaa, että KAIKKI haluavat elää – sekin kertoo hänen suppeasta ajatusmaailmastaan.)
Hän ei kuuntele eikä vastaa, hän vain esittää yhtä syytöstään. Hän harrastaa kiinalaista kidutusta: hänen vesihanansa tippuu aina vain.
Hän on täynnä vihaa ja janoaa kostoa, muttei kerro miksi. Tuskin hän kertoo sitäkään, millä perusteella hän on valituttanut itsensä sikiöiden edustajaksi, sillä hänen lahjansa ovat vajavaiset.
Toisaalta: niin olivat eräällä Aatullakin.
Jotain samansuuntaista minäkin kieltämättä epäilen.
Hänelle vastaamisesta ei mitään hyötyä olekaan, yritän vain formuloida vastaukseni niin, että ne herättäisi uusia ajatuksia ajattelukykyisissä. Siis siksi jaksan vastata.
siitä hyvästä minä nostan sinulle aborttisyyllisyydestä turvonneen pääni laajentamaa hattua.
vertaus Aatuun on sikäli epäreilu, että Aatulla oli sana hallussa (eli jonkinlaisia lahjoja). En kuitenkaan ole Aatu-fani.
julmaa on todeta vaan että syyllisyys johtuu siitä pahasta mikä on lapselle itsekkäillä syin tehty?
kumma että "teidän" puoli on yleensä se joka vetää esiin Aatu-kortin :D vaikka hänen ajatusmaailmansa oli kieltämättä lähellä omaanne toisin kuin niiden joiden mielestä ketään viattomia ihmisiä ei sovi murhata ominaisuuksiensa perusteella (rotu tai ikä..) ja "yli-ihmis"oppeihin vedoten ..eihän juutalaisia murhattu, eihän? Heitä "eliminoitiin". Se oli sillon ihan "yleisesti sallittua"...
se varsinainen kysymys tai siis paremminkin siihen vastaus?
"mitä
Kirjoittanut: ihmeen 29.8.2008 klo 13.13
julmaa on todeta vaan että syyllisyys johtuu siitä pahasta mikä on lapselle itsekkäillä syin tehty?"
Tuplasydän väitti, että syyllisyyttä voi tuntea vain, jos on todella tehnyt (tietoisesti, vahinkohan ei riitä) pahaa jotain muuta ihmistä kohtaan. Ja jos toisen puheen kokee jonkun ihmisen syyllistämiseksi, silloin se syyllisyys on itsessä.
Siis miten lapsi on syyllinen vanhempiensa eroon, koska kerran useat lapset syyllistyvät vanhempiensa erosta?
"tuudittaudu
Kirjoittanut: harhoihis 29.8.2008 klo 10.09
ei tarvita paljoo tietämystä kun kaikki (läpi)näkyy niissä piiiitkissä seliselittelyissäs niin nolottavan ilmiselvästi.."
...tosiaan sinun puolestasi :D Vähäisemmälläkin tietämyksellä pystyy nykyään netin avustuksella antamaan itsestään ihan fiksunkin kuvan.
Väität seliselittelyksi puhuamiani asioita, jotka jokainen netinkäyttäjä pystyy todistamaan yleiseksi ja tunnetuksi ajatusmaailmaksi.
Mutta hyvä, että itsekin sanojesi mukaan tietämyksesi vähäiseksi luokittelet. Typerää puolestaan on oman vähäisen tietämyksensä perusteella yrittää enemmän tietävää "alentaa", tarkistamatta faktoja. Tietämätön saa toki olla, mutta tyhmäksi ei kannata ruveta. Siksi nolottaa puolestasi.
logiikan häivää ei väitteestäsi edelleen löydy.
Siis, miten ihmeessä jostain sellaisesta jota ei osannut etukäteen aavistaa tapahtuvan ja jonka yritti välttää parhaan mukaan, VOI tunta syyllisyyttä?? Kyse on onnettomuudesta! Miten sen ois voinu tietää/estää?
Tottakai tunsit syyllisyyttä jo ennen aborttia, tiesithän jo mitä tulisit lapsellesi tekemään. Niin minäkin tunsin lääkärille mennessäni. En todellakaan raskaaksitulosta (vaikka olin jopa riskeerannut ilman ehkäisyä!) vaan juuri siitä mitä aioin pyytää lääkäriltä!
"Siis tunsin "syyllisyyttä" ja puolustustautumisen tarvetta SIITÄ, että ehkäisyni oli pettänyt, vaikka olin parhaani sen hoitamiseksi tehnyt."
No mitä puolusteltavaa siinä oli, ja syyllistikö lääkäri sut ehkäsyn pettämisestä? Taisit puolustella pikemminkin sitä aikomaasi tekoa ja saada se lääkärinkin silmissä näyttämään oikeutetummalta sillä että olit ehkäissyt kaikin tavoin..
"Koska maassamme helposti syyllistetään kaikkia joilla ehkäisy on pettänyt. Kuten tälläkin palstalla. Täällä on paljon niitä, jotka väittävät, että ehkäisyt eivät petä ja jokainen joka niin väittää, valehtelee. Samaa tosiaan lievemmässä muodossa tuli lääkärini suusta."
Ei, vaan syyllistäminen (jos sitä on) kohdistuu siihen mitä raskaaksitulon jälkeen aiotaan tehdä, miten seksin seuraus "hoidetaan".
Tuskin kukaan väittää että kaikki valehtelee. Osa kuitenkin todennäköisesti niin tekee, tai jättävät kertomatta väärinkäytöstä. Mutta hyvä tietää että lääkärit ovat tosta selvillä (hekään ei siis usko kaikkia).
häpeät puolestani!! :D
"Väität seliselittelyksi puhuamiani asioita, jotka jokainen netinkäyttäjä pystyy todistamaan yleiseksi ja tunnetuksi ajatusmaailmaksi."
Aivan, nimittäin yleiseksi ja tunnetuksi syylisyydenkalvamilla, teostaan traumatisoituneilla abortintekijöillä!
lapsi LUULEE olevansa eroon syyllinen ja aiheuttavansa äidille pahaa mieltä!
Siis sinä et löydä logiikkaa siitä, että minä sanon tunteneeni syyllisyyttä siitä, että tulin tahtomattani raskaaksi?
Mieti nyt oikein syvästi ja hartaasti. Mitä helkkarin väliä on, löydätkö SINÄ siitä logiikkaa, MINÄHÄN sitä tunnen!?
Voiko tyhmempiä jankutuksia enää olla kuin että "ei ole mitään logiikkaa, että tunnet noin kun sanot tuntevasi; en usko, et voi tuntea" :D
"Siis, miten ihmeessä jostain sellaisesta jota ei osannut etukäteen aavistaa tapahtuvan ja jonka yritti välttää parhaan mukaan, VOI tunta syyllisyyttä?? Kyse on onnettomuudesta! Miten sen ois voinu tietää/estää?"
Niinpä. Outoa ja epäloogista, mutta niin tavallista ja ihmisluontoon kuuluvaa. Kuuletko aiheesta ekaa kertaa?
"Tottakai tunsit syyllisyyttä jo ennen aborttia, tiesithän jo mitä tulisit lapsellesi tekemään. Niin minäkin tunsin lääkärille mennessäni. En todellakaan raskaaksitulosta (vaikka olin jopa riskeerannut ilman ehkäisyä!) vaan juuri siitä mitä aioin pyytää lääkäriltä!"
Eli palaamme väittämääsi, minä en saa tuntea, kuten tunnen, vaan minun ON PAKKO tuntea samoin kuin sinä :D Tai muuten tunteeni ovat VÄÄRIÄ! :D
Sinä olet niin looginen.
"Koska maassamme helposti syyllistetään kaikkia joilla ehkäisy on pettänyt. Kuten tälläkin palstalla. Täällä on paljon niitä, jotka väittävät, että ehkäisyt eivät petä ja jokainen joka niin väittää, valehtelee. Samaa tosiaan lievemmässä muodossa tuli lääkärini suusta."
Ei, vaan syyllistäminen (jos sitä on) kohdistuu siihen mitä raskaaksitulon jälkeen aiotaan tehdä, miten seksin seuraus "hoidetaan"."
Älä nyt sentään valehtele silmät ja suut taas täyteen :D Tosiaan juuri noin syyllistetään niitä, jotka raskaana ovat, riippumatta siitä, mitä he ovat päättäneet tai ovatko päättäneet. Siis on tosiaan sinulle kerrottu täydellisen looginen ja faktoihin perustuva syy, minkä takia ihminen tuntee puolustautumisen tarvetta, vaikka tietää hoitaneensa ehkäisyn vastuuntuntoisesti. Tässähän "ongelmana" on, että aina voisi hoitaa sen vielä paremmin. (Tai jos oltais sekstailtu vasta parin päivän päästä... siis vakkei epäsäännöllisen kiertoni takia ovulaatioaikaa olisikaan voinut tarkkaan tietää) Minunkin huono tuurini oli, että kyseisellä hetkellä oli jo pillerit kaapissa, mutta en ollut vielä päässyt niitä aloittamaan. Ironista, mutta niin totta. Siitäkin voi tosiaan syyllisyyttä tuntea. Miksen soittanut lääkärille aiemmin, miksen saanut lääkäriaikaa aiemmin jne.
senkun
"Kirjoittanut: sitten 29.8.2008 klo 13.58
häpeät puolestani!! :D
"Väität seliselittelyksi puhuamiani asioita, jotka jokainen netinkäyttäjä pystyy todistamaan yleiseksi ja tunnetuksi ajatusmaailmaksi."
Aivan, nimittäin yleiseksi ja tunnetuksi syylisyydenkalvamilla, teostaan traumatisoituneilla abortintekijöillä!"
..samaan vanhaan: kaikki vallanpäättäjät tuntevat syyllisyyttä tekemästään abortista ja siksi heidän tekstinsä näin puhuvat :D Taitaa tosiaan olla aborttityösuhdeetu monilla muillakin tahoilla kuin Suomen eduskunnalla. Näitä aborttisyyllistyneitä pullollaan on tosiaan mm. eduskunta, Eu:n parlamentti, YK ja erityisesti Väestöliitto. Saati sitten jo opetushenkilökunta ihan lukioissakin, kun oppilailleen syyllisyydentuskissaan etiikan tunneilla seliselittävät ;)
Miten muuten jo antiikin filosofit (miehet!) tiesivät tuntea syyllisyyttä abortiSTAAN?
Kiitos jälleen tästä väläyksestä!
"no,
Kirjoittanut: tietysti 29.8.2008 klo 14.01
lapsi LUULEE olevansa eroon syyllinen ja aiheuttavansa äidille pahaa mieltä!"
Mutta juurihan te sanoitte, ettei syyllisyyttä voi/saa tuntea, jos ei se kerran ole LOOGISESTI AJATELLEN oma vika!
Lapsi tuntee siis väitteidenne mukaan syyllisyyttä jostain muusta eikä siitä, mistä hän uskoo tuntevansa syyllisyyttä, koska se ei kerran ole muiden mielestä loogisesti hänen syynsä. Mistä lapsi siis oikeasti tuntee syyllisyyttä, mikä on oikeasti hänen vikansa?
"kaikki vallanpäättäjät tuntevat syyllisyyttä tekemästään abortista ja siksi heidän tekstinsä näin puhuvat"
Kyse oli SUN eikä vallanpäättäjien teksteistä. En ole heistä kenekään nähnyt suoltavan vastaavaa kun mitä sä teet täällä päivästä, kuukausista ja vuosista toiseen.
Eduskunta ajattelee valtion budjettia, ei naisten sen paremmin kuin syntymättömienkään oikeuksia. Abortin ihmisoikeusrikkomus on edelleen eräänlainen tabu.
Päätöstä/lakia ei tee paremmaksi se, että se on jouduttu pakon edessä sellaiseksi tekemään (sallittu kun muutakaan ei voida).
"Miten muuten jo antiikin filosofit (miehet!) tiesivät tuntea syyllisyyttä abortiSTAAN?"
Mies voi tuntea yhtä lailla syyllisyyttä, katumusta jne. abortista ja lapsensa kohtalosta päättämisestä, vaikka itse toimenpide on tehty naiselle. Vai eikö? Ja tässä kohtaa voin sanoa että ON omakohtaista kokemusta sellaisesta miehestä.
kykene sen syvällisempään selvitykseen siitä mistä raskaksitulossa tunnet syyllisyyttä. Katsos se ois voinu avata asiaa ja saada muut ymmärtämään mikä siinä oli hankalaa. On helppo todeta juuri noin kun loogiset perusteet on loppu; voin tuntea mitä vaan etkä sinä voi tietää!! :D
"Tosiaan juuri noin syyllistetään niitä, jotka raskaana ovat, riippumatta siitä, mitä he ovat päättäneet tai ovatko päättäneet."
Aborttia vastustavien paheksunta loppuu ainakin siihen kun abortista päätetään luopua!
"Tässähän "ongelmana" on, että aina voisi hoitaa sen vielä paremmin. (Tai jos oltais sekstailtu vasta parin päivän päästä... siis vakkei epäsäännöllisen kiertoni takia ovulaatioaikaa olisikaan voinut tarkkaan tietää) Minunkin huono tuurini oli, että kyseisellä hetkellä oli jo pillerit kaapissa, mutta en ollut vielä päässyt niitä aloittamaan."
Tämmösiä asioita ei vaan voi mitenkään tietää tai osaa varoa etukäteen tai muuten ei uskaltas tehdä ikinä mitään! :D Joten tuskimpa tuossakaan mitään sen paremmin ois voitu tehdä, ja kuten iotsekin toteat, huono tuuri! Eli epäonninen VAHINKO.
nolaa itseäsi.. nyt jankutat taas samaa!
"Mutta juurihan te sanoitte, ettei syyllisyyttä voi/saa tuntea, jos ei se kerran ole LOOGISESTI AJATELLEN oma vika!"
Mutta kun lapsi ei tätä tajua ettei se ole hänen vikansa, lapsi EI OSAA ajatella loogisesti!
"Lapsi tuntee siis väitteidenne mukaan syyllisyyttä jostain muusta eikä siitä, mistä hän uskoo tuntevansa syyllisyyttä, koska se ei kerran ole muiden mielestä loogisesti hänen syynsä. Mistä lapsi siis oikeasti tuntee syyllisyyttä, mikä on oikeasti hänen vikansa?"
?? Käsittämätöntä.. kuka (muu kuin satua) osaa ajatella näin monimutkaisesti? :D Ihmettelen tätä ilmiömäistä kykyä tehdä yksinkertasista asioista mahdollisimman sekavia ja hankalia!
minä tunsin ensisijaisesti helpotusta, toisekseen kiukkua siitä, että oli epäreilua tulla vasten omaa tahtoaan raskaaksi, kolmanneksi oli surua samasta syystä kuin kiukkukin, eli miksi juuri minä ja juuri nyt.
Silloin ja nyt, olen täysin vakuuttunut siitä, että tein oikein myös alkion kannalta, sillä sen löhtökohdat hyvälle elämälle olisivat olleet niin heikolla pohjalla jo valmiiksi, että olisi ollut marttyyrimaista ja tekopyhää saattaa lasta maailmaan vain kiillottaakseen omaa sädekehäänsä.
veit sanat suustani!
tosin muutaman kuukauden päästä tunsin myös ikävää, koska olisin halunnut vauvan, pidellä häntä sylissä, haistella ja hoitaa, mutta parempi näin.
No minkä tuskan ja syyllisyyden (kuten tuolla aik. ketjussa sanottiin) se toteamukseni, että juuri nuo omat lapseni olisin tappanut alkioina, jos olisin silloin päätynyt aborttiin ja minun mielipiteeni abortista sitten saa teissä aikaan?
..tunnet jotakin myöskin sitä lasta- jota ei nyt olekaan- kohtaan..? Vai tunnetko, vai oliko se ajatuksesi jälleen vain 'minä'-pohjalla; 'minä olisin halunnut pidellä vauvaa sylissä, minä olisin halunnut haistella ja hoitaa häntä..'?
jälleen! Nyt päästään takaisin tuohon surkuhupaisaan ketjuun.
Olet kyllä kova likka vänkäämään. Eikö ala sattua päähän, kun paukutat sitä samaan seinään?
Jopa sinunkaltaisesi moukarin pitäisi ymmärtää, että abortti on vaikea päätös. Siinä lastataan vaakakuppeja. Jollakulla tilanne saattaa olla 3/–97, toisella taas 51/–49.
Jos oma tilanteesi on ollut rutkasti plussan puolella, hienoa. Sinua on siitä täällä onniteltu monasti.
Tunnet raastavan syviä tunteita muiden ihmisten syntymättömiä lapsia kohtaan. Outoa on, etteivät jo syntyneet, äidittömät ja syrjäytyneet lapset liikuta sinua vähääkään.
Onko sinun tapauksessasi kyse jonkinkaltaisesta enkelivauvaleikistä? Suosittelen siirtymään reaalimaailmaan. Vapaaehtoistyötä on sinullekin tarjolla.
..esittämiini kysymyksiin, ilman jatkuvia, turhia louskutuksiasi? Osaatko keskustella asiasta?
Jä jälleen yritetään sitä asiasta keskustelua..: Miksi sitten ihmiset täällä- ihmiset, jotka sanovat, ettei abortissa tapahdu mitään pahaa/väärää, ja että siinä poistetaan vain pelkkä 'sinänsä arvoton solumöykky', syyllistyvät em. kirjoituksestani? Miksi en saa todeta faktaa ja sanoa mielipidettäni ilman valtavaa syyllistymisen ja syyllistämisestä syyttämisen ryöppyä? Jos ihmiset ovat tuota kertomaansa mieltä abortista ja tietävät tehneensä oikein, ei minun toteamani fakta ja mielipiteeni voi olla heille noin vaikeasti siedettäviä, eivätkä ne voi syyllistää ketään. Sormella en ole osoittanut yhtään ketään- mikä siis aiheuttaa syyllistymisen?
tai syyllistämisyritys. Täällä ei nyt keskustella jo syntyneistä lapsista. Niitä varten on omat palstansa täällä suomi24:ssä. Hyvin todennäköisesti nämä abortti-palstan keskustelijat keskustelevat niilläkin.
silloin muutaman kuukauden jälkeen tuli ikävä, en nyt tarkalleen muista millon se hävisi, mutta ei sitä enää ole...
"jälleen vain 'minä'-pohjalla;"
miten niin jälleen? ja vain? en vähättelisi toisen tunteita, mutta niin MINÄ sen koin.
p.s. en ajattele sikiötä vain "solumöykkynä", aika mahdotonta kun on jo 2 synnytystä takana.
Se on jokaisen henkilökohtainen asia mitä tuntee. Sitä ei voi selittää. En usko että edes haluat ymmärtää joten miksi sinä kysyt??
..näin:
Miksi sitten ihmiset täällä- ihmiset, jotka sanovat, ettei abortissa tapahdu mitään pahaa/väärää, ja että siinä poistetaan vain pelkkä 'sinänsä arvoton solumöykky', syyllistyvät em. kirjoituksestani? Miksi en saa todeta faktaa ja sanoa mielipidettäni ilman valtavaa syyllistymisen ja syyllistämisestä syyttämisen ryöppyä? Jos ihmiset ovat tuota kertomaansa mieltä abortista ja tietävät tehneensä oikein, eivät minun toteamani fakta ja mielipiteeni voi olla heille noin vaikeasti siedettäviä, eivätkä ne voi syyllistää ketään. Sormella en ole osoittanut yhtään ketään- mikä siis aiheuttaa syyllistymisen?
..eli vielä..: abortissa ei sen puoltajien mielestä siis tapahdu mitään pahaa- poistetaan vain se 'sinänsä arvoton solumöykky'-, mutta faktan ja oman mielipiteensä toteamisesta syyllistytään kovin, eikä niitä kestetä. MIKSI?
harmittaa, jos tämä mielenkiintoinen keskustelu poistetaan sinun takiasi.
Tarkoituksella olet peistannut tämän saman kymmeniä kertoja, lopeta jo!
..että toistan kysymystäni, koska jotkut eivät millän halua pysyä asiassa...
Älä huoli; saman kysymyksen (ei siis viestin) toistaminen ei ole massapostausta, joten tuskin poistetaan, jos ette itse (taas) sitä vaadi. :)
kaikkien pitää ajatella samalla tavalla. He kannattavat yleensä ns yleistä mielipidettä, joka tällä hetkellä on aborttimyönteinen. Kun tuuli kääntyy, he ovat heti toista mieltä. He ahdistuvat suunnattomasti, jos joku on eri mieltä heidän ja yleisen mielipiteen kanssa.
Abortinvastustajat ovat täällä vähemmistö. Suurin osa suomalaisista hyväksyy abortin ainakin joissakin tilanteissa. Epävarmuutta on lähinnä vain siitä, missä tilanteessa on oikein tehdä abortti.
täällä on järkeviä viestejä muilta kuin aloittajalta.
Kysymys on väittelystä juupas-eipäs, joka ei johda mihinkään. Tuskin kukaan syyllistyy mitenkään aloittajan viesteistä olipa keskeyttänyt raskauden tai ei.
Elämme demokratiassa, aika ja aatteet muuttuvat. Kukapa tietää millainen lainsäädäntömme on sadan vuoden päästä.
..jos kukaan ei syyllisty, koska minähän en ole osoitellutkaan ketään sormella, ja silloin valitus ja syyllistämisestä syyttely, jota eräät ovat harjoittaneet, on ihan turhaa syyttelyä! :D
kyllä siinä tapauksessa kun naisen henki on vaarassa.
Suunnilleen vain puolet hyväksyy mukavuusabortit. Ja puolet ei ole suurin osa..
puhumattakaan selkeästä vähemmistöstä (1/5) jotka niitä itse TEKEE.
Lisäksi 2/3 näkee abortin enemmän tai vähemmän syntinä.
muka ITSE abortteja? Itse tehty abortti on lainvastainen. Käsittääkseni vain Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymät keskeytyssairaalat voivat abortteja tehdä.
Sellaista kuin mukavuusaborttia ei ole missään tilastossa. Käytäpä oikeita käsitteitä ja oikeita lukuja. Laita myös lähteet. Kiitos.
Hassua, että vain 2/3. Luulisi äkkiseltään, että täydet 100%, koska synti on kristillinen käsite ja kristinusko kieltää tappamisen, ihan jo kymmenessä käskyssään. 1/3 ei ole varmaan tajunnut kysymystä, sillä onhan asia aivan pihvi: "Älä tapa" ---> tappaminen on syntiä. Aivan kuten "älä tupakoi" ---> tupakointi on kielletty. Jos joku polttaa silti ruokakaupassa "älä tupakoi" kyltin alla, tekee hän sen täysin tietoisena, että tekee jotain kiellettyä. Samoin kun tappaminen on syntiä ja se on kerrottu selvin sanoin, kyllä jokainen tappaja tietää tekevänsä syntiä. On kuitenkin eriasia se piittaako siitä, että tekee uskonnon mielestä syntiä (kaikki lihansyöjät pohtivat myös kuumeisesti...). Syntihän ei ole terminä sama asia kuin vääryys, synti on vain kristittyjen vääryys.
suurin osa suomalaisista on lähinnä tapauskovaisia. Kuten kirkonkin teettämät tutkimukset ovat osoittaneet, nämä syntikäsitykset riippuvat vahvasti ihmisten uskonnollisuudenasteesta. Kuten toki itsekiin sanoit.
Jos jokin asia on kirkon jonkin virran mukaisesti syntiä, ei se kaikkien kirkonkaan edustajien mielestä välttämättä sitä ole. Kirkonkin syntikanta on kuitenkin muuttunut hirmuisen monessa asiassa sitä mukaa, kun maailma muuttuu.
Miksi ihmiset pitäisivät syntinä kaikkia niitä jopa 2000 vuotta sitten pidettyjä asioita, jos ei kerran uskonnotkaan pidä? TAi mistä he edes tietävät, mitä milläkin noin vanhoilla jutuilla on tarkoitettu ja mitenm ne ovat yhteydessä nykypäivään ja nykypäivän elämänmenoon.
Onko ev.lut.kirkon mielestä lehmän tappaminen syntiä?
No kuule eipä ne terveydenhuollon henkilöstö niitä tekis jollei ne naiset niin ois päättäny ja KÄSKIS/VELVOTTAIS tappaan! :D Kumpi onkaan pahempi, murhan haluaja, vai joku jonka se haluaja pakottaa sen tekemään?
Että täytyykö sulle selvyyden vuoksi puhua teettämisestä? Ihan sama asia..
Mukavuusabortti on osuva nimitys kaikille muille kuin terveyssyiden aborteille. Vai täytyykö siinäkin sulle kirjottaa aina sama rimpsu, eli sosiaaliset ikä lapsiluku( raiskaus) -syyt.. :D
nos et mutamur in illis", sanoivat jo vanhat roomalaiset.
Kuolema aiheuttaa läheisille tuskaa/surua/ikävää.
Ei kuolema silti ole väärin. Kuolema on osa elämää.
Abortissa kuolee ihminen, ihan samoin kuin missä tahansa ihmisen kuolemassa kuolee ihminen ja läheisillä on hassu tapa surra vainajansa kuolemaa.
Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää? Jos haluat keskustella siitä onko kuoleminen väärin, haluat kieltää ihmisiltä oikeutensa kuolla tai määrätä toisten kuolemasta, sinun kannattaa kääntyä jonkun sellaisen keskustelukumppanin puoleen jota ei palstalta taida löytyä (Jumala, kohtalo?)...
Kaikki eivät ajattele kuolemaa niin itsekkäästi kuin sinä. eli kuolemisessa surraan sitä vainajaa, eikä mietitä omaa syyllisyyttä tai vääriä tai oikeita tekoja. Joku kuolee, se on ikävää, se on surullista, jopa vähemmän läheisistä ihmisistä, mutta niin se elämä vain kulkee, välillä kuollaan, välillä synnytään.
..jumalia tai kohtaloa kysellä, kun sen kuoleman aiheuttaa joku toinen ihminen- tahallisesti!
Kuoleminen ei ole väärin- kuoleman tahallinen aiheuttaminen toiselle taas on väärin!
Nostan kuitenkin hattua rehdille toteamuksellesi; "Abortissa kuolee ihminen, ihan samoin kuin missä tahansa ihmisen kuolemassa---"!
Mutta monet aborttipotilaat ovat kertoneet, että he tunsivat lähinnä helpotusta, että itse pääsivät pälkähästä.
Ehkä siinä tapauksessa, että abortti tehdään esim äidin vaikean sairauden hoidon (esim syöpähoitojen takia) tai sikiön vammaisuuden vuoksi, kuoleman suru on vaikein.
Aborttitilanteita on niin erilaisia ja kukin suhtautuu asioihin omalla tavallaan.
videoita vaik you tubesta.. meinasin yrjötä.jokainen aborttiin haluava pitäs laittaa kattoo toi juttu.jos ei tee vaikutusta,niin ainakin maailma jää paitsi tuollaisen hirviön lapsesta..
vaikeampia kuin tarpeen - pääasiassa on keskeyttää epätoivottu raskaus eikä kärvistely..
syyllistymistä. Jankutat koko ajan yhtä ja samaa, et ole ymmärtävinäsi vastauksia tai sitten et kerta kaikkiaan ymmärrä niitä. Jatkat hokemista ja odotat vain sitä sinulle oikeaa vastausta. Ja muu hymiöjengi, jolla itsellään ei ole mitään sanottavaa, läpsyttelee sinua kannustavasti olkapäälle.
Abortin tehneenä en koe tehneeni mitään pahaa kenellekään lapselle. Jos jostakin syyllistyin niin siitä, ettei minusta ole "hyväksi" äidiksi – ei äidiksi ylipäätään. Yrittäisitkö ymmärtää?
..koe tehneesi kenellekään mitään väärää, niin kerrohan, miten lapseen kohdistuva kommentti syyllistäisi sinua? Miten siis lapseen kohdistuva kommentti voisikaan syyllistää, mikäli ei tunneta tehneensä väärin juuri sille lapselle- omalle lapselle, joka oli aborttihetkellä vielä alkio?!
abortin tehneissä on myös niitä, jotka kokevat tehneensä pahaa, mutta joilla ei ole ollut oikeasti muuta mahdollisuutta kuin abortti. On se sitten tehty suojellakseen juuri sitä alkioita/lasta tai sitten vanhempia lapsia. tai vaikka itseäänkin.
Ja sattumalta empatiakyvyn omaavat ihmiset tajuavat tämän. Ovat he sitten abortin tehneet tai eivät.
KOMMENTTI???????????????????????????????
Minä koen tehneeni OIKEIN juuri sille alkiolle, josta olisi tullut minun lapseni. Olisin itsekin jäänyt syntymättä, jos minun olisi ollut mahdollista ilmaista mielipiteeni, kuten täällä väitetään.
Mutta näinhän ei saa sanoa, eihän?
Suosittelen katsomaan Valtaojan ohjelmaa "Viisi kulmaa kosmologiaan" niin saat sinäkin vähän perspektiiviä. Tämä maailma on vihoviimeinen paikka.
kysyt: Mikä tuska? Siihen vastasin!
Jos saat "vääriä" vastauksia, olet asetellut kysymyksesi huonosti.
lapseen/lapsiin kohdistuva kommentti, josta tämä koko syyllistämisestä syyttely- show sai alkunsa!
Eli kaikkien toisin- kuin sinä ja muut abortintekijät/puolustajat- ajattelevien pitäisi olla hiljaa siitä, että he kokevat abortin vääräksi tai kauhistuvat siitä ajatuksesta, mitä he itsekin tai kuka tahansa olisi voinut tehdä nyt eläville lapsilleen, koska abortintekijöissä on niitäkin, jotka kokevat (itsekin!) tehneensä pahaa..! Nyt menee kyllä aivan liian paksuksi..! Sorry.
Meidän siis pitäisi vaieta ja antaa vaikenemisellamme valheellisesti ymmärtää, että ei kyseiseen tekoon ole mitään sanomista kenelläkään, eikä sen oikeellisuutta kukaan kyseenalaista..?!
No huh!
.._asiasta_ keskustelua vaikka täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000037488445
..ja jätä turhat pottuiluyritykset (näin nätimmin ilmaistuna) vähemmälle. :D
Vääriä vastauksia voi saada myös silloin kun toinen/toiset eivät ole oikein perillä asiasta tai haluavat kierrellä- eikö vain? :)
kertoisit, sillä minä en kerta kaikkiaan ymmärrä mikä se mystinen kommentti on. Aloituksesta se ei käy selville eikä myöskään tästä keskustelusta.
Mikä kommentti?????????
Johan taas keksit :D
Jos et edelleenkään muista, sinun viestissäsi kritisoitiin vain sitä, että se antoi täsmälleen saman kuvan kuin jos joku menee tekemäänj aloituksen lapsettomuuspalstalle, että "onneksi en ole maho, on nuo lapset niin ihania!".
Mielipiteen sanominen ei ole väärin ja sen saa toki aina tehdä. Mutta usein kannattaa miettiä, missä sen sanoo ja miten. SE on normaalia kohteliaisuutta ja kunnioitusta muita ihmisiä ja heidän tilanteitaan kohtaan.
Sinulle tämä on täysin ylivoimaista ymmärtää?
Kyseessä on siis aloittajan tekemä aloitus ja siitä keskustelu, johon linkki tässä. Näyttää jo menneen toiselle sivulle.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000037169781
Nyt harmittaa, että edes vaivauduin vastaamaan. Tämäkin ketju oli vain naamiointilinkki tuohon, jossa aloittajan saama vastine jäi pahasti kaivertamaan.
Tuon ketjun kommentoinnin ilmoitin jo kertaalleen jättäväni. Teenpä sen nyt uudelleen.
Valituista teoista (abortista) voi/saa sanoa mielipiteen, toisin kuin olotiloista (lapsettomuus) joille ei voi mitään.
Johan nämä aiemminkin todettiin vertailukelvottomaks mikäli muistat.
todettiin tosiaan, että kummassakin tilanteessa noin käyttäytyminen on häpeällistä leuhkimista toisten hädän edessä. Tosiaan kissin hännän nostamista, kun ei ole itse yhtä pahaan tilanteeseen joutunut. Joillekin se on nähtävästi ainoa keino nostaa omaa arvoaan omissa silmissään.
Mutta kiitos, totesit taas, että aloittajan kyseinen aloitus oli tosiaan pelkkää tuollaista "leuhkimista" ja tarkoituksellista syyllistämistä :D Kiitos taas siitä! On ilo asioida kanssasi.
Hakkaa nyt päätäsi seinään mutta on eri asia arvostella VALITTUA TEKOA kuin asiaa jolle ei voi mitään!!
Ja mitähän arvostelua/leuhkimista siinä on jos toteaa niin kuin tuplasydän, että juuri nuo olemassaolevat lapset olisi tappanut jos olisi tehnyt abortin? Itse voin omani kohdalla todeta ihan saman totuudenmukaisen asian (ja niin meinasi käydä!)! Miten näet sen lehkimisena?
esiin tuolla purkauksellasi?
Teit tosiaan tuplahertalle karhunpalveluksen. Ei ihmekään, että syyllisyytesi noin purkautuu.
no,
Kirjoittanut: tietysti 29.8.2008 klo 14.01
lapsi LUULEE olevansa eroon syyllinen ja aiheuttavansa äidille pahaa mieltä!
''''
Kyse on siis syyllisyyden tuntemisesta.
– LUULETKO sinä että abortin tekevä nainen on syyllinen ja aiheutatko sinä hänelle pahaa mieltä?
– LUULETKO sinä, että sikiö haluaa syntyä tähän maailmaan?
aborttiin olisi syyllinen? :D
Lähtökohtanen oletus ja todennäkösyys on että sikiöt haluaisi syntyä, koska enin osa syntyneistä on siitä myöhemmin kiitollisia.
eikä kykyä tuntea kiitollisuutta. Ei se ole myöskään katkera siitä, että se abortoidaan.
Ja sitä syntynyttähän ei koskaan ollut olemassa, jonka mahdollisia haluja tässä arvuutellaan.
sitä ei voi haluta. Näin se on.
Enpä ole kovinkaan monen kuullut laulevan ylistyslauluja siitä että ovat "saaneet" syntyä tänne "murheenlaaksoon". Uskovaisetkin tähtää vähän ylemmäs.
"Lähtökohtanen oletus ja todennäkösyys on että sikiöt haluaisi syntyä, koska enin osa syntyneistä on siitä myöhemmin kiitollisia."
Mihin ihmeeseen sinä perustat tämän kertakaikkisen naiivin päätelmäsi? Ihanko OMAAN kiitollisuuteesi? Ja koska sinä olet kiitollinen, kaikkien muidenkin pitää olla. Jo on sulla ego paikallaan.
Aiemmin puhuin omaan jalkaan ampumisesta, mutta tämän kirjoittajalla kävi kyllä venäläisessä ruletissa paha rasti.
(Ontuvan päätelmän kirjoittaja ihmettelee, mitä tarkoitan. Hänelle selvennykseksi: ammuit itseäsi päähän.)
niitä kaikkia myöhemmin jollei tapeta ennen sitä! Sikiössä on potentiaali kaikkeen. Ja eipä tajua kyllä vauvatkaan joten tappaisit varmaan niitäkin jos laissa sallittas..?
siitä että aika harva tappaa ittensä :D paitsi jos on erehtyny tekeen abortin, sitten melko yleistä..sehän ei mikään ihme ookaan, sen luokan syyllisyys ymmärtäen.
miten selität sen?
elämäsi loppuun, jos et tajua niin yksinkertaista asiaa kuin, että jopa kaikki abortin tehneet ovat yksilöitä ja ottavat sen hyvinkin eri tavalla.
Jotkut tosiaan tuntevat tuskaa ja ajattelevat tehneensä väärin syntymätöntä lastaan kohtaan, miettivät milainen hänestä olisi tullut.
Toiset, kuten minä, en tunne tippaakaan syyllisyyttä enkä tuskaa nuorena tehdystä abortista.En nyt enkä silloin.
Se oli minun ainutlaatuinen tilanteeni etkä sinä tiedä mitä minun tai kenenkään muunkaan päässä liikkuu tuollaisissa tapauksissa.
Ainoastaan voit arvailla ja koska itse vastustat aborttia, kehität jos jonkinmoista syyllisyysteoriaa.
Osa varmaan pitää paikkansa, mutta älä todellakaan sorru siihen yleistämiseen.
Kyllä varmaan moni katuu jälkeenpäin, moni ei voisi vähempää välittää, kai sen tajuat?
mutta osoitit epäilyt taas todeksi :D siellähän taas yks älähdys tästäkin kalikasta..
ei osata muutakaan sanoa.
miten löyhässä ne kantimet voivatkaan olla. Ei perusteluja, ei vastauksia, vain tätä samaa jankutusta. Kyseessä lienee juuri täysi-iän saavuttanut teini, joten pitänee häntä yrittää ymmärtää.
Ja kyllä se Siperia häntäkin vielä opettaa.
jatkuu. Kun ei osata mitään muutakaan, räksytetään aloittajalle, ja kun aloittaja toistaa sitten ASIAA, josta pitäisi keskustella, valitetaan siitä, että hän "jankuttaa". Naurettavia pellejä. :D