se mahtaa johtua..nimittäin, mulla on parisen ystävää, jotka kertovat mulle kaikenlaisia huoliaan ja asioitaan, ja muutenkin ovat hyviä kavereita, mutta sitten, kun seuraan liittyy jokin toinen henkilö *hokkus pokkus* minua ei enää ole olemassakaan, *hokkus pokkus* kaveri palasikin minun luokse, kun se toinen lähti pois.
Ja sellanen, että yleisillä paikoilla, jos näemme, hän tervehtii hyvin nopeasti ja ns. karkaa mahdollisimman nopeasti pois, eikä vaikka kutsu pöytäänsä.
Mitä ystävyyttä tällaiset ovat olevinaan? En minäkään halua olla se roskalaatikko, jonne vuodatetaan kaikki paska mielenpäältä, eikä sitten kuunnella omia ajatuksia lainkaan...
Ja sellanen, että yleisillä paikoilla, jos näemme, hän tervehtii hyvin nopeasti ja ns. karkaa mahdollisimman nopeasti pois, eikä vaikka kutsu pöytäänsä.
Mitä ystävyyttä tällaiset ovat olevinaan? En minäkään halua olla se roskalaatikko, jonne vuodatetaan kaikki paska mielenpäältä, eikä sitten kuunnella omia ajatuksia lainkaan...
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ystävä on sellainen ,joka ottaa toisen huomioon
vaikka paikalle tulisi sata muuta,eikä lykkää sivuun...
eikä myöskään välttele julkisilla paikoilla...
Itsellä oli joskus samantapainen tilanne...
minut muistettiin sillon kun ei ollut muuta kaveria saatavilla,tai sitten sillon,kun tarvittiin jotain..
se on hyväksikäyttöä,ei ystävyyttä...Ratkaisu;Älä jää roskalaatikoksi...Et ole mikään tavara jonka voi ottaa tarvittaessa käyttöön...
paras "näpäytys" on välinpitämättömyys...Näytä tyypille,ettet ole popoteltavissa...
yhteenkään tällaiseen "ystävään".. myös sellaiset, joilta kyselee illanviettosuunnitelmia, ja joilta ei saa edes vastausta, ihan kun mulla olis leima otsassa. Sitten myöhemmin kelpaan kyllä, jos kaikki muut kaverit on tekemässä jotain muuta. Useimmiten illanviettopaikassa olen vielä törmännyt näihin "en mä nyt tänään kehtaa"-tyyppeihin ja ne menee vaikeeks "joo, tuli lähettyy, mutta tuli niin kiire, etten muistanu ilmottaa.." ynnämuuta paskaa. Mieluiten yksin, kun kusipäiden riepoteltavana.
On niin tuttua,että "ystävä" on sanonu ettei nyt jaksa mennä minnekään...
seuraavana päivänä kuitenkin on kertonut olleensa jossakin!...Joopa joo...
Ja sitte ne tapaukset kun ollaan sovittu jotakin,tapaaminen esim,niin on odottanut,et kaveri tulee,ja sitte kun sitä ei näy eikä kuulu,ja soitan kysyäkseni että missä viipyy,niin vastaus on ;"joo hei sori en mä pääsekään tänään tulee mun piti lähtee yhteen paikkaan mut soitellaa moi!"...
hauskaa, ja kuinka ollakaan, olen saanut juuri järjestettyä kaiken mallilleen ja fiilis päällä niin puhelin piipittää "sori, mun on pakko peruuttaa se juttu, muistin juuri..." (eli parempaa seuraa) Vittu että sellaset saa ärsyyntymään, mikseivät voi suoraan sanoa ettei kiinnosta!
Et on laittanu ittensä menokuntoon jne...odottaa sitä lähtöä...
sit tulee se legendaarinen ilmotus et "joo sori tuli muuta"...
Sanois sit suoraan prkl et on parempaa seuraa löytäny!...Hahaha,mä en kyl kaipaa niitä yhtään!
:D..mieluummin yksin ...
Vai mitä...
Kyllä mieluummin yksin kuin surkeassa idioottiseurassa. Että nyppii tuollaiset juntit jotka pompottelevat muita oman mnielen mukaan.
huoli, saavat soitella, mutta itse en ota mitään yhteyttä, viesti lienee mennyt perille.
Yksin on helpompaa, itsensä kanssa voi mennä minne vaan, koska kukaan ei voi tuottaa pettymystä. Se vaati totuttelua, mutta on toiminut hyvin. En häpeä lähteä enää yksin minnekään, vaan suorastaan nautin siitä, eipä tartte olla kenenkään psykologina. Vain omat ajatukset seurana ja kirkkaampi mieli. :)
Totta!
Yksin saa olla miten haluaa tehdä mitä haluaa,ei tartte miellyttää ketään :) :P
Eipä löydy kavereita enää...tuo on niin tuttua tuo selittely että muunlaisia viestejä en enää saanutkaan. En kai ollut tarpeeksi "hyvä" heille. Suunniteltiin monta kuukautta isoa baari-iltaa, jonne lähtisi meidän porukka. Mutta, eipä tuota iltaa sitten tullutkaan. Tai ehkä he menivät keskenään ja "unohtivat ilmoittaa minulle". Yhteydenpito katkesi heti koulun loputtua.Sielläkin olin ns. korvikekaveri, jonka kanssa ollaan silloin kun ei muita ole.
Parhaita selityksiä kuitenkin tuohon aikaan olivat (kun yritin tulla käymään tai tavata jossain) "ei nyt käy kun mä pesen autoa" tai "ei tänään kun mennään jätkien kaa baariin". Paras selitys, jonka muistan noilta ajoilta oli kuitenkin "en mää nyt kun vedän kalsarikännit"
Tällaista peliä riitti ja riitti. Ei kukaan jaksa katsella moista.nykyään viihdynkin parhaiten yksin eikä tarvitse katsella moisten mulkeroiden naamoja ja kuunnella kuinka he saavat kymmeneltä kamultaan soittoja.
On se,että on jollekin vain se jolta pyydetään apua tarvittaessa..muuten ei kyllä muisteta...
Esim,minä kilttinä ihmisenä lainannut rahaa,vaikka omakin rahatilanne ollu todella huono...Noh,se takaisin saaminen onkin ollu toinen juttu...rahoja ei kuulu sillon kun pitäisi...ei edes vaikka sanoisin että "voisitko nyt maksaa sen velan kun pitäisi kauppaankin päästä ja syödä),niin ei mitään väliä...rahat joilla olisi pitänyt velat maksaa,onkin äkkiä käytetty johonkin muuhun!...et semmost...
Sitten kannattaa alkaa varmaan jossain kohtaa kommentoimaan asiasta. Onko sun ulkonäössä tai luonteessa jotain sellaista, mikä saa ne ns. kaverit esittämään, vähän tyyliin "en mä tota tunne"?