Nämä kysymykset siis vain vaihtoehtoisia hoitomuotoja käyttäville, muut malttakoot olla kommentoimatta, kiitos.
Kertokaahan, mikä on saanut teidät hakeutumaan vaihtoehtoisten hoitomuotojen pariin, ja miksi yhä käytätte niitä, vaikka useasti kuulee väittämän, ettei niillä ole mitään vaikutusta?
Oletteko monasti kokeneet tulleenne huijatuksi jonkin vaihtoehtohoidon parissa?
Kertokaahan, mikä on saanut teidät hakeutumaan vaihtoehtoisten hoitomuotojen pariin, ja miksi yhä käytätte niitä, vaikka useasti kuulee väittämän, ettei niillä ole mitään vaikutusta?
Oletteko monasti kokeneet tulleenne huijatuksi jonkin vaihtoehtohoidon parissa?
Vastaukset 52
Vanhimmat
homeopatialta kun en saanut sitä lääkäriltä. Lääkärit vain kirjoittavat reseptejä eivätkä välitä sen kummemmin itse sairaudesta.
Kerran kun kärsin kovasta kutinasta kysyin lääkäriltä mistä se johtuu ja sain vastaukseksi "en tiedä"! Sain vain kutinaa poistavia tabletteja jotka tekivät minusta zombien. Menin homeopaatille ja tämä sanoi että maksani ei ole kunnossa. Sain siihen vahvistavaa homeopaattista lääkettä ja kutina häipyi.
Särkylääkkeitten sijasta otan Fortodolia joka on myös hyvä maksalle. Healing on myös tehokasta.
Millainen maksasairaus sinulla sitten oli? Saatiinko sen aiheuttajaa koskaan selville?
ollut maksasairautta vaan maksahan on täynnä myrkkyjä joita saamme joka puolelta. Kun se on tarpeeksi täynnä se puhdistautuu esim ihon kautta jota se teki minulla.
Sitähän ei tietenkään koskaan tarkistettu lääkärin kautta, mutta eivät he olleet kiinnostuneitakaan.
Olin syönyt särkylääkkeitä vuosikaudet joten ei se niin ihmeellistä ollut että maksa sai tarpeekseen.
Ovela bisnesidea. Puoskari kertoo, että sinulla on maksassa vikaa ja että hän voi taikoa sen pois pientä korvausta vastaan. Lopputulos on, että olet helpottunut, kun maksa näin parani. Todellisuudessa mitään vikaa ei alunperin ollutkaan.
Elimistön rakenne on sellainen, että maksan hajottamat aineet poistuvat suoliston kautta - eivät ihon kautta.
miksen saanut apua lääkäriltä mutta homeopatiasta sain.
Älähän nyt, kyllä homeopaatti tietää kaikki sairaudet ilman tutkimuksia ja rohdotkin löytyy aina valmiiksi hyllystä hintalapun kera!
Ja kaikki kaupan kosteusvoiteetkin ovat 100% raakaöljyä ja ne on purkitettu suoraan öljynporauslautalla. Ja aiheuttavat syöpää.
Mutta onneksi on vaihtoehtoja! :)
iho on suurin myrkyn poistaja.
että monet täällä elävät suuressa tiedonpuutteessa. Onneksi saatte tietoa esim minulta. Ihmettelen vähän tyhmyyttänne.
Saat aina minut hymyilemään (et tosin tiedoillasi). :)
Outoa että wikipedia ei mainitse mitään myrkyn poistosta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Iho
No, Aritta on tietenkin oikeassa ja wikipedia väärässä.
Arittalla on ihan vaihtoehtoinen todellisuus. Meidän muiden kroppa toimii niin, että maksa hajottaa myrkkyjä. Hajoamistuotteet poistuvat peräaukon kautta, jota myös kolmannen silmän chakraksi kutsutaan.
Elimistön kuona-aineet taas heivataan pihalle munuaisten ystävällisellä avustuksella.
Iho voi mennä sairauksissa huonoon kuntoon, mutta ei ne myrkyt sitä kautta ulos pullahda.
Jaahah, häirikkö tuli palstalle. Mikä oli Sinun saamasi apu luontaishoidoista ?
hiuka tarkemmin asioita, iho un suurin erityselin.
Mitä koolla on tässä tekemistä, kun puhutaan myrkkyjen poistosta? Iho erittää talia ja hikeä, so what?
negatiivisilla häiriköillä ole muuta tekemistä kuin esitellä tietämättömyyttään täällä. he tekevät tästä potentiaalisesti hienosta palstasta raskaan lukea.
Minä voin huonosti puoli vuotta leikkauksen jälkeen. Sairaalatohtori ei sanonut juuta eikä jaata - ei ollut kiinnostunut. Menin siis ravintoon erikoistuneelle lääkärille (se kai luetaan vaihtoehtoiseksi hoidoksi nykyään). Hän antoi minulle monisivuisen kyselylomakkeen jo ennen tapaamista, ja kyseli lisää kasvokkain. Diagnosoi jodin ja D-vitamiinin puutteen ja liian alhaisen elimistön ph-arvon, antoi vitamiineja ja lähetti verikokeisiin, joista yksi johti luuydinkokeeseen, joka taas paljasti non Hodkinin lymfooman. Jos olisin jättänyt kohtaloni sairaalan varaan, olisin yhä tietämätön tilastani. Voin hyvin nyt, lymfoomasta huolimatta, koska syön hyvin ja otan vitamiinini.
Onnea onnistuneelle valinnalle. Keljua se lymfooma mutta ilmeisesti se on hallinnassa. Tohtisiko kysyä lääkärin nimeä?
Syksyllä tilasin ajan yhdelle pääkaupunkiseudulla vastaanottavalle lääkärille, joka on ravintoon perehtynyt. Nimeä en muista ja jouduin yhteensattumien takia perumaan sen ajan ja nyt harmittaa, kun olen sen nimen unohtanut. Olisin nyt tilannut uudelleen ajan vaan ku en muista nimeä.
Selvisikö se jodin puutteen syy? Tuo on Suomessa aika erikoinen tilanne.
Ei mikään erikoinen. En käytä noita jalostettuja suoloja. Niissä on jokin, joka aiheuttaa kipua.
Tässä e-mail osoite, jos et tohdi lääkärin nimea palstalle laittaa. Olen kiitollinen jos saisin lääkärin nimen. Josko se olisi se, jonka nimen olen hikannut.
[email protected]
ja jodinpuute varmaan kehittyi siitä, että välttelin suolaa vuosikaudet. Se oli kyllä vain lievä puute, ja korjaantuu kai pian.
siitä ei taitaisi olla sinulle apua, paitsi jos satut asumaan samassa maassa kuin minä. Voit kuitenkin käydä hänen verkkosivullaan - siellä on paljon ilmaista tietoa monenlaisista vaivoista. Osoite on http://www.emersonhwc.com/home.php
Suomessa suola jodioidaan, joten täällä jodista ei ole puutetta.
Ph-mittaus on pätevä, jos se mitataan verestä. Jos taas tehdään diagnooseja virtsan ph:n perusteella, niin tiedät että huiputus on kyseessä.
Tai paremminkin linkki sivulle, josta näkee todella kiinnostavan videon syövän SYYSTÄ! Katsokaapa tämä sivu ja seuratkaa annettua linkkiä: http://www.emersonhwc.com/show_news.php?StoryId=480
vaihtelee päivän mittaan, ja lähetti minut labraan, jossa verikokeiden yhteydessä testattiin myös ph-arvo. Minun oli 7. Sen pitäisi olla 7.35, joten vereni on hyvin hapan. Sain kyllä ohjeet myös tarkastaa syljen ja virtsan happamuuden ja pitää kirjaa - nuo vaihtelut huomioon ottaen.
Kyllä täälläkin jodia suolaan lisätään - minä vaan en lisännyt suolaa ruokiini.
Veressä ph:n vaihtelut eivät ole mahdollisia, se on melko vakaa.
Virtsakin vaihelee syödyn ravinnon mukaan ja stressin mukaan. Virtsan ph:n seuraaminen antaa viitteitä, mutta yksi mittaus ei kerro yhtään mitään vaikka olisi kuinka hapan.
Esim. virtsan ph 9 tietämillä laskee äkkiä jopa 3:men pintaan jos on valvonut ja stressaantunut.
oli vain 7, ja sen pitäisi olla 7.35, mikä on paljon alkaalisempi. Tarkoitat ehkä, että vaihtelu on vähäistä lyhyellä ajalla, yhden ihmisen kohdalla?
Sylkeni ja virtsani happamuus todella vaihtelee paljon, mutta alettuani juoda alkaalista vettä päivittäin ja lisättyäni alkaalisten ruokien määrää, vaihtelu on kaiken kaikkiaan jonkin verran alkaalisempaa kuin aikaisemmin. Nämä testit tehtiin vata toukokuussa, ei niin kovin kauan sitten. Vie kauan aikaa, ennenkuin uusi ph-tasapaino löytyy, sanoi tohtori.
Apteekista ja terveystuotteita markkinoivista yrityksistä saa ostaa mittausliuskoja, tai voi se olla repäistävä rullakin.
Itse mittailemalla säännällisesti saa tuntuman minkälaiset asiat ja tekijä happamoittavat ja voi karttaa niitä tai vähentää.
Virtsan ph ei ole mitenkään oleellinen. Siinä on isot vaihtelut ja mittaus ei ole kovin luotettavaa. Pitäisi seurata laskimoveren ph:ta. Pintaveri ei käy, koska kudosneste hämää. Kaikki eivät pysty ottamaan koetta itseltään. Siinäkin on vaihtelua niin, että jos ph mitataan kovan rasituksen jälkeen, kun ollaan maitohapoilla, niin arvo voi olla 6,5 paikkeilla.
Tässäpä olisikin hieman ketkulle mittaajalle ovela pisneksen paikka.
Höpön höpö. Ei tässä mitään diaknoosia olla tekekässä. Virtsan seuranta antaa viitteitä suunnasta, se riittää kotiseuraajalle. Arvaappa moniko alkaa kotioloissa laskimoverta sorkkimaan?
Jos veren pH on 7 tai alle, on kyseinen henkilö kuoleman kielissä. Hyvin harva aikuinen selviää enää hengissä sellaisesta. Vietiinkö sinut sen lääkärin vastaanotolle ambulanssilla ensihoitotiimin avustaman hengityskoneessa?
Suomeksi: Sinä tai lääkärisi puhutte pa_kaa, tai on syytä kalibroida mittarit uudestaan.
Jo virtsan seuranta antaa viitteitä suunnasta, niin mitä päättelet jos virtsan pH muuttuu 8,0:sta 6,5:een?
Ei yksittäinen lukema kesää tee. Yksi lukeman muuttuminen ei merkitse mitään. Virtsan lukemahan muuttuu myös, jos et ole nesteyttänyt itseäsi. Monastikko päivässä muuten tuon mittauksen teet?
Virtsan ph vaihtelee tilanteiden mukaan 3,5-10. Mutta tuon kymmenen olen tavannut henkilöllä, joka määrätietoisesti panostaa kehon ph-tasapainoon ja osaa käyttää alkalisoivia menetelmiä.
3,5 oli henkilöllä, joka myös alkalisoi elimistöään, mutta valvoi yön ja oli hyvin stressantunut. Stressi ja yövalvominen kuormittavat vahvasti ph-tasapainoa. Kun henkilö syö emäsylijäämäistä ravintoa, lukema taas muuttuu, tai nesteyttää itseään. Osa ihmisistä juo alkalisoitua vettä säännöllisesti. Toiset käyttävät veden alkalisointiin soodaa ja näin virtsan ph heillä voi olla 8-10.
Eikös lymfooma ole paha tauti?
Tarinasta päätellen kertojan nono-hodgkinia on oikeasti hoidettu mutta nyt ei hoitoa ei ole päällä. Se tarkoittaa, että on vaihe, jossa tauti ei etene. Se voi kestää vaikka kymmenen vuotta ja silloin ei välttämättä hoitoa anneta. On monta vuotta aikaa myydä tarpeettomia pilsuja.
Aika erikoista, että kertoja ei vajonnut koomaan noilla lukemilla ja että "vaihtoehtokonsultti" ei tilannut ambulanssia.
Väännellään taas rautalangasta, kun teette johtopäätöksiä asiasta mitään tietämättä. Lääkärini ei tietysti ottanut verikoetta sillä käynnillä, höpsö - hän antoi lähetteen labraan, ihan erilliseen, Brisbanen suurimpaan labraan ( http://www.qml.com.au/ ), jossa kokeet otettiin. Voin ihan hyvin. Kahden viikon päästä, kun kuulin tulokset, voin yhä hyvin. Mutta ehkä osaltaan juuri tuo elimistöni happamuus on saanut aikaan jo kaksi syöpää - toinen viime vuonna, toinen diagnosoitiin heinäkuussa. Tämä viimeisin on harvinainen non Hodkins lymfooman laji, Waldenströmin makroglobulinemia. Monet elävät sen kanssa vuosikaudet ennen diagnoosia ja sen jälkeenkin, ja hoitoja aletaan antaa vasta jos ja kun oireita ilmenee. Minulla ei ole ollut oireita.
Siis ph lukema 7 on hyvin hapan, mutta ei se vie koomaan:) Se vaan kehittelee syöpiä ja tappaa hitaasti, ellei tee muutosta elintapoihinsa. Lopetin kahvinjuonnin tuon konsultoinnin jälkeen ja olen lisännyt alkalisoivia suoloja juomaveteen ja juonut paljon vettä. En ihan tarpeeksi, koska täällä on talvi, ja on vaikea pakottaa itseään juomaan vettä, kun palelee. Voihan sitä tietysti lämmittääkin, jos viitsii. Oletan, että kun verikoe otetaan seuraavan kerran, ph-arvo on korkeampi.
Tällä palstalla on sitten kaukonäköisiä fiksuja ja filmaattisia, jotka tietävät kirjoittajia paremmin heidän sairautensa ja lääkäreitäkin paremmin. Ihme, ettei heille uraa ole kuitenkaan auennut vaan notkuilevat netin pauloissa tohtoroimassa kirjoittajien viestejä. Onkohan luonteessa vikaa, että uea ei aukea?
Tarkoitatko, että jos virtsan pH muuttuu alkaliseen suuntaan, on se merkki siitä, että kehonkin ph on muuttunut alkalisemmaksi?
Millä mekanismilla stressi ja yövalvominen kuormittavat vahvasti pH-tasapainoa? Mitkä kemialliset reaktiot sen tekevät?
Kyllä pH 7 on jo hengenvaarallinen tila. Esimerkiksi tehohoidossa ennuste on erittäin heikko, jos tauti on vienyt ihmisen happo-emästasapainon tuolle asteelle.
Lääkärisi teki vakavan taitovirheen, jos päästi sinut hoidotta kotiin sairaalan ensiapuun lähettämisen sijaan, jos hän oli ensin todennut sinun elimistösi pH:n olleen 7,0.
http://www.intox.org/databank/documents/treat/treate/trt34_e.htm
"Severe acidemia (ie, pH
ja kaikesta virhestä huolimatta potilas voi hyvin. Mites nyt edetään?
päilleen kovasti pohtimista, kun toisten kokemukset eivät vastaakaan sitä, mitä he ovat sattuneet netistä lukemaan. Heidän päätelmänsä? Oikean elämän yksityiskohdat ovat väärin! Netti tietää paremmin :)
Tosiaan olin hyvin väsynyt ja voimaton, kun menin lääkäriin toukokuun alussa. Veren happamuus varmaan oli yksi syy. Pian aloin sitten voida hyvin, kun alkalisoin ruokavaliotani lääkärin kehotuksesta. Hän sanoi, että happamuuteni parantaminen on ensisijaisen tärkeää. Hän ei pelotellut minua sillä, koska siitä ei olisi ollut hyötyä. Hän on hyvin pragmaattinen ja järkevä ihminen. Hän näki, että en ollut koomassa (kuten nuo nettikiusaajat väittävät). Jos olisin ollut, hän olisi tietysti soittanut sen ambulanssin. Voin edelleen hyvin, mutta viime kuussa sain tuon toisen syöpädiagnoosin. Ja sekin saattaa juontaa juurensa elimistön happamuuteen. Joten en siis aivan sataprosenttisesti voi hyvin, vaikkei nyt oireita olekaan, paitsi nuo laboratoriokokeissa näkyvät.
"Blood pH values compatible with life in mammals are limited to a pH range between 6.8 and 7.8."
Noin sanoo netti, se kaikentietävä opas. Jos haluaa, löytää toisenkinlaisia lukuja. Elämä kun ei ole aivan mustavalkoista ja yksiselitteistä.
minun täytyy kai tunnustaa, että menin varmuuden vuoksi katsomaan ne tulokset uudestaan, ja huomasin muistaneeni väärin. Ph-arvoni mitatiinkin virtsanäytteestä. Se oli vuorokauden ajan koottu virtsa, josta myös mitattiin jodin määrä. Se kai siis antanee aika hyvän kuvan, vuorokauden vaihteluiden tasaannuttua, mutta se ei ole sama asia kuin veren ph, tietysti. Oikeastaan ihan hyvä, että asia tuli esille. Voin pyytää seuraavan kerran ottamaan sen verestä. Hiukan nyt ihmettelen, miksei sitä otettu verestä, kun kuitenkin otettiin parikymmentä testiä. Helposti kai senkin olisi saanut mitattua siinä samalla.
Nolottaa. Mutta kiva ilahduttaa noita kaikentietäviä omalla erehtymiselläni. Kyllä he nyt repeävät.
tiedätkö ottä suomalaisilla keskimäärin on paljon happamampaa virtsa. Liikkuu akueella 4-6,5.
Ja hierarkiassa edellä olevalle vielä kerran tiedoksi, että terveyden kannalta oleellinen on laskimoveren ph. Sen ei pitäisi paljon vaihdella.
Virtsan ph taas ei ole oleellista.
Edellä potilas kertoi, että ph:ta ei mitattukaan verestä. Siksi tuollainen arvo oli mahdollinen.
Potilasta kiinnostaa, miksi hänelle annettiin täysin turha virtsan ph-arvo mutta ei sitä tarpeellista laskimoveren ph-arvoa. Tähän on luonnollinen selitys. Jos veren ph olisi poikennut normiarvosta, asiakas olisi todennäköisesti tulosten saapuessa kuollut tai sitten tehohoidossa. Tieto olisi siis vaihtoehtolääkärin bisnesten kannalta epäoleellinen.
Virtsan ph:lla ei ole mitään merkitystä potilaalle. Jos virtsa on hapanta, niin se tarkoittaa, että happamuus poistuu hyvin elimistöstä ja säätely pelaa. Vaihtoehtohoitajan täytyy hieman venyttää moraaliaan, jotta saa tuolla perusteella myytyä omia palvelujaan.
lasketaan, ei laskimosta.
ja ilkeällä ihmisellä on suuri sairastumisriski. Optimistisuus, valoisuus, avoimuus, rakkaus - ne pitävät terveenä. Tuollainen katkera, epäluuloinen, pahansuopa asenne syö sinua sisältä. Ennustan sinulle syöpää, ellet muuta ajatusmaailmaasi perusteellisesti. Tai ehkä sinulla jo on syöpä? Se ei sinun asenteillasi parane. Siis muutu.
Jostakin syystä tuohon viestiin ei voi vastata, mutta tekee mieli kuitenkin kommentoida (en tosin ole se, jolle k.o. kirjoittaja sanansa suuntasi!)
Valitettavasti asiat eivät ole läheskään noin yksioikoisia, että ilkeät, pahantuuliset, katkerat ihmiset sairastuisivat syöpään. Päin vastoin, tunnenpa muutaman läpikotaisin hyvän ja herttaisen ihmisen, jotka ovat tuohon ikävään sairauteen sairastuneet, joku heistä jopa kuollutkin siihen. Esimerkiksi naapurini, josta hautajaisissa yksimielisesti todettiin, että hän oli aina valoisa, sairauteensakin tyynesti suhtautuva ihminen, joka ei koskaan sanonut pahaa sanaa muista ihmisistä. Syöpään sairastui (vaikka ei siihen kylläkään kuollut) myös rakas kummitätini, joka oli varsinainen "valoenkeli" kaikille sukulaisilleen. Ja sitten päinvastoin: on paljon todella ikäviä, ilkeitä, pahantahtoisia ihmisiä, jotka porskuttavat elämänsä vanhoiksi terveinä ja reippaina, valmiina kaikenlaisiin ilkeyksiin kanssaihmisiään kohtaan. Miksiköhän tuolla kirjoittajan logiikalla he eivät sairastu syöpään? No, maailma kun nyt ei ole oikeudenmukainen paikka, jossa kaikki saadaan ansion mukaan.
Minusta on aika pahantahtoista ennustella toisille nimimerkin takaakaan, että noin ilkeä ja katkera ihminen varmasti sairastuu syöpään jne., tai ehkäpä hänellä jo onkin joku kavala sairaus. Tuollainen kertoo ikävää vain kirjoittajastaan ja siitä, ettei hän ole kovinkaan hyväntahtoinen henkilö. Mutta kukin taaplaa tyylillään. Ikävää on myöskin se, että jos muut eivät kuorossa laula jonkin hoitomuodon/uskon/tyylin ihanuutta, vaan esittävät poikkeavia mielipiteitä, tuomio on tyly: olet ikävä ihminen, et saa esittää mielipidettäsi/näkemystäsi/kokemustasi asiasta, vaan saat haukkuryöpyn niskaasi. Ei oikein sovi "henkisesti kasvaneille" ihmisille...
että aina hyvän tuuliset ihmiset pitävät kaiken sisällään eivät halua tai uskalla päästää pahaa oloa ulos. Kukaan ei voi olla aina aurinkoinen ja hymyilevä jokaisella on huonoja päiviä, kaikki eivät näytä niitä ja se kuormittaa elimistöä ja saattaa aiheuttaa sairauksia. Henkilö joka päästää höyryt ulos pysyy terveenä. Negatiivisuus on eri asia.
Virtsasi pH oli siis selvästi tavanomaista emäksisempää, eli neutraalia. Siitä huolimatta "lääkärisi" tulkitsi sinun kärsivän elimistön liiallisesta happamuudesta???
Etkä yhtään ihmetellyt mihin virtsan pH-tukimustulos oli unohtunut, kun luulit vastauksen olleen veren tulos??? Et, vaikka olit kerännyt virtsaa koko vuorokauden ajan???
Johtopäätös: Ihan sama, mitä "laboratorioarvot" näyttävät. "Diagnoosi" on selvä jo ennen kuin asiakas ehtii astua sisään vastaanotolle kynnyksen yli. Samoin "ainoa oikea tehokas hoito" on tarjolla kotiin lähdettäessä, pientä korvausta vastaan. Ja hölmöt lentävät lankaan yhä uudestaan houkutellen jopa uusia nyljettäviä mukaan.
Olen ajatellut. Mutta kaikki myönteisen oloiset ihmiset eivät sittenkään ole teeskentelijöitä, jotka näyttävät ulospäin hymyä vaikka hampaat irvessä. On olemassa ihan aidosti myönteisiä, kilttejä, empaattisia ihmisiä, joilla ei ole ihan oikeastikaan tarvetta "päästellä höyryjä", niin uskomatonta kuin se onkin! En tarkoita, että nämä ihmiset olisivat aina leveä hymy huulilla a la Arja Koriseva (no en toki tiedä, onko hänkään sitä kotioloissaan!), he ottavat vain elämän rauhallisesti ja tasaisesti, eivät tee jokaisesta hankalammasta asiasta kinaa läheistensä kanssa, vaan ratkovat ongelmansa keskustellen. Huonoja päiviä ja ikäviä sattumia on jokaisen elämässä, se on selvä. Mutta en usko, että näillä tuntemillani ihmisillä (jotka ikävä kyllä sairastuivat syöpään) olisi ollut mitään kauheita "padottuja tunteita" tai pidätettyä raivoa hymyilevän fasadin takana. se ei kerta kaikkiaan sovi kummankaan luonnekuvaan, kyllä sellaisen lähikontaktissa vuosikymmeniä eläneenä huomaisi.
Vaikka tokihan joidenkin täytyy tautiin aina löytää selitys, se vastaus kysymykseen "miksi". Ehkäpä kyse ei ole kuitenkaan tunne-elämän patoutumista, vaan esim. perimästä (nk. syöpäsuvut, geenit), ympäristömyrkyistä, maasäteilystä, kaivovedestä, lannoitteista, torjunta-aineista tai muusta ihan arkipäiväisestä.
Enkä ihan allekirjoittaisi tuota "höyryt ulos päästävä pysyy terveenä". Tunnen kiukkupusseja, jotka ovat sairastuneet vakavasti päästeltyään höyryjä harva se päivä. Höyryjen ulos päästäminen voi myös sairastuttaa läheiset ja ympäristön, ainakin siten, ettei vakituiseen höyryjä päästelevän henkilön lähellä ole kiva elää.
Jutussasi oli totuuden elementtejä.
"Vaikka tokihan joidenkin täytyy tautiin aina löytää selitys, se vastaus kysymykseen "miksi"."
Nöitä syyntietäjäautomaatteja on liiankin kanssa. Rasittavia tyyppejä. Mikäkumma siinä on että joillain on heti valmis vastaus, kun siihen kysymykseen ei pysty vastaamaan viisaammatkaan.
Oman syöpäni kohdalla katseeni kuitenkin kääntyvät lapsuuden kotiin, sillä se alue sai niistä rajan takana poksautettujen ydinlatausten voimakkaimmat säteilyt. Muistan kun niitä laskeumakarttoja alettiin julkaista, se oli kuin kylmäsuihku vasten kasvoja, kun oli kuvitellut, että luonto on puhdasta, kun valtatiet on kaukana ja teolliosuuslaitokset myös.
Sitten 10-20 vuoden haitarilla alkoi syöpä sairastuttaa poikkeuksellisen runsaasti. Harvalukuisella seudulla sairastumiset puhuttelivat, koska myös lapsia sairastui useita.
Sitten muutin paikkakuntaa ja onnellisen autuaana vauvan kanssa keräilin ensimmäisiä tuorevihannaksia ja ruohosipulia pistelin poskeeni. Ja koko päivän nautin ulkona, kun olisi pitänyt sulkeutua sisätiloihin, vaan kun tieto ei kulkenut.
Sitten kun julkaistiin karttoja, millä alueella minkäkin verran laskeutumia saatiin niskaan, niin jälleen kerran, voimakkaimman laskeuman keskipisteessä juuri sinä päivänä, kun pahimat laskeumat tapahtuivat. Se oli Zernobylin poksahtaminen tauvaan tuuliin.
Tästä 10 vuoden kuluttua olin itse syövänhoidossa. En todella voin syyn etsinnässä ohittaa näitä laskeumia, ja niiden vaikutustä syövän syntyyn.
Otan sydämestäni osaa. Arvelen kuten sinäkin, että ydinvoimalaonnettomuudella ja laskeumalla on suuri merkitys sairastumisiin niillä alueilla, joilla sattui satamaan pahaan aikaan tms. Aina ei todellakaan tarvitse etsiä "tunnelukkoja", pahoja energioita (paitsi sitä ydinenergiaa, haha), miasmoja tai elämänvoiman puutetta, kielteistä suhtautumista tms. Ihminen voi sairastua ihan muutenkin, itsestään riippumattomista syistä, perinnöllisistä syistä tai toki myös elintapojen ja väärien valintojen seurauksena. Sen mystisempää sen ei tarvitse olla.
Myönnän kyllä, että myös psyykkinen puoli voi vaikuttaa fyysiseen ja altistaa sairastumiselle.
Ihmisillä on todellakin tarve löytää selitys ja syy epäonnelle ja sairaudelle. Kuten sanot, valmiin selityksen tarjoavia henkilöitä riittää. Mikään ei voi olla turhauttavampaa sairastuneelle kuin kuulla, että väärä asenne, tunnemöykky tai muu sellainen on sairauden syynä, ja se on (mukamas) poistettavissa erilaisin poppaskonstein.
Toivon sinulle hyvää vointia ja jaksamista, jos edelleen sairastat.