Sain rakkaalta ystävättäreltäni sähköpostiviestin, jonka haluan lähettää eteenpäin, kuten viestin lopussa toivotaan. Kyseessä on George Carlinin ajatuksia ikääntymisestä.
George Carlin oli kuuluisa yhdysvaltalainen stand up-koomikko. Hän oli syvästi elämää ymmärtävä mies, joka kuoli tänä kesänä. Hän saavutti vain 71 vuoden iän, mutta ilmeisesti ELI sen kokonaan, eikä vain pysytellyt hengissä.
Ystävättärestäni nuo ajatukset ovat niin erinomaisia, että hän halusi lähettää ne minulle. Mitä hän sillä mahtoi tarkoittaakaan, mutta ajatukset saivat myös minut ajattelemaan – niin työlästä kuin sellainen puuha joskus minulle onkin.
Toivoisin myös Sinun, lukijani, pysähtyvän hetkeksi ajattelemaan Carlinin sanomaa; lue ajatuksella loppuun asti, ole hyvä; uskoakseni se maksaa vaivan:
_______________
Ainoa ajanjakso elämässämme jolloin pidämme vanhenemisesta, on silloin kun olemme lapsia.
Jos olet vähemmän kuin 10-vuotias, olet niin innoissasi vanhenemisesta, että ajattelet ikääsi murtolukuina.
'Kuinka vanha olet?' 'Olen neljä ja puoli!'(Et ikinä tule olemaan kolmekymmentäkuusi ja puoli.) Olet neljä ja puoli ja ihan kohta viisi! Siinä on koko jutun juoni.
Teini-ikäisenä sinua ei pidättele enää mikään. Hypit seuraavaan mahdolliseen numeroon, tai jopa parin numeron ylitse. 'Kuinka vanha olet?' 'Ihan juuri 16!' (Voisit sanoa 13 mutta ihan kohta olet 16!)
Ja sitten tulee elämäsi paras päivä... Tulet 21 vuoden ikään. Jopa sen sanominen on kuin pieni seremonia: TULET 21 VUODEN IKÄISEKSI. JESSSS!!!
Mutta sitten täytät 30. Oho, mitä oikein tapahtui? Ihan kuin olisit hapanta maitoa!(Hän täytti ja meidän piti heittää hänet pois.) Enää ei ole hauskaa. Olet vain hapan möykky. Mikä on vinossa? Mikä on muuttunut?
TULET 21-vuotiaaksi, TÄYTÄT 30 vuotta, ja sitten LÄHESTYT neljääkymmentä. (Ohhoh! Painahan jarrua, kaikki on luisumassa käsistä!)
Ennen kuin huomaatkaan, SAAVUTAT 50 ja kaikki mistä ikinä unelmoit, on mennyttä. Mutta odotas!!! Sinä SELVIYDYT kuusikymppiseksi. Etpä olisi uskonut!
Sinä siis TULET 21-vuotiaaksi, TÄYTÄT 30, LÄHESTYT neljääkymmentä, SAAVUTAT 50 ja SELVIYDYT kuusikymppiseksi. Olet saavuttanut jo sellaisen vauhdin, että TÖMÄHDÄT seitsemäänkymmeneen! Sen jälkeen elämä onkin jo päivä kerrallaan -meinikiä. Tömähdät jopa keskiviikkoon! Pääset kahdeksalle kymmenellesi ja jokainen päivä on täydellinen ympyrä: TÖMÄHDÄT lounasaikaan; päivä TÄYTTÄÄ 16:30 ; SAAVUTAT nukkumaanmenoajan.
Eikä se siihen pääty. Yhdeksänkymppisenä alat kulkea takaperin; 'Olin IHAN JUURI 92.' Sitten tapahtuu outoja. Jos sinusta joskus tulee satavuotias, tulet uudelleen lapseksi.
'Olen 100 ja puoli!' Tulkoon sinusta terve 100 ja puolivuotias!
KUINKA PYSYÄ NUORENA?
1. Heitä mielestäsi turhat numerot. Niihin kuuluvat: ikä, pituus ja paino. Anna lääkärisi huolehtia niistä. Siitähän sinä hänelle maksat.
2. Pidä vain iloluontoiset ystävät. Hapannaamat saavat sinutkin masentumaan.
3. Jatka oppimista. Opettele tietämään enemmän tietokoneista, käsitöistä, puutarhanhoidosta, mistä tahansa. Älä ikinä anna aivojen laiskotella. "Joutilas mieli on paholaisen työkalu." Ja paholaisen nimi on Alzheimer.
4. Nauti pienistä asioista.
5. Naura usein, pitkään ja äänekkäästi. Naura kunnes joudut haukkomaan henkeäsi.
6. Joskus kyyneleet vaan tulevat. Kestä se, sure ja jatka elämää. Ainoa ihminen joka on kanssamme elämämme loppuun saakka, katsoo vastaan peilistä.
ELÄ niin kauan kuin olet elossa.
7. Ympäröi itsesi asioilla joita rakastat, olipa se perhettä, lemmikkieläimiä, muistoja, musiikkia, kasveja, harrastuksia, mitä tahansa. Kotisi on turvapaikkasi.
8. Pidä huolta terveydestäsi: Jos se on hyvä, säilytä se. Jos se on häilyvä, paranna sitä. Jos et voi itse sitä parantaa, hanki apua.
9. Älä tee matkoja syyllisyyteen. Tee reissu ostoskeskukseen, tai toiseen kaupunkiin, tai jopa toiseen maahan. Mutta älä mene sinne, missä syyllisyys asuu.
10. Jokaisen tilaisuuden tullen: kerro rakkaimmillesi, että rakastat heitä. JA MUISTA AINA: Elämää ei mitata hengenvetojen määrällä, vaan niiden hetkien määrällä, jotka saavat henkemme salpautumaan.
- - -
Ellet lähetä tätä vähintään kahdeksalle ihmiselle, niin mitä sitten. Mutta jaa tämä kuitenkin jonkun kanssa.
Huomaa, että edellä on ajatuksia ikääntymisestä, iän karttumisesta, mikä ei välttämättä tarkoita vanhenemista. Iästämme riippumatta meidän kaikkien pitäisi elää täyttä elämää joka päivä.
Ystävyydellä
Harmaa-pantteri, 73-vuotta nuori.
George Carlin oli kuuluisa yhdysvaltalainen stand up-koomikko. Hän oli syvästi elämää ymmärtävä mies, joka kuoli tänä kesänä. Hän saavutti vain 71 vuoden iän, mutta ilmeisesti ELI sen kokonaan, eikä vain pysytellyt hengissä.
Ystävättärestäni nuo ajatukset ovat niin erinomaisia, että hän halusi lähettää ne minulle. Mitä hän sillä mahtoi tarkoittaakaan, mutta ajatukset saivat myös minut ajattelemaan – niin työlästä kuin sellainen puuha joskus minulle onkin.
Toivoisin myös Sinun, lukijani, pysähtyvän hetkeksi ajattelemaan Carlinin sanomaa; lue ajatuksella loppuun asti, ole hyvä; uskoakseni se maksaa vaivan:
_______________
Ainoa ajanjakso elämässämme jolloin pidämme vanhenemisesta, on silloin kun olemme lapsia.
Jos olet vähemmän kuin 10-vuotias, olet niin innoissasi vanhenemisesta, että ajattelet ikääsi murtolukuina.
'Kuinka vanha olet?' 'Olen neljä ja puoli!'(Et ikinä tule olemaan kolmekymmentäkuusi ja puoli.) Olet neljä ja puoli ja ihan kohta viisi! Siinä on koko jutun juoni.
Teini-ikäisenä sinua ei pidättele enää mikään. Hypit seuraavaan mahdolliseen numeroon, tai jopa parin numeron ylitse. 'Kuinka vanha olet?' 'Ihan juuri 16!' (Voisit sanoa 13 mutta ihan kohta olet 16!)
Ja sitten tulee elämäsi paras päivä... Tulet 21 vuoden ikään. Jopa sen sanominen on kuin pieni seremonia: TULET 21 VUODEN IKÄISEKSI. JESSSS!!!
Mutta sitten täytät 30. Oho, mitä oikein tapahtui? Ihan kuin olisit hapanta maitoa!(Hän täytti ja meidän piti heittää hänet pois.) Enää ei ole hauskaa. Olet vain hapan möykky. Mikä on vinossa? Mikä on muuttunut?
TULET 21-vuotiaaksi, TÄYTÄT 30 vuotta, ja sitten LÄHESTYT neljääkymmentä. (Ohhoh! Painahan jarrua, kaikki on luisumassa käsistä!)
Ennen kuin huomaatkaan, SAAVUTAT 50 ja kaikki mistä ikinä unelmoit, on mennyttä. Mutta odotas!!! Sinä SELVIYDYT kuusikymppiseksi. Etpä olisi uskonut!
Sinä siis TULET 21-vuotiaaksi, TÄYTÄT 30, LÄHESTYT neljääkymmentä, SAAVUTAT 50 ja SELVIYDYT kuusikymppiseksi. Olet saavuttanut jo sellaisen vauhdin, että TÖMÄHDÄT seitsemäänkymmeneen! Sen jälkeen elämä onkin jo päivä kerrallaan -meinikiä. Tömähdät jopa keskiviikkoon! Pääset kahdeksalle kymmenellesi ja jokainen päivä on täydellinen ympyrä: TÖMÄHDÄT lounasaikaan; päivä TÄYTTÄÄ 16:30 ; SAAVUTAT nukkumaanmenoajan.
Eikä se siihen pääty. Yhdeksänkymppisenä alat kulkea takaperin; 'Olin IHAN JUURI 92.' Sitten tapahtuu outoja. Jos sinusta joskus tulee satavuotias, tulet uudelleen lapseksi.
'Olen 100 ja puoli!' Tulkoon sinusta terve 100 ja puolivuotias!
KUINKA PYSYÄ NUORENA?
1. Heitä mielestäsi turhat numerot. Niihin kuuluvat: ikä, pituus ja paino. Anna lääkärisi huolehtia niistä. Siitähän sinä hänelle maksat.
2. Pidä vain iloluontoiset ystävät. Hapannaamat saavat sinutkin masentumaan.
3. Jatka oppimista. Opettele tietämään enemmän tietokoneista, käsitöistä, puutarhanhoidosta, mistä tahansa. Älä ikinä anna aivojen laiskotella. "Joutilas mieli on paholaisen työkalu." Ja paholaisen nimi on Alzheimer.
4. Nauti pienistä asioista.
5. Naura usein, pitkään ja äänekkäästi. Naura kunnes joudut haukkomaan henkeäsi.
6. Joskus kyyneleet vaan tulevat. Kestä se, sure ja jatka elämää. Ainoa ihminen joka on kanssamme elämämme loppuun saakka, katsoo vastaan peilistä.
ELÄ niin kauan kuin olet elossa.
7. Ympäröi itsesi asioilla joita rakastat, olipa se perhettä, lemmikkieläimiä, muistoja, musiikkia, kasveja, harrastuksia, mitä tahansa. Kotisi on turvapaikkasi.
8. Pidä huolta terveydestäsi: Jos se on hyvä, säilytä se. Jos se on häilyvä, paranna sitä. Jos et voi itse sitä parantaa, hanki apua.
9. Älä tee matkoja syyllisyyteen. Tee reissu ostoskeskukseen, tai toiseen kaupunkiin, tai jopa toiseen maahan. Mutta älä mene sinne, missä syyllisyys asuu.
10. Jokaisen tilaisuuden tullen: kerro rakkaimmillesi, että rakastat heitä. JA MUISTA AINA: Elämää ei mitata hengenvetojen määrällä, vaan niiden hetkien määrällä, jotka saavat henkemme salpautumaan.
- - -
Ellet lähetä tätä vähintään kahdeksalle ihmiselle, niin mitä sitten. Mutta jaa tämä kuitenkin jonkun kanssa.
Huomaa, että edellä on ajatuksia ikääntymisestä, iän karttumisesta, mikä ei välttämättä tarkoita vanhenemista. Iästämme riippumatta meidän kaikkien pitäisi elää täyttä elämää joka päivä.
Ystävyydellä
Harmaa-pantteri, 73-vuotta nuori.
Vastaukset 10
Vanhimmat
golf-ystävältäni, koska olimme kierroksemme aikana juuri puhuneet ikääntymisestä ja naureskelleet siihen liittyvistä vanhoista ennakkoluuloista.
Kiteytimme jutustelumme:
"Onneksi kalenteri ei ole ainoa mittari!"
Ja tottahan onkin, että parikymppisinä 70:ä miettiessämme - (jos sitä edes ollenkaan ajattelimmekaan) - pidimme sen aivan viimeisenä rajana.
Mutta mietteet muuttuvat, kun ikää tulee. On nuoria seitsemänkymppisiä ja vanhoja myöskin, varmasti haluaisimme kuulua edelliseen ryhmään.
En lähettänyt viestiä edelleen siitä yksinkertaisesta syystä, että viime aikoina on ollut niin vilkasta, kun mökeiltä on kotiuduttu ja koulut ovat alkaneet. Golf-kenttäkin on vetänyt puoleensa.
Minulla vielä monia syntymäpäiviäkin sattuu tähän aikaan.
Puuttuuko meiltä vanhan ihmisen mallia? Siis omatoimisen ja aktiivisen. Onko nyt vanhuuden malli menossa uusiksi suurten ikäluokkien kera?
Miksei saisi sanoa vanha? Eihän vanha ole kuollut, vaan nuoriin verrattuna vanha. Ominaisuus ja adjektiivi muiden joukossa.
Eihän vanha ole paha sana, jos se tarkoittaa kalenteri-ikää.
Mutta bioloinen ikä voi silti olla nuori, jos
lääkärintodistuskin alkaa sanoilla: "Perusterve nainen..."
Ja terveys taas johtuu elämäntavoista ja elämänilosta.
Ehkä jostain muustakin, mutta minua kutsuu nyt Nukku-Matti, joten hyvää yötä ystävät.
Kyllähän meissä on ihan mallikkaita aktiivisia
ihmisiä, vaikka olisimme kuinka lähellä 70:tä.
Emme me kuulu suuriin ikä-luokkiin, vaan menemme juuri sen aallon edessä.
mielestä pois,
siinä on mielestäni hyvä ohje,
ikä, pituus ja paino, numeroita ne vain ovat.
Turhia numeroita on myös, kuinka kauan olet ollut eläkkeellä?
Siihenkään en osannut oikein heti vastata, juuri tänään sitä kysyttiin ovelasti.
165/67, 101/78/102
ikä 61
näillä näkymin, hyvää yötä!
Ilokseni monet ovat olleet kanssani - tai oikeammin sanottuna George Carlinin kanssa - samaa mieltä.
Kun noista numeroista on puhuttu, niin täydennän vielä myös parilla toteamuksella - eivät omaa viisauttani nämäkään:
Iällä ei ole väliä, ellei satu olemaan juusto.
Koolla ei ole väliä, ellei satu olemaan vaatekappale.
Tuolle keskustan saitin suurimmalle törkylingolle sonni"miehelle", joka on tänne tullut perässäni, joka kehuu tuossa olevansa tosimies ja naisten mies (profiilillaan ilmoittaa olevansa naisten suosima herrasmies) toistan vain joskus ennenkin toteamani:
Tuollaista "miestä" nainen lähestyy vain potkulla sinne arkaan paikkaan, jos tuollainen "mies" koskaan naista niin lähelle uskaltaa mennäkään. Pelkästään tuollainen nimimerkki olisi ainakin minun tuntemilleni naisille riittävä syy toimia niin.
Viisaita neuvoja Jompelta ja Carliinilta kuten aina, vastasinkin jo tuolla Kepupalstalla aloitukseesi. Vilkaisin myöskin Logoasi, siinäpä mies, taas vuosia nuortuneena sitä se rakkaus tekee. Tuossa kuvassasi et näytä yhtään viisikymppistä vanhemmalta, ja sanon tämän vilpittömästi, ilman mitään nuoleskelua,koska sitähän ei välillämme tarvitse harrastaa, koska olemmehan kaveeranneetkin, jo Oulun Toripoliisinkin kupeella.
Kiva kun tulit taas pistäytymään palstalle, ja jos suoraan sanon olisin kyllä kiinnostunut siitä Ystävättärestäsi, jos ja kun se Rakkautenne kestää, luultavasti jo ensi kesänä, tette myöskin Pohjois suomen kiertueen.? Niin silloin voisimme tutustuttaa myöskin rakkaat Naisemme toisiinsa, eihän sitä koskaan tiedä.???
Niin, kyllä nuo ajatukset ovat George Carlinin eivätkä minun, mutta olen kai vielä kyllin fiksu ottaakseni vastaan hyviä neuvoja, joita pyrin parhaan mukaan noudattamaankin. Politiikassa sen sijaan en juuri neuvoista piittaa, vaan koetan ajatella ihan itse. Enhän ole sen suunnan kannattaja, jolle on nimetty palsta, jolla olemme eniten kekustelleet! ;)
Kiirettä on pitänyt viime aikoina. Monta reissuakin olen kultani kanssa tehnyt, mutta ihan sinne Oulun korkeudelle ne eivät ole suuntautuneet. Ohjelmaa on seuraavnakin viikonloppuna ja viikolkin, mm. oopperaan Iloista leskeä katsomaan, ja seuraavana viikonloppuna lähdemme syntymäpäiväjuhliin Pohjois-Karjalaan, mutta ehkäpä viimeistään ensi kesänä liikumme myös siellä arktisilla alueilla; mielelläni kyllä silloin tapaisin taas Sinut.
Oikein hyvää loppukesää Sinulle, vaimollesi ja lähipiirillesi!
...vai moittia sheriffiä siitä, että on poistanut keskustan palstan suurimman sontalingon sonnimiehen vastineen täältä? Tmmärrän kyllä, että täkäläinen sheriffi on tottunut sivistyneempään menoon, joten hänen lienee liian vaikeaa sietää sonni"miehen" kaltaista otusta näkyvillä edes pelättinä.
No - ei siinä sonni"miehen" vastineessa hyvä hävinnyt, mutta se sai vastineita, jotka olivat mielestäni säilyttämisen arvoisia siksi että niissä sonni"mies" sai hyviä lausuntoja itsestään. Ehkäpä sonni"mies" ei niitä kestänyt, vaan poisti itse törkyilynsä. Sehän hänen tapansa on tuolla keskustan palstalla.