Jos on tehnyt pienen erheen muutama vuosi sitten ja rekisterissä on merkintä, estääkö se esim krav magan tai defendon treenaamisen? voivatko tarkistaa nuo tiedot?
kunnollisia
vastauksia kiitos
12793
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Minäkin haluaisin tietää kyseisen asian. En siksi, että oma rikosrekisterini pullottaisi, vaan siksi, että olen kuullut tällaisista aikaisemminkin.
Millä perusteella yksityisen seuran valmentajat yms siviilit pääsevät rikosrekisteritietoihin? Tavallinen tallaaja saa tietää ainoastaan omat merkintänsä.
Tiettyjen ammattien harjoittaminen voi vaatia puhtaan rikosrekisterin, mutta entäpä tällainen kamppailulajiharrastus? Pitääkö kamppailulajia perustavan seuran hakea lupaa poliisilta toiminnan harjoittamiseen tai pitääkö heidän tehdä joku ilmoitus poliiseille?
Jos mitään vilunkikeinoja ei harjoiteta (tuttavia poliisissa tms), niin ainoa keino tietää harrastajien rik.rek.tiedot lienee, että jokainen harrastaja _itse ja vapaaehtoisesti_ tuo mahdollisimman tuoreen otteen. On sitten seuran harkintaa, miten he rikosrekisteriin suhtautuvat. Mielestäni kaikille tulee antaa toinen mahdollisuus, ja harkinnan mukaan jopa kolmas. Mutta ehkäpä näihin "kriminaaleihin" liittyy niin paljon muuta lieveilmiötä, että seurat haluavat raakata kaikki rik.rek.otteen omaavat pois touhuistaan.
Eri asia on, että aggressiiviset tyypit voidaan erottaa seuran jäsenyydestä, jos he rikkovat seuran sääntöjä sen jälkeen kun ovat seuraan liittyneet. Jos kaveri on maksanut jäsenmaksun ja jälkikäteen ilmenee aikaisempia pahoinpitelyitä tms, niin menee aika syrjinnäksi erottaa ko. henkilö jäsenyydestä tällaisilla perusteilla. Varsinkin, jos kyseiset tiedot ongitaan laittomin keinoin.
Voin olla väärässä, mutta ilomielin otan oikaistua tietoa vastaan.
Tietääkseni tämä on vain pelote, eikä yhdistyksillä tai seuroilla ole valtuuksia tarkastaa juttuja.
Itse kun aloitin harrastuksen, sanottiin että taustan pitää olla puhtoinen. Pidin sitten yhden tyhmyyksissä tehdyn "pahoinpitelyn" eli - jokusen vuoden takaisen yhden lyönnin seurauksena saadun tuomion. En kokenut, että seuran tarvitsee tietää tästä yksittäisestä "virheestä".
Kolmen treenivuoden aikana ei kukaan maininnut asiasta, vaikka vihjailtiinkin, että tarkistuttavat tutulta poliisilta taustat. Mutta eikö se ole laitonta, suomen henkilörekisterilakihan on aika ehdoton tämän suhteen?
Äskeiseen vielä - en koe, että tiettyyn rajaan asti(tappo, useita törkeitä pahoinpitelyitä yms) rangaistuksensa valtiolle maksanut henkilöltä voitaisiin evätä kamppailuharrastus. Tai ainakaan pitäisi.
Vaatimus on lähinnä pelote, mutta antaa seuralle oikeuden erottaa henkilön joka on valehdellut liittyessään seuraan jos rikos tulee jotakin kautta tietoon.
Se antaa myös seuralle tietynkaltaista uskottavuutta kun lapuissa ja mainoksissa lukee ettei väkivaltarikollisuudesta tuomittuja opeteta. Vaikka eivät siis aikuisten oikeasti voi sitä saada tietoon laillisesti millään tavalla.
jokin härö menneisyydessä tulee esille jotain kautta, voiko seura potkaista pihalle vaikka harjoittelija olisikin ollut malliikkaasti harjoituksissa ja rikkeestä olisi vuosia?
Tästä on keskusteltu ennenkin mm. Andyn kanssa, eivätkä nämä vetäjät kovin tarkasti halua kertoa, liikutaanko tietosuojan suhteen kuinka harmaalla alueella tms.
Mutta jos kyseessä on tunnettu kriminaali tai ongelmatapaus, seurassa harjoitteleva poliisi tunnistanee tapauksen ilmankin, että täytyy käydä epävirallisesti (laittomasti) niitä tietoja tonkimassa. Saako tällaisesta sitten kertoa, riippunee kuinka tarkkaa tietoa annetaan. Tuskin kuitenkaan niitä hulluimpia haluatte treenikavereiksenne (olkoonkin, että joku kehälajin harrastus tuntuu karsivan useimmilta turhat katumyllyhalut, ja niitä myllyhaikailuja vaikuttaisi olevan enemmän tuolla "fantasialajien" puolella).
Mikähän tässä on sellainen raja, millainen on epäsopiva tyyppi? Sellainen, jolla on pahoinpitelytuomio yhdestä kapakkatappelusta, ehkä lievä sellainen vai kymmenien varsinaisten pahoinpitelytuomioiden väkivallan ammattilainen?
Mielestäni ensimmäinen tuskin aiheuttaa ongelmia harrastuksensa parissa, toisesta ääripäästä en tiedä. Ja jos esimerkiksi seurassa treenaava poliisi, tai tuttu sellainen ilmoittaa näistä seuran valmentajalle, toimitaanko kummassakin väärin? Ensimmäisen huomaaminen ja löytäminen vaatisi luultavasti poliisitietojen tonkimista, toinen voi olla poliisin tuttu.
"Tuskin kuitenkaan niitä hulluimpia haluatte treenikavereiksenne" -> tämä on ihan totta. En itse todellakaan halua harjotella helvetin enkelien yms himmeleiden kanssa. Sikäli on hyvä, että seurat harjoittavat tiettyä "ennakkosensuuria". En tosin välitä tietää, miten ne sensuuriaan harjoittavat.
Mutta niin kuin sanoit, tässä liikutaan tietosuojan kannalta harmaalla alueella. Puhumattaakan perusoikeuksista, jotka ovat myös kaikilla rikosrekisterin omaavilla. On vähän vaikeaa päästä elämän syrjästä kiinni, jos koko ajan joku kyttää kintereillä. Ikuinen leimakirves otsassa?
Treenaavan poliisin on kaiketi vaikea olla off-poliisi siviilissäkin ja kai siihen hommaan kuuluu pitää silmät ja korvat auki 24/7. Näkökulma tämäkin: jos puhutaan "peruspikkurikollisesta" niin ei ole oikein sekään, että hän joutuu lopun elämänsä pelkäämään paljastumista. Periaate on: kun velat on maksettu, niin silloin on oikeus nauttia samoja oikeuksia kuin muuutkin kansalaiset. Syrjintä on laitonta. Tiettyjen henkilötietojen oikeudeton kurkistelu on laitonta. Toivoisin että asianomaiset tahot ymmärtäisivät, miksi näin on säädetty. Meillä kaikilla on oikeus yksityisyyteen.
Sitä paitsi: onhan näitä "tietovuotoja" tullut esiin ja niitä on ollut käräjillä. Näitä on ollut esim. sairaaloissa ja poliisissa. Jokainen vastaa tekemisistään, varsinkin virkamiehet virka-ajalla.
Tuolta saa tietoa rikosrekisterin vanhenemisesta yms.
http://www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus/13539.htm
Vaan päivänselvää. Seuralla EI ole oikeutta saada tietoon rikosrekisteritietoja ilman asianomaisen lupaa. EI vaikka ko. henkilö olisi seurassa ohjaajana, EI vaikka ohjattavana olisi pikkulapsia.
Siis periaate on musta/valkoinen, käytäntö tietysti eri. Melko monessa seurassa tietysti treenaa esim. poliiseja. Ja jokaisella yhdistyksellä on oikeus rajata säännöin ketkä jäseniksi pääsevät. Ja valehtelu ilmoittautumislomakkeessa on jo syy erottaa seurasta jos tapaus tulee ilmi. Harvoin varmaan toteutettu.
Periaate siis on niin musta-valkoinen kun olla voi, käytäntö ei, niinkuin elämässä monestikin on.
Tietysti pitää miettiä miten poliisit tietävät jostain yhden kahden erhee erkistä. Tietääkseni sotua ei kannata tai pidäkään antaa millekään seuralle, vaikka ilmoittautumislappusessa näin olisi. Eli eivät voisikaan tarkistaa tietojasi, koska heillä ei esim sotuasi.
Näin siis isommalla paikkakunnalla, pikkupaikalla nyt poliisit tunnistavat automaattisesti, vaikka kyse olisi putkareissusta riidan päätteeksi.
Mielestäni olisi aika törkeää erottaa joku, joka olisi jättänyt kertomatta esim jonkun pikkujutun. Taparikolliset erikseen.
Tottakai lait ovat muodollisesti selkeitä, jos sitä tarkoitit "periaatteiden" mustavalkoisuudella. Ero on vain siinä, että usein maallikot eivät osaa käytännön tilanteissa tulkita lakeja oikein. Silloin tulee omavaltaista jälkeä.
Esimerkiksi käynee lausumasi:
"Ja valehtelu ilmoittautumislomakkeessa on jo syy erottaa seurasta jos tapaus tulee ilmi."
-> mihin tämä perustuu ja miten menetellään? Yhdistyksen sääntöihin vai pärstäkertoimeen? Mikä on valehtelua ja mikä on unohtamista? Kuka/ketkä tekevät erottamispäätöksen, ja tuleeko sen olla yksimielinen? Onko erottamisesta valitusoikeutta? Jos on, mihin valitetaan? Näihin kysymyksiin omavaltaiset yhdistyslain soveltajat eivät useinkaan osaa vastata, vaikka pitäisi.
Harmaaksi alueeksi sanotaan lainsäädännössä sitä aluetta, joka on muodollisesti säädelty tiettyyn kehikkoon, mutta jota käytännössä sovelletaan kehikon rajat rikkoen. Miksi? Koska sille voi olla jokin oikeuttamisperuste, kuten tässä tapauksessa, että joidenkin aggressiivisten henkilöiden/rikollisten muille harrastajille/seuralle mahdollisesti aiheuttamat ongelmat. Syrjintä ei silti ole laillista, ja siksi joudutaan liikkumaan harmaalla alueella.
-> Uhataanko esim. seuran jäsenten turvallisuus vai kunnioitetaanko kansalaisten (myös rikolliset) perusoikeuksia?
Mutta siitä lienemme samaa mieltä, että rik.rek.tietoja ei saa kukaan ulkopuolinen oma-aloitteisesti nähtäväkseen.
14 § Yhdistyksestä erottaminen
Yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla erottamisperusteella.
Yhdistyksellä on kuitenkin aina oikeus erottamiseen, jos jäsen:
1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut;
2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä; tai
3) ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
15 § Erottamismenettely
Jäsenen erottamisesta päättää yhdistys kokouksessaan, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Jäsen ei ole yhdistyksen kokouksessa esteellinen äänestämään itseään koskevasta erottamisasiasta.
Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.
Jos erottamisesta sääntöjen mukaan päättää hallitus, voidaan säännöissä määrätä, että jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen säännöissä määrätyssä ajassa yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi. Säännöissä voidaan määrätä, että yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa säännöissä määrätyn ajan maksamatta.
Eli erottaminen ei ole syrjintää vaan perustuu yhdistyslakiin joka antaa yhdistykselle mahdollisuuden valita jäsenensä, ja myös erottaa tietyistä syistä. Valehteleminen liityttäessä on peruste, jos yhdistyksen säännöissä erikseen mainitaan tuo rikosasia esteeksi jäseneksi liityttäessä.
Valitetaan seuran hallitukselle joka saattaa asian seuran yleiskokouksen pohdittavaksi jossa asianomaisella on äänioikeus.
Eli selkeää on.
Ainoa harmaus siis piilee siinä, että mistä mahdollisesti tieto on tullut.
Kyllähän huhutkin liikkuvat, ja niitä voidaan tarpeen vaatiessa kysyä asianomaiselta. Jos myöntää, se on peruste, jos ei myönnä ei voi oikein mitään.