Täällä taas ABC:llä. Tämä tarina on tosi. Olen täällä avautunut syystä koska olen entinen rahtari itsekin. En alalla pärjännyt koska minulla oli niin mulkku työnantaja. Se hullu vaati vaikeapääsyisiin paikkoihin menoa mm. Mannerheimintielle ajoa yli 6metrisellä koppa Sprintterillä. No arvaahan sen kuin siinä kävi. Minun ABC-kortti(C1) lähti sen sileän tien kun liukkaalla kelillä autoni lähti valumaan kohti näyteikkunaa. 4tonnia raskasta rautaa upposi turkisliikkeeseen kuin kuuma veitsi voihin.
Sitä ennen olin samalla tiellä valoissa. Yritin liikkeellelähtöä talvikelissä. No hinuria siinä tarvittiin kun ei tasauspyörästön lukkkoa ollut, eikä teliä mitä nostaa.
Amiksesta tulin suoraan sprintterin rattiin ja heti vaaditaan älyttömiä suorituksia. Lippis hiessä jouduin yli 7 tuntisia työpäiviäkin vetämään.
Lavatkin oli raskaita jotkut jopa 200kiloisia ja niitä oli pakko vetää hiekkaisellakin asfaltilla kaupungin keskustassa.
Ja nämä makkaraperunat ovat jättäneet syvät jäljet minuun, kun kerran meinasin tukehtua niihin. Piti yrittää syödä koko rahtarin annos väkisin (puolet jäi). Onnekseni naispuolinen tukkikuski otti Heimlich otteen ja pelasti minut.
Että joo kyllä vankka kokemus alalta on. Seuraava veto on aikuiskoulutuskeskus ja haetaan rekkakorttia. Siellä olisi helpommat hommat kuin keskustojen jakoajot. Tukkihommat on jees eiks siel mennä niihin paikkoihin missä on paljon puita...mikä sen paikan nimi ny oli
Sitä ennen olin samalla tiellä valoissa. Yritin liikkeellelähtöä talvikelissä. No hinuria siinä tarvittiin kun ei tasauspyörästön lukkkoa ollut, eikä teliä mitä nostaa.
Amiksesta tulin suoraan sprintterin rattiin ja heti vaaditaan älyttömiä suorituksia. Lippis hiessä jouduin yli 7 tuntisia työpäiviäkin vetämään.
Lavatkin oli raskaita jotkut jopa 200kiloisia ja niitä oli pakko vetää hiekkaisellakin asfaltilla kaupungin keskustassa.
Ja nämä makkaraperunat ovat jättäneet syvät jäljet minuun, kun kerran meinasin tukehtua niihin. Piti yrittää syödä koko rahtarin annos väkisin (puolet jäi). Onnekseni naispuolinen tukkikuski otti Heimlich otteen ja pelasti minut.
Että joo kyllä vankka kokemus alalta on. Seuraava veto on aikuiskoulutuskeskus ja haetaan rekkakorttia. Siellä olisi helpommat hommat kuin keskustojen jakoajot. Tukkihommat on jees eiks siel mennä niihin paikkoihin missä on paljon puita...mikä sen paikan nimi ny oli
Vastaukset 2
Vanhimmat
jo on ajat muuttuneet jos nykyään on sprintterikuskitkin rahtareita.
Nyt ymmärrän sinua hieman paremmin. Olet todellakin joutunut kokemaan kovia ikäiseksesi. Oletko jo keskustellut ammattiauttajan kanssa traumoistasi, esim. näin ensi hätään apukoulusi kuraattorin/terveydenhoitajan kanssa? Kun istut ABC:llä läppärisi kanssa kirjoittelemassa tänne makkaraperuna-annoksen höyrytessä pöydällä, koetko saavasi lohtua murtuneelle mielellesi? Elätkö siellä istuessasi ikäänkuin uudestaan ne ajat, jolloin voimattomana taistelit kuljetusalan tuulimyllyjä vastaan, mutta takautumissasi todellisuus tuntuu mennyttä valoisammalta, ja toivot jonkun yhä alalla olevan lohduttavan ja rohkaisevan sinua?