Masentaako teitä yhtään kun aina on märkää ja kosteaa.
Aurinkoa ei juuri saa edes päivää enempi.
Miten saa kerättyä voimaa tulevaan talveen joka voi olla kanssa ihan jotain muuta kun kunnon talvi.
Eteläänkin lähtisin jos saisin jonkun kaveriksi mutta lennotkin vähän arveluttaa kun reistaavat.
Huomaatteko miten negatiivinen olen.
Kaikki syy kun aurinkoa kaipaan. :(
APUA KANSSAIHMISET
alakulo
39
1046
Vastaukset
- masennusta
Pyrin näet itse vaikuttamaan elämääni eli en anna ilmojen sitä tehdä.
- Muuan mies
Minua muuan tuttavani (mies) lähestyi avoimena
samantyylisin ongelmin.Hän kertoi että pitkään
avioliittoonsa oli iskenyt sydäntalvi.Ja että häntä
ja vaimoa riivasi syvä masennus.
En luovana ihmisenä hätkähtänyt,vaan lähimmäiseni
urheilullisen taustan tietävänä ehdotin heille siirtymistä
akan kannon harjoittelemiseen.Lähimmäiseni poistui
ovet paukken.Hän julisti suureen ääneen ehdotukseni
sairaaksi huumoriksi.
Mutta kuinka ollakkaan,viikon päästä samainen
lähimmäiseni lähestyi minua lähest itkien
anteeksi pyydellen.Akan kannon harjoittelu oli
kuulemma tuonut liittoon kukkean kevään.
Todisteena voisin mainita että lähimmäiseni tunnin
vierailun aikana vaimo soitti vähintään viisi kertaa
ja pyyteli taas kantamista.
Mitä tahdon sanoa?
Elämäntyylin muuttaminen radikaalisti.Ryhtymällä
johonkin aivan uuteen,on ihan se paras lääke
masennukseen.Ihminen voi kehittää itseään hautaan
saakka.Ei muuta kuin energisyyttä.- minun
tekevän elämälleni kun en voi tuota akkaa kantaa
eikä elämällä ole muutakaan mulle antaa? - Muuan mies
minun kirjoitti:
tekevän elämälleni kun en voi tuota akkaa kantaa
eikä elämällä ole muutakaan mulle antaa?Olisimme pulmallisen tilanteen äärellä,
ellen sattuisi olemaan sietämättömän luova
persoona.
Lähtökohtaisesti akankanto ei ole patenttiratkaisu.
Tuossa kertomasśani tapauksessa,taustoista johtuen,
se toimi.
Sinun kohdalla ehdotan radikaalia uskallusta ja
rohkeaa tekemistä.Asettaudu suhteellisesti ottaen
aatamin asussa peilin eteen.Itsenäsi ja sellaisena kuin olet.
Kysy siltä ihmiseltä,kenet näet peilissä:Mitä
minä teen sinun kanssasi?Spontaanisti ja suoraan
silmiin katsoen.
Älä hyväksy puolitotuuksia tai poliitikkomaista liturgiaa.
Kovistele vastausta.Pysy lujana ja ryhdikkäänä.
Osoita että olet henkisesti tilanteen herra ja hidalgo.
Minä luulen että siitä alkaa kehittävä ystävyys.
Toistat saman,jos alkaa tuntua epävarmuutta.
Minä vakuutan,että tuollaisesta ystävyydestä
lopulta syntyvät suurimmat asiat. - tehdä niin
Muuan mies kirjoitti:
Olisimme pulmallisen tilanteen äärellä,
ellen sattuisi olemaan sietämättömän luova
persoona.
Lähtökohtaisesti akankanto ei ole patenttiratkaisu.
Tuossa kertomasśani tapauksessa,taustoista johtuen,
se toimi.
Sinun kohdalla ehdotan radikaalia uskallusta ja
rohkeaa tekemistä.Asettaudu suhteellisesti ottaen
aatamin asussa peilin eteen.Itsenäsi ja sellaisena kuin olet.
Kysy siltä ihmiseltä,kenet näet peilissä:Mitä
minä teen sinun kanssasi?Spontaanisti ja suoraan
silmiin katsoen.
Älä hyväksy puolitotuuksia tai poliitikkomaista liturgiaa.
Kovistele vastausta.Pysy lujana ja ryhdikkäänä.
Osoita että olet henkisesti tilanteen herra ja hidalgo.
Minä luulen että siitä alkaa kehittävä ystävyys.
Toistat saman,jos alkaa tuntua epävarmuutta.
Minä vakuutan,että tuollaisesta ystävyydestä
lopulta syntyvät suurimmat asiat.sillä en ole oikein pitänyt eräästä
piirteestä itsessäni - selkärangattomuus
siitä syystä unelmani on jäänyt tähän saakka toteutumatta
Olet sinäkin aika mystinen ja vaikuttaa että olet myös aika päättäväinen kaikenlaisten asioitten suhteen? - Muuan mies
tehdä niin kirjoitti:
sillä en ole oikein pitänyt eräästä
piirteestä itsessäni - selkärangattomuus
siitä syystä unelmani on jäänyt tähän saakka toteutumatta
Olet sinäkin aika mystinen ja vaikuttaa että olet myös aika päättäväinen kaikenlaisten asioitten suhteen?Tiedätkös,minä olen luonteeltani täysi
jääräpää.Mitä saan päähäni,siitä
en osaa luopua.Laitan neulan silmään
lankaa vaikka vuoden.Periksi en osaa antaa.
Moni nautinto ja unelma on siksi jäänyt
nauttimatta.Ajattelee asioita liiaksi
aina logiikan ja älyllisyyden kautta.
Ei anna haaveiden lentää.
Päätökset minä tosiaan vien loppuun,
vaikka henki menisi.Mitä lupaan,siitä
minä kyllä pidän kiinni ihan
fanaattisesti.
Mutta sovitaan että vielä me molemmat
unelmat toteutetaan. - obsessio
Muuan mies kirjoitti:
Tiedätkös,minä olen luonteeltani täysi
jääräpää.Mitä saan päähäni,siitä
en osaa luopua.Laitan neulan silmään
lankaa vaikka vuoden.Periksi en osaa antaa.
Moni nautinto ja unelma on siksi jäänyt
nauttimatta.Ajattelee asioita liiaksi
aina logiikan ja älyllisyyden kautta.
Ei anna haaveiden lentää.
Päätökset minä tosiaan vien loppuun,
vaikka henki menisi.Mitä lupaan,siitä
minä kyllä pidän kiinni ihan
fanaattisesti.
Mutta sovitaan että vielä me molemmat
unelmat toteutetaan.mutta toivottavasti terve sellainen?
Outoa, mutta minäkin olen tällä kertaa
päättänyt toteuttaa unelmani.
Meillä on siis jossain mielessä
yhteinen päämäärä, hyvä niin :) - Muuan mies
obsessio kirjoitti:
mutta toivottavasti terve sellainen?
Outoa, mutta minäkin olen tällä kertaa
päättänyt toteuttaa unelmani.
Meillä on siis jossain mielessä
yhteinen päämäärä, hyvä niin :)Uskoisin lopulta eläväni kuitenkin
aika terveellä pohjalla ja tuo
jääräpäisyys,peräänantamattomuus,
on positiivisessa muodossa.
Iso apu minulla on mahdoton
huumorintaju.Se on ollut monasti
silta yli hankalien hetkien,joita
kiistämättä on ollut.
Minusta tuntuu että kun kaksi
unelmaa kohtaa,niiden on pakko toteutua.
Aivan noin todennäköisyyteen vetoa
ja uskon.Hyvä sattuma siis
että täällä tavattiin ja juteltiin :) - unelma
Muuan mies kirjoitti:
Uskoisin lopulta eläväni kuitenkin
aika terveellä pohjalla ja tuo
jääräpäisyys,peräänantamattomuus,
on positiivisessa muodossa.
Iso apu minulla on mahdoton
huumorintaju.Se on ollut monasti
silta yli hankalien hetkien,joita
kiistämättä on ollut.
Minusta tuntuu että kun kaksi
unelmaa kohtaa,niiden on pakko toteutua.
Aivan noin todennäköisyyteen vetoa
ja uskon.Hyvä sattuma siis
että täällä tavattiin ja juteltiin :)mutta onko mahdotonta huumorintajua?
Huumorintajua täytyy olla ei tätä
välillä karmeeta arkea muuten kestä.
Joskus kaikki eivät ymmärrä minun
huumorintajuani.
Kiva on ollut kuitenkin vaihtaa ajatuksia
täällä
Mulla on ollut runsaasti sattumia tänä vuonna
aivan oudoissa tilanteissa, mistähän sellainen
johtuu?
Toivottavasti siltojemme palkit kestävät :)
Olen saanut jutustelustamme uutta voimaa. - hyvä herra
Muuan mies kirjoitti:
Uskoisin lopulta eläväni kuitenkin
aika terveellä pohjalla ja tuo
jääräpäisyys,peräänantamattomuus,
on positiivisessa muodossa.
Iso apu minulla on mahdoton
huumorintaju.Se on ollut monasti
silta yli hankalien hetkien,joita
kiistämättä on ollut.
Minusta tuntuu että kun kaksi
unelmaa kohtaa,niiden on pakko toteutua.
Aivan noin todennäköisyyteen vetoa
ja uskon.Hyvä sattuma siis
että täällä tavattiin ja juteltiin :)Energiseltä tyypiltä. Minäkin rämmin maselan suolla vuosikausia.
Habitukseni ei kerro korvienvälikapasiteetista yhtikäs mittään, mutta sain oppivan mielen.
Opin sieltä täältä mikä atomikasa ihminen onkaan. Hyvää siinä, että se on muunneltavissa.
Eilenillallakin melko alamaissa, mutta mestarien oppeja toteuttamalla nousin taas pinnalle.
Wanha kunnon positiivisuus on härnättävissä framille. Yhden vinkin annan.
Varjele ja suojele aivovärkkiäsi kuin suurinta aarretta. Se on meillä kaikilla
ainoa tosi pääoma. Se neuvoo mitä on tehtävä milloinkin. - Muuan mies
unelma kirjoitti:
mutta onko mahdotonta huumorintajua?
Huumorintajua täytyy olla ei tätä
välillä karmeeta arkea muuten kestä.
Joskus kaikki eivät ymmärrä minun
huumorintajuani.
Kiva on ollut kuitenkin vaihtaa ajatuksia
täällä
Mulla on ollut runsaasti sattumia tänä vuonna
aivan oudoissa tilanteissa, mistähän sellainen
johtuu?
Toivottavasti siltojemme palkit kestävät :)
Olen saanut jutustelustamme uutta voimaa.Huomenta sinulle.
Käytin ehkä väärää sanaa.Tarkoitin että huumori ja huumorintaju on kaikessa arjessa mukana.Tuollaisena
sponttaanina ja myönteisenä asiana.
Monasti asiat menee eteenpäin helpommin huumorin
säestämänä.Tarkoitan siis älyllistä ja fiksua
huumoria.
Lähtökohtaisesti me ei voida kaikkia mielyttää
sellaisna kuin olemme.Pääasia että joku mieltyy meihin omana itsenämme.Jos liiaksi pyrkii
mielyttämään,huomaa pian että ote omaan
itseen on livennyt.Kadonnut.
Olen normaalisti tuolla Rakkausruno palstalla.
Se on herkälle ja tuntevalle miehelle
sellainen sopivanpi paikka.Täällä nämä
stringi pohjaiset keskustelut.Tietoinen toisten ärsyttäminen,einole minun juttu.
Mutta me osoitimme,että keskustellakkin voi ja positiivisessa hengessä.Minä aina rakennan
kauniin puuntuoksuisen sillan ja se kyllä
kestää vähintäänkin ihmisuän ja kaiteet
on toki.
Elämässä on lopulta pienestä kiinni sattumat
ja asiat ylipäätään.Pitää uskaltaa lähteä liikkeelle oikeaan aikaan.Pysähtyä ja
tehdä mutkakin.
Sinä varmaan olet uskaltanut tehdä uusia
asioita ja kohdannut siten uusia
sattumia?Elämä kypsyttää sinua ja
alat päästä oikeille jäljille?
Saadaan voimaa yhdessä ja vietetään
kiva päivä.Eikös juu. - Muuan mies
hyvä herra kirjoitti:
Energiseltä tyypiltä. Minäkin rämmin maselan suolla vuosikausia.
Habitukseni ei kerro korvienvälikapasiteetista yhtikäs mittään, mutta sain oppivan mielen.
Opin sieltä täältä mikä atomikasa ihminen onkaan. Hyvää siinä, että se on muunneltavissa.
Eilenillallakin melko alamaissa, mutta mestarien oppeja toteuttamalla nousin taas pinnalle.
Wanha kunnon positiivisuus on härnättävissä framille. Yhden vinkin annan.
Varjele ja suojele aivovärkkiäsi kuin suurinta aarretta. Se on meillä kaikilla
ainoa tosi pääoma. Se neuvoo mitä on tehtävä milloinkin.Kiitos vinkistä.
Olen normaalisti tuolla Rakkausruno palstalla.
Ja se on tavallaan keino suojella tuota
yläpäätä.
Runo on lopulta tvattoman hyvä keino kehittää
itseään ja ilmaisuaan.Ilmaista tunteitaan ja
ajatuksiaan.Ja ei kuitenkaan joudu jyrän
alle.
Olin tällä palstalla aikaisemmin
rekisteröityneenä ja huomasin pelin
hengen.Siksi juuri siirryin rakkausrunoihin.
Se on herkälle miehelle sopivampi paikka.
Aina joskus täällä vanhasta muistista poikkean.
Ja nämä perinteiset stringi jutut ja
ärsyttäminen ovat tätä arkea.
Ennen laitoin joukoittain,päivitäin,asiallisia avauksia,mutta tiedät varmaan mikä niiden
oli.
Eli kyllä minä siten tavallaan olen
oivaltanutkin,mitä pitää tehdä milloinkin.
Mutta tavattoman hyvä oli palautteesi ja asiallinen.Kiitos sinulle ja oikeesti
kivaa päivää. - huomata
Muuan mies kirjoitti:
Huomenta sinulle.
Käytin ehkä väärää sanaa.Tarkoitin että huumori ja huumorintaju on kaikessa arjessa mukana.Tuollaisena
sponttaanina ja myönteisenä asiana.
Monasti asiat menee eteenpäin helpommin huumorin
säestämänä.Tarkoitan siis älyllistä ja fiksua
huumoria.
Lähtökohtaisesti me ei voida kaikkia mielyttää
sellaisna kuin olemme.Pääasia että joku mieltyy meihin omana itsenämme.Jos liiaksi pyrkii
mielyttämään,huomaa pian että ote omaan
itseen on livennyt.Kadonnut.
Olen normaalisti tuolla Rakkausruno palstalla.
Se on herkälle ja tuntevalle miehelle
sellainen sopivanpi paikka.Täällä nämä
stringi pohjaiset keskustelut.Tietoinen toisten ärsyttäminen,einole minun juttu.
Mutta me osoitimme,että keskustellakkin voi ja positiivisessa hengessä.Minä aina rakennan
kauniin puuntuoksuisen sillan ja se kyllä
kestää vähintäänkin ihmisuän ja kaiteet
on toki.
Elämässä on lopulta pienestä kiinni sattumat
ja asiat ylipäätään.Pitää uskaltaa lähteä liikkeelle oikeaan aikaan.Pysähtyä ja
tehdä mutkakin.
Sinä varmaan olet uskaltanut tehdä uusia
asioita ja kohdannut siten uusia
sattumia?Elämä kypsyttää sinua ja
alat päästä oikeille jäljille?
Saadaan voimaa yhdessä ja vietetään
kiva päivä.Eikös juu.että olin saanut vastauksen eiliseen viestiin sillä olen ollut vähän melankolisella tuulella tänään.
Niin, kyllä elämässä täytyy olla huumoria sopivasti maustettuna ja sopivina annoksina.
Elämähän on yhtä sävellystä ja sanoitusta, eikö niin?
Tämä palsta on oivallinen paikka olla oma itsensä
"kasvottomana" sillä pidän kirjoittamisesta ja sen tuomasta vuorovaikutuksesta.
Saattaa olla, että jotkut vetää roolia täällä mutta olen sitä mieltä että tuolla "livessä" vedetään enemmän rooleja kun kilpailu on niin armotonta kaikilla sektoreilla.
Niin, sillat ovat tarkoitettu rakennettavaksi ja toimintaa parhaimmillaan, yhdistävät niin paljon asioita, myös hiljaiset sillat.
Taidampa sittenkin olla oikeilla jäljillä elämäni suhteen.
Mikäs sen parempaa kuin runous ja musiikki? - Muuan mies
huomata kirjoitti:
että olin saanut vastauksen eiliseen viestiin sillä olen ollut vähän melankolisella tuulella tänään.
Niin, kyllä elämässä täytyy olla huumoria sopivasti maustettuna ja sopivina annoksina.
Elämähän on yhtä sävellystä ja sanoitusta, eikö niin?
Tämä palsta on oivallinen paikka olla oma itsensä
"kasvottomana" sillä pidän kirjoittamisesta ja sen tuomasta vuorovaikutuksesta.
Saattaa olla, että jotkut vetää roolia täällä mutta olen sitä mieltä että tuolla "livessä" vedetään enemmän rooleja kun kilpailu on niin armotonta kaikilla sektoreilla.
Niin, sillat ovat tarkoitettu rakennettavaksi ja toimintaa parhaimmillaan, yhdistävät niin paljon asioita, myös hiljaiset sillat.
Taidampa sittenkin olla oikeilla jäljillä elämäni suhteen.
Mikäs sen parempaa kuin runous ja musiikki?Kyllähän sinä oikeassa olet.Elämässä joutuu sovittajaksi ja säveltäjäksi,sanoittajaksi.
Runoilijaksikin.
Pitää olla sopvassa suhteessa itsenäisyyttä.
Toisaalta sosiaalista ajttelua.Toisten
huomioimista.
Ehkä se iso asia on,että tunnustaa rehdisti:
tämmöinen minä olen ja tämän kanssa on elettävä.
Jos vaatii itseltään liika,liian erilaista,
kdottaa otteen sieluunsa.Itseensä.
Sillat tosiaan rakentuvat helposti ja
yhdistävät monin tavoin.Monin säikein.
Mutta ne myös luhistuvat helposti jos rehellisyys ja toisen kunnioittaminen katoaa.
Oli aika mikä hyvänsä,niin perusarvot pysyy.Eli rehellisyys ja toisen kunnioittaminen omana itsenään.
Mitä usemmin vaatii toiselta muutosta ja
muokkaantumista mieleisekseen.Sitä
todennäköisemmin silta sortuu.
Minulle tosiaan musiikki ja runot on elin ehto hyvään oloon ja mieleen.
On kuin sielunsa meren hiekkarannalla ja hiljaa nauttii.Tunne ihmisenä tuollaiset asiat
on lopulta suuria ja tärkeitä. - hiekkarannalla*
Muuan mies kirjoitti:
Kyllähän sinä oikeassa olet.Elämässä joutuu sovittajaksi ja säveltäjäksi,sanoittajaksi.
Runoilijaksikin.
Pitää olla sopvassa suhteessa itsenäisyyttä.
Toisaalta sosiaalista ajttelua.Toisten
huomioimista.
Ehkä se iso asia on,että tunnustaa rehdisti:
tämmöinen minä olen ja tämän kanssa on elettävä.
Jos vaatii itseltään liika,liian erilaista,
kdottaa otteen sieluunsa.Itseensä.
Sillat tosiaan rakentuvat helposti ja
yhdistävät monin tavoin.Monin säikein.
Mutta ne myös luhistuvat helposti jos rehellisyys ja toisen kunnioittaminen katoaa.
Oli aika mikä hyvänsä,niin perusarvot pysyy.Eli rehellisyys ja toisen kunnioittaminen omana itsenään.
Mitä usemmin vaatii toiselta muutosta ja
muokkaantumista mieleisekseen.Sitä
todennäköisemmin silta sortuu.
Minulle tosiaan musiikki ja runot on elin ehto hyvään oloon ja mieleen.
On kuin sielunsa meren hiekkarannalla ja hiljaa nauttii.Tunne ihmisenä tuollaiset asiat
on lopulta suuria ja tärkeitä.oli hyvä vertaus mutta toivottavasti ei viimeinen ranta.
Olen viettänyt elämäni onnellisimmat hetket juuri hiekkarannoilla ja yleensä meren äärellä.
Meressä on voimaa mutta antaa samalla vapauden tunteen....mikä sen hienompaa kuin loppukesän lämpimät kesäillat ja merenhenkäys hiljaisine huokauksineen.....aah!
Toinen vaihtoehto hiljainen uoma ja loppukesän usva. Maalaisin siihen vielä pienen kaarisillan jolloin näkymä olisi täydellinen vaan ei mustaksi.
Minäkin olen oppinut että toista ihmistä ei voi muokata eikä saakaan, jokaisella oikeus tallata omia polkujaan oli ne sitten viidakossa tai aavikolla.
En voisi elää ilman musiikkia ja merta! - Muuan mies
hiekkarannalla* kirjoitti:
oli hyvä vertaus mutta toivottavasti ei viimeinen ranta.
Olen viettänyt elämäni onnellisimmat hetket juuri hiekkarannoilla ja yleensä meren äärellä.
Meressä on voimaa mutta antaa samalla vapauden tunteen....mikä sen hienompaa kuin loppukesän lämpimät kesäillat ja merenhenkäys hiljaisine huokauksineen.....aah!
Toinen vaihtoehto hiljainen uoma ja loppukesän usva. Maalaisin siihen vielä pienen kaarisillan jolloin näkymä olisi täydellinen vaan ei mustaksi.
Minäkin olen oppinut että toista ihmistä ei voi muokata eikä saakaan, jokaisella oikeus tallata omia polkujaan oli ne sitten viidakossa tai aavikolla.
En voisi elää ilman musiikkia ja merta!Vaikka olen itse maalla syntynyt,niin meri ja hiekkaranta.meren äänet ja tuoksut.Allot ja se ihan oma tunnelma.Kyllä siinä tulee vapauden ja
rauhoittumisen tunnelma.
On kuin jonkun suuremman äärellä ja sylissä.
Merestä ainakin minuun virtaa ihan omaa energiaa.
Saatika sitten ne autingonlaskut meren rannalla kun aurinko näyttäisi laskevan mereen.Ei sellaista voi sivuuttaa tai unohtaa.
Lapsuudesta muistan kun syksyllä lähti kouluun ja oli aamun usva vielä ilmassa.Vieläkin muistaa miten se oli kuin satua ja sadussa liikkumista.
Kyllähän se toisinaan ihmetyttää,miten innolla
tahdotaan rajata ja tajoittaa omaa ja
toisten elämää.Ikäänkuin elämälle olisi olemassa joku absoluuttinen määrite,jota seuraamalla
aukeaa se paratiisi.
Minä ole aina ajatellut,että yksilöllä pitää
olla valinnan vapaudet oman elämän,elämän,
elämisen suhteen.
Olin kerran mukana,kun vietiin suuri risteilijä
Helsingistä Miamiin ja pysähdyttiin
redille Bahama saarilla.Kyllähän siellä
konkretisoitui,miten Karibialla juuri meri ja musiikki on tärkeää.Ja varmaan osa heidän
sieluaan.Onnellisuuttaan. - onnekas
Muuan mies kirjoitti:
Vaikka olen itse maalla syntynyt,niin meri ja hiekkaranta.meren äänet ja tuoksut.Allot ja se ihan oma tunnelma.Kyllä siinä tulee vapauden ja
rauhoittumisen tunnelma.
On kuin jonkun suuremman äärellä ja sylissä.
Merestä ainakin minuun virtaa ihan omaa energiaa.
Saatika sitten ne autingonlaskut meren rannalla kun aurinko näyttäisi laskevan mereen.Ei sellaista voi sivuuttaa tai unohtaa.
Lapsuudesta muistan kun syksyllä lähti kouluun ja oli aamun usva vielä ilmassa.Vieläkin muistaa miten se oli kuin satua ja sadussa liikkumista.
Kyllähän se toisinaan ihmetyttää,miten innolla
tahdotaan rajata ja tajoittaa omaa ja
toisten elämää.Ikäänkuin elämälle olisi olemassa joku absoluuttinen määrite,jota seuraamalla
aukeaa se paratiisi.
Minä ole aina ajatellut,että yksilöllä pitää
olla valinnan vapaudet oman elämän,elämän,
elämisen suhteen.
Olin kerran mukana,kun vietiin suuri risteilijä
Helsingistä Miamiin ja pysähdyttiin
redille Bahama saarilla.Kyllähän siellä
konkretisoitui,miten Karibialla juuri meri ja musiikki on tärkeää.Ja varmaan osa heidän
sieluaan.Onnellisuuttaan.sillä olen saanut nähdä paljon auringonlaskuja tyynen´meren äärellä, siitä kait se rakkaus mereen on syntynytkin.
Tavallaan osa minusta on jäänytkin sinné kauas lapsuuteni ja nuoruuteni maisemiin.
No, seuraavassa elämässä varmaan pääsen takaisin sinne.
Sullahan on ollut myös upeita kokemuksia näköjään?
Ilta-aurinko on ollut ja tulee aina olemaan minulle tärkeä.
Niin. meri ja musiikki...... - Muuan mies
onnekas kirjoitti:
sillä olen saanut nähdä paljon auringonlaskuja tyynen´meren äärellä, siitä kait se rakkaus mereen on syntynytkin.
Tavallaan osa minusta on jäänytkin sinné kauas lapsuuteni ja nuoruuteni maisemiin.
No, seuraavassa elämässä varmaan pääsen takaisin sinne.
Sullahan on ollut myös upeita kokemuksia näköjään?
Ilta-aurinko on ollut ja tulee aina olemaan minulle tärkeä.
Niin. meri ja musiikki......Itse en osaa yksilöidä syitä,miksi merestä
on tullut tärkeä.Ehkä olin edellisessä elämässä merirosvo??
Muistan kun olin kuukauden laivaa viimeistelemässä
siellä Miamissa,niin tuntui kun olisin aina ollut siellä ja paikat oli tutut.Todella omalaatuinen
tunne tuli.
Kyllä minäkin aina ilta aurinkoa kovasti tahdon mennä ulos ihailemaan ja omaan rauhaan.Joku
sisäinen mekanismi siinä elää,jota vaan ei osaa itselle selvittää.
Minä aina kuuntelen merta ja aina siinä on kuulevinaan sellaisen oman musiikinkin.
Meri soi omalla tavallaan.Kun sen kuulee...
kai se rakkaus siitä syntyy? - ilta-auringossa
Muuan mies kirjoitti:
Itse en osaa yksilöidä syitä,miksi merestä
on tullut tärkeä.Ehkä olin edellisessä elämässä merirosvo??
Muistan kun olin kuukauden laivaa viimeistelemässä
siellä Miamissa,niin tuntui kun olisin aina ollut siellä ja paikat oli tutut.Todella omalaatuinen
tunne tuli.
Kyllä minäkin aina ilta aurinkoa kovasti tahdon mennä ulos ihailemaan ja omaan rauhaan.Joku
sisäinen mekanismi siinä elää,jota vaan ei osaa itselle selvittää.
Minä aina kuuntelen merta ja aina siinä on kuulevinaan sellaisen oman musiikinkin.
Meri soi omalla tavallaan.Kun sen kuulee...
kai se rakkaus siitä syntyy?Olen itsekin miettinyt mikä sitä on ollut entisessä elämässä, kaikki on mahdollista.
Vaikka rakastankin syksyä,juuri silloin kaukokaipuu aina yllättää........
Olen ja tulen aina olemaan ikuinen romantikko ja tuli sisälläni ei koskaan kuole.
Rakkaus on ihana tunne, oli se sitten mereen tai mihin tahansa.
Joskus tunne katoaa vain hiljaisempaan paikkaan palatakseen entistä voimakkaampana.
Niin se lámour........ - Muuan mies
ilta-auringossa kirjoitti:
Olen itsekin miettinyt mikä sitä on ollut entisessä elämässä, kaikki on mahdollista.
Vaikka rakastankin syksyä,juuri silloin kaukokaipuu aina yllättää........
Olen ja tulen aina olemaan ikuinen romantikko ja tuli sisälläni ei koskaan kuole.
Rakkaus on ihana tunne, oli se sitten mereen tai mihin tahansa.
Joskus tunne katoaa vain hiljaisempaan paikkaan palatakseen entistä voimakkaampana.
Niin se lámour........Täällä on toinen aivan ikuinen romantikko ja varmasti hautaan saakka.Ja kyllä minulle juuri
runot rakkaudesta on sitä romantiikan terapiaa.
Oman itsensä ja ronatiikkansa purkamista
sisältä.Tunne ihmisenä kaikki konkretisoin
oikeastaan tunne tasolla.On se josssin mielessä
rankkaa,jos niin tahtoo ajatella,Mutta toisaalta
mitää elää täyttä elämää.
Minulla on usein tunne että samlla kertaa,samaan aikaan,voi rakastaa montaa yhtälöä.Ja
yksi rakkaus tavallaan vain helpottaa
rakkauden kokemusta muuallekkin.Muuhunkin.
Toki kaikessa rakkaudessa on hyväksyttävä maaltoliike.Viileää/kuumaa.Se on varmaan
monen tekijän summa.
Mutta mistä saa enempää energiaa ja luovaa kokemusta kuin Rakkaudesta?
Kyllä minä unelmissa olen edellisessä elämässä ollut viiksekäs ja tummakulmainen
merirosvo.Korvarenkaat ja kaikki.Mutta
sellainen köyhille aarteita jakava,enkä
piiloon kaivava.
Eli ihan mielyttävän rosvon kanssa olet
tekemisissä!
Tänäin täällä ainakin on hieno auringonlasku ja lähden sitä katsomaan Vanhankaupungin
lahdelle.Siellä se on upea tähän
aikaan vuodesta.
Niin se eine grosse liebe... - täälläkin
Muuan mies kirjoitti:
Täällä on toinen aivan ikuinen romantikko ja varmasti hautaan saakka.Ja kyllä minulle juuri
runot rakkaudesta on sitä romantiikan terapiaa.
Oman itsensä ja ronatiikkansa purkamista
sisältä.Tunne ihmisenä kaikki konkretisoin
oikeastaan tunne tasolla.On se josssin mielessä
rankkaa,jos niin tahtoo ajatella,Mutta toisaalta
mitää elää täyttä elämää.
Minulla on usein tunne että samlla kertaa,samaan aikaan,voi rakastaa montaa yhtälöä.Ja
yksi rakkaus tavallaan vain helpottaa
rakkauden kokemusta muuallekkin.Muuhunkin.
Toki kaikessa rakkaudessa on hyväksyttävä maaltoliike.Viileää/kuumaa.Se on varmaan
monen tekijän summa.
Mutta mistä saa enempää energiaa ja luovaa kokemusta kuin Rakkaudesta?
Kyllä minä unelmissa olen edellisessä elämässä ollut viiksekäs ja tummakulmainen
merirosvo.Korvarenkaat ja kaikki.Mutta
sellainen köyhille aarteita jakava,enkä
piiloon kaivava.
Eli ihan mielyttävän rosvon kanssa olet
tekemisissä!
Tänäin täällä ainakin on hieno auringonlasku ja lähden sitä katsomaan Vanhankaupungin
lahdelle.Siellä se on upea tähän
aikaan vuodesta.
Niin se eine grosse liebe...kaunis auringonlasku mutta taivas on pilviharson peittämä joten täytyy tyytyä vain netissä oleviin auringonlaskuihin.
Tykkään katsella sellaisia musiikkipätkiä joissa maisemaklippejä mukana varsinkin mereen ja aurinkoon liittyviä mutta senhän taisit jo tietää? - äsken
Muuan mies kirjoitti:
Täällä on toinen aivan ikuinen romantikko ja varmasti hautaan saakka.Ja kyllä minulle juuri
runot rakkaudesta on sitä romantiikan terapiaa.
Oman itsensä ja ronatiikkansa purkamista
sisältä.Tunne ihmisenä kaikki konkretisoin
oikeastaan tunne tasolla.On se josssin mielessä
rankkaa,jos niin tahtoo ajatella,Mutta toisaalta
mitää elää täyttä elämää.
Minulla on usein tunne että samlla kertaa,samaan aikaan,voi rakastaa montaa yhtälöä.Ja
yksi rakkaus tavallaan vain helpottaa
rakkauden kokemusta muuallekkin.Muuhunkin.
Toki kaikessa rakkaudessa on hyväksyttävä maaltoliike.Viileää/kuumaa.Se on varmaan
monen tekijän summa.
Mutta mistä saa enempää energiaa ja luovaa kokemusta kuin Rakkaudesta?
Kyllä minä unelmissa olen edellisessä elämässä ollut viiksekäs ja tummakulmainen
merirosvo.Korvarenkaat ja kaikki.Mutta
sellainen köyhille aarteita jakava,enkä
piiloon kaivava.
Eli ihan mielyttävän rosvon kanssa olet
tekemisissä!
Tänäin täällä ainakin on hieno auringonlasku ja lähden sitä katsomaan Vanhankaupungin
lahdelle.Siellä se on upea tähän
aikaan vuodesta.
Niin se eine grosse liebe...vastata mutta katosi kuin tuhka tuuleen?
Ovat kaikki normaaleja kesäisiä ilmiöitä. Minusta on tärkeämpää kun ottaa kaiken myönteisesti ja iloitsee vaihtelevista sää ilmiöistä.
- ei minuakaan
ole koskaan sateet suuremmasti haitanneet, päinvastoin saa laiskotella sisällä rauhassa :)
Lennot tosiaan reistaavat, mutta ehkä nyt ei ihan kaikki koneet putoa :)
Eli tilaamaan vaan lomamatkaa jonnekin lämpimään kohteeseen..- - kanssaihminen -
Ei masenna. Ulkoilua ja liikkumista voi harrastaa säällä kuin säällä, pukeutuessaan asiallisesti. Pimeinä iltoina voi hyvällä omallatunnolla käpertyä sohvaperunaksi eikä tarvitse murehtia pihahommista. Ei aurinko ainakaan minulle ole kaiken autuaaksitekevä voima. Kohta on ruska ja luonto upeimmillaan,
ilma syksyisen raikas. Ei kun ylös, ulos ja lenkille!- aikansa
ja nyt ei huvita lenkkeillä, siihenkin pitää olla oikea fiilis.
Sadesäät on omiaan melankolialle ja muistelolle.
Ei aurinkoisena päivänä jouda sitä tekemään.
- henna.p
Minua ei yleensäkään masenna mikään, joten ei tämä kesä ja sääkään ole sitä tehnyt:)
Etelään en edes haluaisi lähteä, kun en pidä rannoilla makoilemisesta enkä kuumasta.
Minulla on aina jotain puuhaa, en ehdi säätä murehtimaan, lukemattomia kirjoja iso pino odottaa ym.
Yritä jaksaa, jospa ensi kesä olisi sinulle sopivampi tai pääset sinne etelän lämpöön voimia hakemaan:) Ei masenna yhtään! Kesä oli mitä oli ja talvi voi olla myös ihan muuta kuin olemme tottuneet talvelta odottamaan. Mutta minkä sille voi! Ne nyt vaan on sellaisia!
Eikä niitä lentoja kannata pelätä! Vaarallisempaahan tuo tieliikenne on!
Ja matkalle kannattaa lähteä yksinkin, seikkailumielellä! Uskon että yksin ei tarvitse olla! Jos on fyrkkaa ja aikaa niin ei muuta kuin matkaa tilaamaan ja suunta kohti aurinkoa!!!- Aatami Autuas
...ei pärise ruohonleikkurit ja mopot.
- onnistua laiskottelu
Minulla myös on alakuloa kun sataa,sille en vain voi mitään.
Mietinkin tuossa että se johtuu paljoltakin siitä kun kaikki tekemiset ajottuu siten että vaativat tavallaan aurinkoista tai ainakin satamatonta säätä.
Olen mökillä ja puita pitäisi viedä varastoon ja maalata ulkona,ne ei onnistu nyt.
Aika tulee tavallaan pitkäksi,aijoin mustikoita ettiä,mutta ei tuonne sateehin oikein mieli tee mennä.
Ne tekemättömät työtkin tavallaan rassaavat ja tämä sade lisää vain sitä alakuloa.
Olen kaikki ristisanalehdet ettinyt,mutta ei sekään pitkän päälle innosta.
Olen kai sellainen etten osaa olla jouten,muut puhuu että saa laiskotella sateella,en vain osaa sitä. - alima
mullakin tekemistä, etten vajoa murheen alhoon auringon puutteet takia.
Nyt just taas pikkasen näyttää pilkistävän pilvien raosta, mutta synkkää on.
Kyllä miele väkisinkin tahtoo mennä matalaksi, etenkin kun ajattelee sitä pitkää tulevaa pimeää kautta.
Kun ei ole saanut akkuja ollenkaan ladattua valolla ja lämmöllä tänä kesänä, niin rankalta tuntuu tuleva talvi.
Veikkaan, että tuleva talvi kuitenkin on ihan kunnon talvi lumineen ja pakkasineen, luonnon merkeistä päätellen.
Olen myös huomannut, että talvi näyttää tulevan kesän.
Eli sillä perusteella seuraava kesä olisi ainakin
kunnon kesä. Jo yhteenlaskettu sademääräkin kertoo, siis jos lunta tulee vielä talvella, että ei enää kesällä voi sataa.
Pidetään peukkuja, mutta pitkä on odotus seuraavaan kesään.
Talvi ei ihan niin rankalta tunnu, jos tulee lunta ja sen myötä valoisuutta.
Koitetaan nyt kestää kumminkin, emme ole yksin tämän kurjuuden kanssa.lunta, - viime talvi oli surkea, kokonaista 10 kilometriä hiihtoa :(
Mutta jos on altis masennukselle, ehkä kirkasvalolampusta olisi apua..- henna.p
kun oli lehdessä onnitteluilmoitus R: ja A:n merkkipäivistä?
Taitaa rouva täyttää pyöreitä, pääsee meidän seuraamme:)
Älä hyvä ihminen masennu, tiedä miten kiva ja valoisa syksykin vielä tulee ja kunnon luminen ja pakkastalvi:)
Vähän aurinko pilkistää meilläkin, mutta pilvet on synkän näköisiä. - alima
henna.p kirjoitti:
kun oli lehdessä onnitteluilmoitus R: ja A:n merkkipäivistä?
Taitaa rouva täyttää pyöreitä, pääsee meidän seuraamme:)
Älä hyvä ihminen masennu, tiedä miten kiva ja valoisa syksykin vielä tulee ja kunnon luminen ja pakkastalvi:)
Vähän aurinko pilkistää meilläkin, mutta pilvet on synkän näköisiä.Ai, pääseekös se rouvakin jo naisen ikään.
Sitä mietinkin, et minkähän ikäsiä mahtoivat olla.
Ei olla sinne juhliin tulossa, kun ei olla oltu vuosiin enää tekemisissä, kun veljelle tuli ero vaimostansa ja heillä oli välit jo ennestäänkin huonot.
Viimeksi rouvaa ja lapsia tapasin pari vuotta sitten veljentytön häissä kuitenkin.
Mulla on mieli ollut ihan pelottavan korkealla lähes koko kesän ja tuntuu vain paranevan.
Ei ole aikaa masennukseen, kun vuoden vaihteessa on tyttären häät ja sinne pitäis ommella sata tulinpäällyshuppua.
Vieraita on tulossa ulkomailta yhteensä n. 35 ja heistä pitää majottaa meille ehkä 15.
Rankkaa tulee, mutta varmasti hauskaa.
Minusta on aivan ihanaa olla morsiamen äiti.
- KesöN lapsi
Toki masentaa ja toivoisi edes saavansa vähän väriä pintaan. Mutta kun näille säille ei mitään voi joten niistä murehtiminen on täysin turhaa. Ei muuta kun etsimään kaikki mahdollinen hyvä, mitä sadesäihin liittyy.
Minulla oli lähes koko kesä lomaa ja kun rannalla eikä ulkona sitä viitsinyt juurikaan viettää sain todella paljon aikaiseksi kotona; siivosin paikkoja, joita tulee harvemmin siivottua, pidin kirpparipöytää, opiskelin todella ahkerasti sekä sisustin ja muuttelin huonejärjestystä.- myös oikeus
viettää ns. melankolisia "vilttipäiviä" tutkiskellen syntyjä syviä ja vaipua itsesääliin.
Se on puhdistavaa ja sitä ei tee kukaan muu puolestasi?
Minua ei koskaan masenna sää olosuhteet. Kaikki se kuuluu luotoon ja pidän kaikesta luonnossa. Mitkään luonnonmullistuksetkaan eivät minua huoleta.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?921836- 851282
- 1101133
- 761017
- 105919
Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘57853- 36762
- 47761
Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis48711- 33683