Tiedoitus Porvoolaisillle

Pitääkö maksu maksaa?

Ei pidä. Jokainen tekee tietysti päätöksensä itse ja aikaisemmin esitettyjen analyysien mukaan 10-15 % maksun saajista jättää maksamatta. Kehoitan odottamaan oikeuden ennakkopäätöstä asiasta. Valvontayhtiöillä ei uhkailusta huolimatta näytä olevan kiirettä oikeudenpäätöksen hankkimiseksi. Ehkä prosessi nopeutuu jos maksamattomien valvontamaksujen osuus kasvaa kipurajan yli.

Oleellisin kiteytettynä

Toiminta ei perustu Suomen lakiin, koska Suomessa, toisin kuin Ruotsissa, ei ole lainsäädäntöä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta.

Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kyse pysäköintisääntöjen noudattamisen valvonnasta. Vaikka kyse onkin yksityisestä alueesta ja tontinomistajalla on oikeus päättää pysäköinninehdoista, pysäköinninvalvonta voi kuulua vain laissa määrätylle viranomaiselle, kunnalliselle pysäköinninvalvojalle. Kyse ei myöskään ole maksullisesta pysäköinnistä, vaan rangaistusluonteisesta maksusta, mikä on seurausta pysäköintisääntöjen noudattamatta jättämisestä. Vaikka kyseessä olisikin yksityisoikeudellinen sopimus ajoneuvon kuljettajan ja valvontayhtiön välillä, millään sopimuksella ei rangaistusvaltaa voi siirtää yksityiselle yritykselle. Julkisilla alueilla valvonta kuuluu vain ja ainoastaan julkisen vallan harjoittajille eli viranomaisille. Esimerkiksi kauppakeskusten pysäköintialueet ovat julkisia paikkoja.

Maksu on yksityisoikeudellinen saatava, joka ei ole ulosottokelpoinen, eikä perintäkelpoinen siinä mielessä kuin sanan merkitys on yleisessä puhekielessä käsitettävissä. Valvonta yhtiö tarvitsee oikeudenpäätöksen ennen kuin maksun voi oikeasti periä/ulosmitata. Jos sopimus kahden osapuolen välille voi syntyä konkludenttisesti, hiljaisesti, ilman tahdonilmaisua, ajamalla ajoneuvo valvontayhtiön valvomalle alueelle, sopimus syntyy ajoneuvon kuljettajan kanssa. Näin todetaan mm. ParkCom:n omilla sivuilla. Sopimuksen syntymisen perusteita ei ole vahvistettu oikeudessa ja uskon että kuluttajariitalautakunnan suositukset kumotaan aikanaan oikeudessa. Autoilijalla on myös aina oikeus kieltäytyä tekemästä sopimusta. Tämän jälkeenkin pysäköinti valvotulle alueelle on korkeintaan oikeudeton, josta voidaan rangaista pysäköintivirhemaksulla. Pysäköintivirhemaksu taas perustuu lakiin ja sen voi kirjoittaa vain kunnallinen pysäköinninvalvoja. Sopimusta ei synny jos toinen osapuoli kieltää sen. Sopimus ei myöskään synny automaattisesti pysäköimällä ajoneuvo alueelle.

Kuljettaja ei kuitenkaan välttämättä ole sama henkilö kuin ajoneuvorekisteriin merkitty haltija tai omistaja, jotka käytännössä saavat maksumuistutuksen. Mikäli haltija tai omistaja kiistää olleensa ajoneuvon kuljettaja tulee valvontayhtiön osoittaa ajoneuvon kuljettaja kyseisellä hetkellä ja kohdistaa maksumuistukset hänelle. Sopimusoikeuden periaatteiden mukaan haltijan tai omistajan ei tarvitse sopimuksen ulkopuolisina kertoa tai muistaa, kuka oli ajoneuvon kuljettaja. Sopimukseen vetoavan tulee esittää näyttö asiassa. Riitatilanteessa näyttövelvollisuus on siis valvontayhtiöllä. Kansanomaisesti voisi todeta, että oikeusvaltiossa vellallisen ei tarvitse todistaa, ettei hän ole velkaa, vaan velkojan tulee esittää näyttö velan perusteista.

Vantaan käräjäoikeus 14.12.2007

Lue: ParkCom Oy hävisi käräjäoikeudessa. Yksityisen valvontayhtiön kirjoittama maksu on laiton.

"Käräjäoikeus on todennut että Suomen lain mukaan vain poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvonta voi määrätä pysäköintivirhemaksun. Vaikka valvontayhtiö käyttääkin nimitystä "valvontamaksu" kyse on autoilijan kannalta pysäköintivirhemaksusta. "

Kuluttajavirasto

Kuluttajaviraston kirje (katso kommenttiosiosta), joka on postitettu ParkCom:n silloiselle toimitusjohtajalle. Tätä ParkCom ei ole julkaissut! Lainauksia kirjeestä:

"Poliisin tai kunnallisen pysäköinninvalvojan määräämä pysäköintivirhemaksu voidaan periä ajoneuvon omistajalta tai haltijalta. Tämä perustuu pysäköintivirhemaksusta annetun lain 8 §:ään. Sen sijaan sopimussuhteeseen perustuvaa saatavaa, jollainen kyseinen valvontamaksukin on, tulee periä sopimuskumppanilta."

"Auton pysäköinyt kuluttaja ei kuitenkaan välttämättä ole auton haltija/omistaja. Jos haltija/omistaja ei ole sopimusta pysäköinnistä kanssanne tehnyt, ei häneltä myöskään siten voida lähtökohtaisesti periä maksua sen rikkomisesta."

"Katsomme, että sopimusehtokäytäntö , jonka mukaan auton haltijan/omistajan tulee osoittaa, kuka autoa on ajanut, jos hän itse kiistää sitä ajaneensa, on sen periaatteen vastainen, että sopimukseen vetoavan osapuolen on esitettävä näyttöä asiasta. Jos auton omistaja/ haltija ei ole sopimusta tehnyt, ei hänelle voi koitua seuraamuksia sopimuksen rikkomisesta."

Valtakunnan syyttäjä

Syyttämättäjättämispäätös koski virkavallan anastusta, kysymystä siitä leikkiikö ParkCom viranomaista. Päätöksellä ei ole mitään tekemistä maksujen oikeutuksen kanssa, kuten ParkCom jossain vaiheessa perusteli.

Kuluttajavalituslautakunta

Päätös, Dnro 1285/39/2005, Dnro 660/39/2006, Dnro 1357/39/2006, Dnro 3541/39/2006. Kyse on tapauksista, jossa henkilö myöntää olleensa ajoneuvon kuljettaja. Kuluttajariitalautakunta on todennut sopimuksen syntyneen, mutta riitatilanteessa näyttövelvollisuus on valvontayhtiöllä. Toisaalta ParkCom on hävinnyt myös tapauksen jossa käsiteltiin sopimusehtojen sitovuutta.

"Riitatilanteessa sopimukseen vetoavan on kuitenkin näytettävä toteen sopimuksen syntyminen. " (Kuluttajavalituslautakunnan päätös)

Lopuksi

Ennen lopullista oikeudenpäätöstä ja kannanottoa kunkin osapuolen velvoitteista maksut kannattaa jättää maksamatta. Valvontayhtiöt tulkitsevat tilanteen omien etujensa mukaisesti ja hyvin agressiivisesti uhkailemalla yrittävät saada valvontamaksun perityksi. Ei ole myöskään mitään syytä miksei autoilija voi tulkita epäselvää tilannetta omien etujensa mukaisesti ja jättää maksamatta.