Olen lyhyessä elämässäni kärvistellyt impotenssi-ongelman kanssa enemmän tai vähemmän, kunnes lopulta sain lyötyä pisteen sille hommalle ja hankin lääkkeen. Nyt riittääkin että lääkettä on kaapissa ja homma toimii sen tuoman henkisen tuen myötä.
Ensimmäisen suhteeni katkaisin itse kun yhdynnän puuttuminen suhteesta alkoi kiristää ilmapiiriä siinä määrin, että tiesin etten tulisi ikinä onnistumaan siinä moisilla suorituspaineilla.
Toisessa suhteessa kumppani ei ymmärtänyt ongelmaa hetkeäkään, hän huusi päin naamaa olevansa puutteessa ja tahtoi sitä heti. Hän katkaisi suhteen ja myöhemmin itki perääni. Hän piti minusta paljon ihmisenä, mutta kuukausi ilman seksiä oli liikaa ja minut oli siinä valossa helppo jättää.
Sen jälkeen oli vain suhteita joita en laske. Lopetin ne itse hyvissä ajoin ennen sänkyyn siirtymisen vaihetta, koska tiesin etten tule heti kerrasta onnistumaan eikä naiselta ymmärrystä tälle asialle löydy pätkääkään. Nautin siitä ajasta mitä näiden ihmisten kanssa oli täysin rinnoin, eikä minun tarvinnut murehtia kaikkia öitä ja päiviä tulevaa seksisuoritusta, koska olin päättänyt että sellaista ei tule.
Kolmannessa varsinaisessa suhteessa onnistuin yhdynnässä juuri kun alettiin oleen siinä rajamailla että taasko minut jätetään. Homma toimi hienosti 3 vuotta kunnes vanha ongelma tuli eteen.
Näinkin pitkäaikaisen suhteen nainen olisi ollut valmis rikkomaan kuukauden impotenssin jälkeen. Millään mitä oli koettu tai tehty, kihloilla, ei millään muullakaan ollut enää mitään merkitystä kun munaa ei saanut muutamaan viikkoon. Minä en tollasta kattele oli muijan kova ääninen kommentti! Hän myös kertoi tuolloin avoimesti mistä miehistä meidän tuttavapiirissämme haaveili. Ehkä joku impotenssin kokenut tietää mille tuntui...
Se oli omituista ja pelottavaa kun miettii että meillä meni päivä ennen impotenssia vielä tosi hyvin ja oli mennyt koko ajan.
Olin pakotettu hakemaan lääkettä joka sitten pelastikin minut tästä pulasta juuri kun olin menettää rakkaimpani.
Silmäni aukesi vain näkemään miten heikolla pohjalla meidän mahtava suhde lopulta onkaan, eikä sitä unohda vaikka homma taas toimiikin.
Pitäisikö minun sitten kaiken kokemani jälkeen ymmärtää naistani jos hän ei jostain syystä voisi antaa minulle joskus? Ikävä kyllä olen niin kiltti ihminen että ymmärtäisin häntä, vaikka hän ei olisi sitä ansainnut, ei todellakaan.
Ensimmäisen suhteeni katkaisin itse kun yhdynnän puuttuminen suhteesta alkoi kiristää ilmapiiriä siinä määrin, että tiesin etten tulisi ikinä onnistumaan siinä moisilla suorituspaineilla.
Toisessa suhteessa kumppani ei ymmärtänyt ongelmaa hetkeäkään, hän huusi päin naamaa olevansa puutteessa ja tahtoi sitä heti. Hän katkaisi suhteen ja myöhemmin itki perääni. Hän piti minusta paljon ihmisenä, mutta kuukausi ilman seksiä oli liikaa ja minut oli siinä valossa helppo jättää.
Sen jälkeen oli vain suhteita joita en laske. Lopetin ne itse hyvissä ajoin ennen sänkyyn siirtymisen vaihetta, koska tiesin etten tule heti kerrasta onnistumaan eikä naiselta ymmärrystä tälle asialle löydy pätkääkään. Nautin siitä ajasta mitä näiden ihmisten kanssa oli täysin rinnoin, eikä minun tarvinnut murehtia kaikkia öitä ja päiviä tulevaa seksisuoritusta, koska olin päättänyt että sellaista ei tule.
Kolmannessa varsinaisessa suhteessa onnistuin yhdynnässä juuri kun alettiin oleen siinä rajamailla että taasko minut jätetään. Homma toimi hienosti 3 vuotta kunnes vanha ongelma tuli eteen.
Näinkin pitkäaikaisen suhteen nainen olisi ollut valmis rikkomaan kuukauden impotenssin jälkeen. Millään mitä oli koettu tai tehty, kihloilla, ei millään muullakaan ollut enää mitään merkitystä kun munaa ei saanut muutamaan viikkoon. Minä en tollasta kattele oli muijan kova ääninen kommentti! Hän myös kertoi tuolloin avoimesti mistä miehistä meidän tuttavapiirissämme haaveili. Ehkä joku impotenssin kokenut tietää mille tuntui...
Se oli omituista ja pelottavaa kun miettii että meillä meni päivä ennen impotenssia vielä tosi hyvin ja oli mennyt koko ajan.
Olin pakotettu hakemaan lääkettä joka sitten pelastikin minut tästä pulasta juuri kun olin menettää rakkaimpani.
Silmäni aukesi vain näkemään miten heikolla pohjalla meidän mahtava suhde lopulta onkaan, eikä sitä unohda vaikka homma taas toimiikin.
Pitäisikö minun sitten kaiken kokemani jälkeen ymmärtää naistani jos hän ei jostain syystä voisi antaa minulle joskus? Ikävä kyllä olen niin kiltti ihminen että ymmärtäisin häntä, vaikka hän ei olisi sitä ansainnut, ei todellakaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mullapa oli päinvastainen ongelma tyttöystävän kanssa minulla ei ollut ongelmia mutta naisellani oli.Hän sairasti naisten impotenssia eli vaginismia mitään ei saanut sisään suhde katkesi tämän takia koska haän ei suostunut menemään hoitoon.Niin elikkä myös naisella voi olla ongelmia....
Olen 46v nainen ja muutamia kertoja törmännyt miehiin, joilla pelit ei pelaa vaikka halua siihen olisikin ja yleensä on.
Onhan miehillä kuitenkin kaksi kättä, suu ja kieli, joilla voi naisensa tyydyttää. Pahinta on jättää halukas nainen siihen viereensä 'yksin', kääntää kylkeä ja käpertyä omaan surkeuteensä.
Nainen kyllä ymmärtää paremmin tilapäisen impotenssinkin, jos mies vain jollain tapaa viestittää, että nainen on haluttava ja viehättävä hänen silmissään ja ettei sen hetkinen kyvyttömyys johdu naisesta!
Suoristupaineet saattavat olla miehellä liian kovat. Emme me odota vuoteeseemme tiikeriä, joka jaksaa paneskella yöt läpeensä... Mutta älkää hyvät miehet koskaan jättäkö halukkaita naisianne ilman seksin suomaa tyydytystä vain siksi, ettei teidän vehkeenne juuri sillä hetkellä toimi!!!
Naisen himokkuus ja sen tyydyttäminen esim. suuseksillä saattaa saada miehen unohtamaan koko jutun. Keskittyessään naiselle tuotettavaan mielihyvään mies unohtaa muun ja siinähän se kalukin voi huomaamatta herätä... (näinkin on käynyt).
Kyvyttömyyttä yhdyntään on ollut 47v.-> miehillä, nuoremmilla miesystävilläni ei sitä ole esiintynyt.
Kokemukseni mukaan impotenssi lamaannuttaa miehen kyllä kokonaan ja niinpä olen saanut 'tuskissani' sitten yrittää unen päästä kiinni halujen ja himojen velloessa sisälläni. Heillä ei ole tullut mieleenkään käyttää muita avujaan tuottaakseen naiselleen hyvää oloa... Tällaisen yön jälkeen molemmilla on 'paha mieli'.
Tottahan tuo on ja ilman muuta näin normaalissa parisuhteessa sen pitäisi toimia. Kun pelit ei toimi, tyydytetään muutoin ja nainen ymmärtää tämän. Mun eukolle ei kelpaa kun vehje, eikä se ymmärrä sitä että on miehiä joilla ei aina pelitä. Se ei ollut ikinä kuullutkaan impotenssista ennenkuin kerroin mitä se on. No ei myötätuntoa tullut...No nyt on lääkkeet ja pelit toimii. Vaan pienestä on meidänkin suhde kiinni, onneksi oli impotenssia, niin tiedän että muijalta ei tukea löydy kun sitä tarvitsen. Alttarilla pitää luvatta rakastaa vastoinkäymisissä. Mun naiseni valehtelis jos se tuollaista lupailis.
Että jos kuse olisi ollut miehestä, joka ei ymmärrä naisensa henkilökohtaista ongelmaa, olisi vastauksina sadellut "Jätä se ukko" -kommentteja. ;)
Joo, jätä se ämmä.