Avohuollon tukitoimet. Mitä ne ovat?

tiedossa.
Kukaan vain ei tässä valtakunnassa voi tehdä kuntien ja kaupunkien lain rikkomuksille mitään.
Eikä kenelläkään lasten suojelun asioita valvovalla viranomaisella tai valvovalla taholla ole siis edes todellista haluakaan puuttua
kuntien ja kaupunkien lastensuojeluviranomaisten toimintaan.





http://www.hs.fi/artikkeli/Ministeri Risikko pitää tilannetta vakavana/HS20080113SI1VS02iqk
Ministeri Risikko pitää tilannetta vakavana
Julkaistu: 13.1.2008 lehdessä osastolla Sunnuntai
helsingin sanomat

Ministeri Risikko pitää tilannetta vakavana

Moni lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijä työskentelee jaksamisensa äärirajoilla. Kunnissa on pula pätevistä työntekijöistä, eikä virkoihin aina saada epäpäteviäkään. Peruspalveluministeri Paula Risikon mielestä sosiaalityöntekijöitä pitäisi kouluttaa lisää.

Peruspalveluministeri Paula Risikko,
miten kuvailisitte lastensuojelun avohuollon tilannetta?
"Pidän sitä vakavana. Olen keskustellut sosiaalityöntekijöiden kanssa ammattihenkilöiden määrän vähyydestä ja siitä, että vaikka väkeä olisi, ei ole antaa palveluja. Epäpäteviä on kunnissa rekrytoitu tilapäisesti. Se on yksi keino helpottaa tilannetta, kun meillä ei kerta kaikkiaan ole päteviä työntekijöitä, mutta se ei ratkaise todellista ongelmaa."

Uusi lastensuojelulaki lisää pätevien sosiaalityöntekijöiden työtä.
Miksi säädettiin laki, jota ei noudateta?
"Kyllä kunnat varmasti haluavat noudattaa lakia, mutta edellytykset lain toteutumiselle eivät ole riittäviä. Lakia taas ei voi säätää niistä lähtökohdista, että työntekijöitä ja palveluja ei ole.
Tavoite on, että pätevien sosiaalityöntekijöiden määrä saadaan nousemaan. Heitä on koulutettava lisää. Kuntien on myös tehtävä yhteistyötä lastensuojelussa."

Lastensuojelulain mukaan lapsen tilanteeseen pitäisi puuttua riittävän varhaisessa vaiheessa. Kunnissa palveluja ei aina tarjota.
Miten ministeriö aikoo puuttua asiaan?
"Lapsiperheiden tukipalvelut on ajettu
alas viime vuosina. Lapsiperheet eivät saa avukseen kodinhoitajia, sillä heidät on siirretty vanhustenhuoltoon.
Tiedän kunnan, jossa ei ole varaa avohuollon tukipalveluihin mutta lasten huostaanottoihin on. Lailla voi vaikuttaa siihen, että perheet saavat peruspalveluja ja huostaanotot vähenevät."

Epäpätevät valmistelevat lasten huostaanottoja, jotka pätevä esimies siunaa. Miten lapsen oikeusturva toteutuu?
"Lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada oikeudenmukaista kohtelua niin, että kaikki menee lain kirjaimen mukaan. Jos ei mene, valituksia voi tehdä. Ja kuka virhearvioinneista vastaa?
Tietysti se pätevä esimies."

__________________



http://www.lapsiasia.fi/Resource.phx/lapsiasia/aineistot/julkaisut/index.htx.i1582.pdf

........kuvasivat kotipalvelun olevan lähes kokonaan tai täysin alas ajettu kunnissaan. ...

_____________________




Mutta aina voi myös yrittää hakea oikeutta lapselleen, perheelleen!


http://www.kho.fi/paatokset/29307.htm
KHO:2004:121

Vuosikirjanumero KHO:2004:121
Antopäivä 28.12.2004
Taltionumero 3391
Diaarinumero 3045/3/03

Lastensuojelu - Huostaanotto - Huostaanoton ja sijaishuollon edellytykset - Avohuollon tukitoimenpiteet - Huostaanoton kumoaminen

Lapsen huostaanottoa koskevat sosiaalilautakunnan ja hallinto-oikeuden päätökset kumottiin, koska asiassa ei ollut riittävää selvitystä siitä, että avohuollon tukitoimet olivat osoittautuneet riittämättömiksi. Äänestys 4 - 1.

Kunpa nuo sosiaalityöntekijät, lainlaatijat ja muut päättäjät tietäisivät mitä tuskaa kodin jättäminen lapsellekin aiheuttaa, niin jäisivät huostatouhut vähemmälle. Media ei halua paljastaa lasten kokemuksista tätä puolta taviksillekkaan.

Tavis näkemys on edelleen se, että lapsen on huostassa juoppo-narkkari-hulluuden takia, joita vanhemmat ovat. Ja lapset on saatu pelastettua kaikelta pahalta.

Sossu ei joudu vankilaan laittomasta huostaanotosta. Et ole tippaakaan perillä hallinto-oikeuskäytännöistä, kun edes menet livauttamaan tuollaista! Pitäisi vähän tietää asioista, ennen kuin tulee tänne kirjoittelemaan!

Unohdan ylimielisen asenteesi, kun puhut kuin pienelle lapselle selittämällä, miten ei ole tarkoitus tehdä kaikkea asiakkaalle valmiiksi...

Jos on sairastunut ja väsynyt, on melkoinen rasite ottaa vastaan avuksi väitetty epämielekäs tilillä olo velvollisuus, joka todellisuudessa vain rasittaa koko perhettä. Yritäpäs sinä tajuta tämä! Kyllä tuen laatu ja tarve pitää voida selvittää muuten kuin vastaamalla loputtomiin "kysymyksiin ja jankkaamisiin".

Perhetyöntekijät ovat yleensä täysin ilman alalle sopivaa koulutusta ja se kyllä näkyy heidän työtavoissaan ja käytöksessään. Aivan turha tulla tähän jonkun huutamaan, millaista koulutusta ko. työntekijöille heidän kunnassa on, koska ei sitä joka puolella ole ja sillä siisti.

Helpoiten asiat selviävät kun huoltajalla on esittää sossuille lääkärintodistus tai lausunto terveydestään. Mutta esim. mt-ongelmien kohdalla sellaista on vaikea saada, koska ei ole likitulkoonkaan riittäviä palveluja, ei lapsille, eikä aikuisille. Senkin palvelun puutetta sitten paikkaillaan pelkillä huostaanotoilla.

Mutta eihän näistä saisi kirjoittaa, koska osa sijaishuollosta kauhistuu, että asioihin saataisiin jotain parannusta perheiden kohdalla ja VOI KAUHEAA, JOS HUOSTAANOTOT VÄHENISIVÄT oikean avun myötä!

oikeusturvaa tämän maan laittomana pyörivässä lastensuojelussa.

Perhetyöntekijä ei ole mikään lain mukainen "avohuollon tukitoimenpide"!
Heidän tehtäväkuvansa on samanlainen sillisalaatti kuin on tämän maan kuntakenttäkin.
Niin monta toiminta tapaa kuin on kuntaakin
ja niin monta työskentely tapaa vielä päälle
kuin on perhetyöntekijöiden vaikkukorviakin!


Kyllä lastensuojelussa
(jos on sinne siis asiakkaaksi jotunut esimerkiksi perheneuvolan jonojen vuoksi,
kotipalvelun ei ooon vuoksi,
terveydenhuollon jonojen vuoksi jne)
on oikeastikin tarkoituksena
(jopa laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta painottaa yhteistyötä viranomaisen ja asiakkaan välillä)
että asiakas yhdessä viranomaisen kanssa työskennellen miettii, hakee jne sopivat tuet, avut jne. perheelleen, lapselleen, itselleen jne.
Siis lain mukaan: ihan yhteistyössä ja yhdessä!


Ja mitä tiedät esimerkiksi perhetyöntekijän koulutuksesta,
esimerkiksi mitä laissa määrätty
ja millainen koulutustausta perhetyöntekijällä on käytännössä.
Ja perhentyöntekijän vaikkukorva käyntien jälkeenkö se huostaanotto
siis jo laissakin
ÄÄÄÄÄRRRRIIIIMMMMÄÄÄIIISSSEEEKKKSIII TTOOOIIMEEENPITTTTEEEEKKKSSI määritelty,
on seuraava viranomaisten suorittama
OIKEA toimenpide, sinun mielestäsi?


Sinullakin sijaishuollon leukojen louskuttajalla olisi kyllä todellista syytä tiirailla sinne tietämättömyyden peiliin.
Jospas se t i e t o sieltä vaikka löytyisi
....... pitkän tiirailun jälkeen.
Mutta älä vaivu transsiin, siinä itseäsi ja omaa tietäväisyyttäsi ja erinomaisuuttasi peilaillessa ja ihaillessa ......

ei ole mitään kirjoitti:

oikeusturvaa tämän maan laittomana pyörivässä lastensuojelussa.

Perhetyöntekijä ei ole mikään lain mukainen "avohuollon tukitoimenpide"!
Heidän tehtäväkuvansa on samanlainen sillisalaatti kuin on tämän maan kuntakenttäkin.
Niin monta toiminta tapaa kuin on kuntaakin
ja niin monta työskentely tapaa vielä päälle
kuin on perhetyöntekijöiden vaikkukorviakin!


Kyllä lastensuojelussa
(jos on sinne siis asiakkaaksi jotunut esimerkiksi perheneuvolan jonojen vuoksi,
kotipalvelun ei ooon vuoksi,
terveydenhuollon jonojen vuoksi jne)
on oikeastikin tarkoituksena
(jopa laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta painottaa yhteistyötä viranomaisen ja asiakkaan välillä)
että asiakas yhdessä viranomaisen kanssa työskennellen miettii, hakee jne sopivat tuet, avut jne. perheelleen, lapselleen, itselleen jne.
Siis lain mukaan: ihan yhteistyössä ja yhdessä!


Ja mitä tiedät esimerkiksi perhetyöntekijän koulutuksesta,
esimerkiksi mitä laissa määrätty
ja millainen koulutustausta perhetyöntekijällä on käytännössä.
Ja perhentyöntekijän vaikkukorva käyntien jälkeenkö se huostaanotto
siis jo laissakin
ÄÄÄÄÄRRRRIIIIMMMMÄÄÄIIISSSEEEKKKSIII TTOOOIIMEEENPITTTTEEEEKKKSSI määritelty,
on seuraava viranomaisten suorittama
OIKEA toimenpide, sinun mielestäsi?


Sinullakin sijaishuollon leukojen louskuttajalla olisi kyllä todellista syytä tiirailla sinne tietämättömyyden peiliin.
Jospas se t i e t o sieltä vaikka löytyisi
....... pitkän tiirailun jälkeen.
Mutta älä vaivu transsiin, siinä itseäsi ja omaa tietäväisyyttäsi ja erinomaisuuttasi peilaillessa ja ihaillessa ......

Lue lisää

tyyppejä, jotka eivät varmaan vihaa mitään niin paljon kuin perheitä auttavia OIKEITA avohuollon tukipalveluja.

Oli täällä jokin aika sitten sellainenkin nokkava ja täyttä typerää tietämättömyyttä pursuva huomautus erit.opetuksen suhteen, että paljonko niitä luokkia pitäisi pienentää kun Helsingissä on jo niin ja niin pieniä luokkia. Täyttä valhetta tuokin! Itse olen Helsingistä, enkä ole ikinä kuullutkaan niin pienistä luokista täällä, kaikki tavalliset luokat ovat vähintään 30:n oppilaan luokkia.

Suurinta möykkää pitävät ne, joilla ei ole asioista oikeaa tietoa, TAI EIVÄT HALUA OLLA TIETÄVINÄÄN ETTEIVÄT TUET VAIN PARANISI, EIKÄ LAKEJA VAHINGOSSAKAAN NOUDATETTAISI.

ei ole mitään kirjoitti:

oikeusturvaa tämän maan laittomana pyörivässä lastensuojelussa.

Perhetyöntekijä ei ole mikään lain mukainen "avohuollon tukitoimenpide"!
Heidän tehtäväkuvansa on samanlainen sillisalaatti kuin on tämän maan kuntakenttäkin.
Niin monta toiminta tapaa kuin on kuntaakin
ja niin monta työskentely tapaa vielä päälle
kuin on perhetyöntekijöiden vaikkukorviakin!


Kyllä lastensuojelussa
(jos on sinne siis asiakkaaksi jotunut esimerkiksi perheneuvolan jonojen vuoksi,
kotipalvelun ei ooon vuoksi,
terveydenhuollon jonojen vuoksi jne)
on oikeastikin tarkoituksena
(jopa laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta painottaa yhteistyötä viranomaisen ja asiakkaan välillä)
että asiakas yhdessä viranomaisen kanssa työskennellen miettii, hakee jne sopivat tuet, avut jne. perheelleen, lapselleen, itselleen jne.
Siis lain mukaan: ihan yhteistyössä ja yhdessä!


Ja mitä tiedät esimerkiksi perhetyöntekijän koulutuksesta,
esimerkiksi mitä laissa määrätty
ja millainen koulutustausta perhetyöntekijällä on käytännössä.
Ja perhentyöntekijän vaikkukorva käyntien jälkeenkö se huostaanotto
siis jo laissakin
ÄÄÄÄÄRRRRIIIIMMMMÄÄÄIIISSSEEEKKKSIII TTOOOIIMEEENPITTTTEEEEKKKSSI määritelty,
on seuraava viranomaisten suorittama
OIKEA toimenpide, sinun mielestäsi?


Sinullakin sijaishuollon leukojen louskuttajalla olisi kyllä todellista syytä tiirailla sinne tietämättömyyden peiliin.
Jospas se t i e t o sieltä vaikka löytyisi
....... pitkän tiirailun jälkeen.
Mutta älä vaivu transsiin, siinä itseäsi ja omaa tietäväisyyttäsi ja erinomaisuuttasi peilaillessa ja ihaillessa ......

Lue lisää

äärimmäinen toimenpide huostaanotto on meidän perheemme kohdalla ainakin ollut ÄÄRIMMÄISEN HALUTTU haluttu toimenpide, viis syistä.

Onneksi oli tänään taas todella kiva tapaaminen lapsen kanssa! Meillä on aina ollut hyvät ja lämpimät välit. Ratkottiin yhtä lapsen elämän ongelmaa hyvällä menestyksellä. Kirjoitettiin yhdessä yksi valitus, jolla haetaan lisää elintilaa meille.

Olet hakoteillä kirjoitti:

Sossu ei joudu vankilaan laittomasta huostaanotosta. Et ole tippaakaan perillä hallinto-oikeuskäytännöistä, kun edes menet livauttamaan tuollaista! Pitäisi vähän tietää asioista, ennen kuin tulee tänne kirjoittelemaan!

Unohdan ylimielisen asenteesi, kun puhut kuin pienelle lapselle selittämällä, miten ei ole tarkoitus tehdä kaikkea asiakkaalle valmiiksi...

Jos on sairastunut ja väsynyt, on melkoinen rasite ottaa vastaan avuksi väitetty epämielekäs tilillä olo velvollisuus, joka todellisuudessa vain rasittaa koko perhettä. Yritäpäs sinä tajuta tämä! Kyllä tuen laatu ja tarve pitää voida selvittää muuten kuin vastaamalla loputtomiin "kysymyksiin ja jankkaamisiin".

Perhetyöntekijät ovat yleensä täysin ilman alalle sopivaa koulutusta ja se kyllä näkyy heidän työtavoissaan ja käytöksessään. Aivan turha tulla tähän jonkun huutamaan, millaista koulutusta ko. työntekijöille heidän kunnassa on, koska ei sitä joka puolella ole ja sillä siisti.

Helpoiten asiat selviävät kun huoltajalla on esittää sossuille lääkärintodistus tai lausunto terveydestään. Mutta esim. mt-ongelmien kohdalla sellaista on vaikea saada, koska ei ole likitulkoonkaan riittäviä palveluja, ei lapsille, eikä aikuisille. Senkin palvelun puutetta sitten paikkaillaan pelkillä huostaanotoilla.

Mutta eihän näistä saisi kirjoittaa, koska osa sijaishuollosta kauhistuu, että asioihin saataisiin jotain parannusta perheiden kohdalla ja VOI KAUHEAA, JOS HUOSTAANOTOT VÄHENISIVÄT oikean avun myötä!

Lue lisää

Mikä on perhetyöntekijälle sopiva alan koulutus?

Sijoitus tuki- tai laitoshoitoon tarkoittanee sitä, että varsinkin nuoret, jotka eivät ole oppineen kodinhoitoa yms. voivat asua laitoksessa yhdessä lastensa kanssa ja heitä käydään opettamassa päivittän (?) arkielämän askareissa.

Tuo lista avohuollon tukitoimista on sosiaaliportista. Sinne voisi kirjoitella keskusteluun noista avohuollon puutteista jossain välissä. Nuo on kopioitu suoraan uudesta lastensuojelulaista §35-37.

Avohuollon tärkeyttä (=mitätöimistä) kuvannee myös uusi lastensuojelun tietojärjestelmän tietomäärittely (sosiaaliportti, hankkeet). Tässä määrittelyssä avohuollon palveluprosessi koostuu 7 eri kohdasta:
1. Lastensuojelun vireille tulo ja asiakkuuden alkaminen
2. Lastensuojelutarpeen selvitys
3. Asiakassuunnitelma
4. Avohuollon tukitoimet (tässä on vaan lueteltu nuo laissa olevat kohdat, niitä sen tarkemmin määrittelemättä)
5. Sijoitus avohuollon tukitoimena
6. Lapsen kiirellinen sijoitus
7. Huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen

Lastensuojelulain, sosiaaliportin ja tuon tietomäärittelyn perusteella avohuollon tukitoimia ei pidetä kovin tärkeinä, vaikka joka puolella viranomaiset kirjoittelevat huostaanotto tarpeen vähentämisestä ehkäisevän lastensuojelun ja avohuollon tukitoimin tehtävän lastensuojelu työn avulla.

Minulla oli lääkärintodistukset, mutta lastensuojelutyöntekijämme ei suostunut niitä katsomaan. Ei heitä ole myöhemminkään kiinnostanut sairaslomatodistukset, muistiinpanoissa mitätöidään jopa sairaalassaolo, kun en ole päässyt tapaamaan lastani.

Olisin tarvinnut lomaa: taisipa mennä useampi vuosi, että ei ollut muuta kuin lapsenhoito, työ ja opiskelu nolla tuntia vapaata. Sossulla vain näytti alun alkaen olevan tavoitteena vain huostaanotto, koska hän keräili niin ahkerasti negatiivisia lausuntoja perheestämme ja todellakin - keksi niitä myös itse. Hän ei suostunut korjauksiin myöhemmin sanoen niiden olevan vanhoja juttuja. Nyt pakotan korjaamaan henkilötietolain nojalla: virheelliset tiedot on korjattava. Virheellistä tietoa on muistaakseni asiakastietolain nojalla jopa kirjoitusvirheet, jotka minua ei nyt niin kovin kiinnosta.

Perhetyö ei todellakaan ole lomaa, vaan rankkaa jankkaamista, jonka perusteellla kartoitetaan mahdollisuudet huostaanottaa lapsia.

Meillä kävi perhetyöntekijät 3 kk pari kertaa kuussa, ja he nimenomaan painottivat, että heillä EI OLE LUPAA mihinkään kotitöihin!

En sitä tarvinnutkaan, enkä olisi tarvinnut perhetyötäkään, mutta otin vastaan, että muuten laittoman huostaanoton kohdalla olisi lakia edes yhdessä kohtaa noudatettu.

Perhetyöntekijät voivat osallistua jonkin verran lastenhoitoon, mutta monesti he käyvät silloin kun lapset ovat tarhassa tai koulussa. Siis ei perhetyö ole useimmiten muuta kuin keskustelu- ja kahviseuraa. Ei sitä ole järkeä tarjota muuta kuin kahviseuran puutteeseen :) mutta on vaikea uskoa, että yhdenkään perheen ongelmat sillä ratkeaisivat VARSINKIN, kun perhetyöntekijöiden ammattitaito voi olla mitä tahansa.

litteran alta
vaan ihan kunnan sosiaalihuollosta.
Tietenkin sillä perusteella mikäli kunnassa nyt sitten sattuu olemaan tämä lain määräämä kotipalvelu kodinhoitajineen vielä olemassa.

''''''''''''''''


http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=674711

Kodinhoitajat halutaan takaisin

Kolme oululaista äitiä on polkaissut liikkeelle aloitteen, joilla halutaan kunnalliset kodinhoitajat takaisin.
Parikymmentä vuotta sitten perheet saivat tilapäisiin arjen ongelmiin kaupungilta kodinhoitajan, joka sitoi esiliinan eteensä ja otti hommat hoitoonsa: kaitsi lapset, pisti paikat järjestykseen, siivosi, keitti ja kävi kaupassa.

Nyt Oulun kaupungilla ei tällaista palvelua ole. Tarjolla on kyllä perhetyöntekijöitä, joiden tehtävä on tukea vanhemmuutta, mutta kotityöt ei tähän toimenkuvaan juurikaan kuulu. Äitien - kotiäiti Mirja Niemen, perushoitaja Ulla-Maija Pyykkösen ja toimittaja Helena Jaakkolan - mielestä parasta vanhemmuuden tukemista olisi kuitenkin konkreettinen käytännön apu silloin, kun perheissä syystä tai toisesta on vaikeaa. "Joskus tarvitsee ihmisen, joka sanoo, että minä hoidan nyt asiat, hoida sinä sillä aikaa itses kuntoon."

Tällainen tilanne saattaa tulla eteen vaikka silloin, jos äiti tai isä sairastuu. Mistään kriisistä ei vielä tarvitse olla kysymys. Pitäisi vain voida olla hetki rauhassa, levätä ja toipua. Läheskään kaikki perheet eivät voi turvautua isovanhempien apuun, eikä muutakaan tukea lähipiirissä ehkä ole.

Mirja Niemi on viiden lapsen äiti, jonka kolme nuorimmaista ovat kaikki alle kolmevuotiaita. Nuorimmaisen synnytettyään hän oli alkuun hyvin heikossa kunnossa ja lopen väsynyt.

Hän yritti kysellä apua neuvolan kautta, kahdestakin eri paikasta kolme kertaa. Lopulta neuvolasta lähetettiin perhetyöntekijä. "Hän istui kaksi tuntia kylässä ja kartoitti tilannetta", kertoo Niemi. Mikään käytännön apu ei kuitenkaan käyntiin kuulunut.

"Hän osoitti vain korvaansa, kun kysyin, mille tässä nyt aletaan. Hänen tehtävänsä oli pelkästään kuunnella ja kartoittaa."

Myöhemmin "kartoittaja" vielä soitti pari kertaa kertoakseen, että apua ei ikävä kyllä ollut saatavilla. "Emme me verovaroilla mitään seurapalvelua tarvitse", puuskahtaa Niemi vieläkin vihaisena.

Ulla-Maija Pyykkösellä on useampikin samantapainen kokemus. Perheessä on nelivuotiaat kaksoset, kymmenvuotias kehitysvammainen ja kaksi murrosikäistä lasta. Eräänkin kerran lapsikatraan äiti loukkasi päänsä ja hoippuroi tuskissaan kotona, mutta apua oli turha kysellä.

"Tulinkin siihen tulokseen, että ainoa tapa saada apua olisi ollut juoda pää täyteen viinaa ja uhkailla lapsia. Silloin olisi todennäköisesti tullut pikavauhtia hätiin useampikin henkilö."

Helena Jaakkolalla on kokemusta myös ajalta, jolloin lapsiperheetkin vielä saivat kodinhoitajan tarvitessaan. Esimerkiksi synnytyksen jälkeen oli aivan normaalia, että kodinhoitaja tuli kotiin muutamaksi päiväksi.

Äitien kaipaamalla kodinhoitajalla on myös se ero perhetyöntekijöihin verrattuna, että näiden ei tarvitsisi raportoida perheiden tilanteesta mihinkään. "Se, että tarvitsee kotiapua, ei vielä tarkoita, että on myös lastensuojeluasiakas..."

Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Raimo Järvenpää myöntää, että aloitteessa ollaan oikealla asialla. "Tarve on kiistaton."

Vaikka aloitteella on vahvat perustelut, vaatii uudenlaisen systeemin rakentaminen silti melkoisen muutoksen nykyiseen toimintamalliin. Järvenpää uskoo, että asia tulee esille nyt ensi vuoden budjetin valmistelussa.

Kuntalaisaloitteen teksti on tämän viikon esillä Oulun kumppanuuskeskuksessa ja halukkaat voivat käydä sen allekirjoittamassa. Jo tähän mennessä aloitteen takana toistakymmentä eri järjestöä. Kumppanuuskeskuksen osoite on Isokatu 47.

Liisa Laine

edes tule lastensuojelun kirjoitti:

litteran alta
vaan ihan kunnan sosiaalihuollosta.
Tietenkin sillä perusteella mikäli kunnassa nyt sitten sattuu olemaan tämä lain määräämä kotipalvelu kodinhoitajineen vielä olemassa.

''''''''''''''''


http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=674711

Kodinhoitajat halutaan takaisin

Kolme oululaista äitiä on polkaissut liikkeelle aloitteen, joilla halutaan kunnalliset kodinhoitajat takaisin.
Parikymmentä vuotta sitten perheet saivat tilapäisiin arjen ongelmiin kaupungilta kodinhoitajan, joka sitoi esiliinan eteensä ja otti hommat hoitoonsa: kaitsi lapset, pisti paikat järjestykseen, siivosi, keitti ja kävi kaupassa.

Nyt Oulun kaupungilla ei tällaista palvelua ole. Tarjolla on kyllä perhetyöntekijöitä, joiden tehtävä on tukea vanhemmuutta, mutta kotityöt ei tähän toimenkuvaan juurikaan kuulu. Äitien - kotiäiti Mirja Niemen, perushoitaja Ulla-Maija Pyykkösen ja toimittaja Helena Jaakkolan - mielestä parasta vanhemmuuden tukemista olisi kuitenkin konkreettinen käytännön apu silloin, kun perheissä syystä tai toisesta on vaikeaa. "Joskus tarvitsee ihmisen, joka sanoo, että minä hoidan nyt asiat, hoida sinä sillä aikaa itses kuntoon."

Tällainen tilanne saattaa tulla eteen vaikka silloin, jos äiti tai isä sairastuu. Mistään kriisistä ei vielä tarvitse olla kysymys. Pitäisi vain voida olla hetki rauhassa, levätä ja toipua. Läheskään kaikki perheet eivät voi turvautua isovanhempien apuun, eikä muutakaan tukea lähipiirissä ehkä ole.

Mirja Niemi on viiden lapsen äiti, jonka kolme nuorimmaista ovat kaikki alle kolmevuotiaita. Nuorimmaisen synnytettyään hän oli alkuun hyvin heikossa kunnossa ja lopen väsynyt.

Hän yritti kysellä apua neuvolan kautta, kahdestakin eri paikasta kolme kertaa. Lopulta neuvolasta lähetettiin perhetyöntekijä. "Hän istui kaksi tuntia kylässä ja kartoitti tilannetta", kertoo Niemi. Mikään käytännön apu ei kuitenkaan käyntiin kuulunut.

"Hän osoitti vain korvaansa, kun kysyin, mille tässä nyt aletaan. Hänen tehtävänsä oli pelkästään kuunnella ja kartoittaa."

Myöhemmin "kartoittaja" vielä soitti pari kertaa kertoakseen, että apua ei ikävä kyllä ollut saatavilla. "Emme me verovaroilla mitään seurapalvelua tarvitse", puuskahtaa Niemi vieläkin vihaisena.

Ulla-Maija Pyykkösellä on useampikin samantapainen kokemus. Perheessä on nelivuotiaat kaksoset, kymmenvuotias kehitysvammainen ja kaksi murrosikäistä lasta. Eräänkin kerran lapsikatraan äiti loukkasi päänsä ja hoippuroi tuskissaan kotona, mutta apua oli turha kysellä.

"Tulinkin siihen tulokseen, että ainoa tapa saada apua olisi ollut juoda pää täyteen viinaa ja uhkailla lapsia. Silloin olisi todennäköisesti tullut pikavauhtia hätiin useampikin henkilö."

Helena Jaakkolalla on kokemusta myös ajalta, jolloin lapsiperheetkin vielä saivat kodinhoitajan tarvitessaan. Esimerkiksi synnytyksen jälkeen oli aivan normaalia, että kodinhoitaja tuli kotiin muutamaksi päiväksi.

Äitien kaipaamalla kodinhoitajalla on myös se ero perhetyöntekijöihin verrattuna, että näiden ei tarvitsisi raportoida perheiden tilanteesta mihinkään. "Se, että tarvitsee kotiapua, ei vielä tarkoita, että on myös lastensuojeluasiakas..."

Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Raimo Järvenpää myöntää, että aloitteessa ollaan oikealla asialla. "Tarve on kiistaton."

Vaikka aloitteella on vahvat perustelut, vaatii uudenlaisen systeemin rakentaminen silti melkoisen muutoksen nykyiseen toimintamalliin. Järvenpää uskoo, että asia tulee esille nyt ensi vuoden budjetin valmistelussa.

Kuntalaisaloitteen teksti on tämän viikon esillä Oulun kumppanuuskeskuksessa ja halukkaat voivat käydä sen allekirjoittamassa. Jo tähän mennessä aloitteen takana toistakymmentä eri järjestöä. Kumppanuuskeskuksen osoite on Isokatu 47.

Liisa Laine

Lue lisää

täällä turhasta! Katsokoot arvostelijat vain sinne omaan peiliinsä, kyllä se nyt on nähty tuossakin asiassa. Mukaan on lähtenyt jo toistakymmentä eri järjestöä! UPEAA!

Ja vielä upeampaa nimenomaan siksi, että Oulun seudun huostaanotoista on ollut niin paljon juttua viime aikoina.

edes tule lastensuojelun kirjoitti:

litteran alta
vaan ihan kunnan sosiaalihuollosta.
Tietenkin sillä perusteella mikäli kunnassa nyt sitten sattuu olemaan tämä lain määräämä kotipalvelu kodinhoitajineen vielä olemassa.

''''''''''''''''


http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=674711

Kodinhoitajat halutaan takaisin

Kolme oululaista äitiä on polkaissut liikkeelle aloitteen, joilla halutaan kunnalliset kodinhoitajat takaisin.
Parikymmentä vuotta sitten perheet saivat tilapäisiin arjen ongelmiin kaupungilta kodinhoitajan, joka sitoi esiliinan eteensä ja otti hommat hoitoonsa: kaitsi lapset, pisti paikat järjestykseen, siivosi, keitti ja kävi kaupassa.

Nyt Oulun kaupungilla ei tällaista palvelua ole. Tarjolla on kyllä perhetyöntekijöitä, joiden tehtävä on tukea vanhemmuutta, mutta kotityöt ei tähän toimenkuvaan juurikaan kuulu. Äitien - kotiäiti Mirja Niemen, perushoitaja Ulla-Maija Pyykkösen ja toimittaja Helena Jaakkolan - mielestä parasta vanhemmuuden tukemista olisi kuitenkin konkreettinen käytännön apu silloin, kun perheissä syystä tai toisesta on vaikeaa. "Joskus tarvitsee ihmisen, joka sanoo, että minä hoidan nyt asiat, hoida sinä sillä aikaa itses kuntoon."

Tällainen tilanne saattaa tulla eteen vaikka silloin, jos äiti tai isä sairastuu. Mistään kriisistä ei vielä tarvitse olla kysymys. Pitäisi vain voida olla hetki rauhassa, levätä ja toipua. Läheskään kaikki perheet eivät voi turvautua isovanhempien apuun, eikä muutakaan tukea lähipiirissä ehkä ole.

Mirja Niemi on viiden lapsen äiti, jonka kolme nuorimmaista ovat kaikki alle kolmevuotiaita. Nuorimmaisen synnytettyään hän oli alkuun hyvin heikossa kunnossa ja lopen väsynyt.

Hän yritti kysellä apua neuvolan kautta, kahdestakin eri paikasta kolme kertaa. Lopulta neuvolasta lähetettiin perhetyöntekijä. "Hän istui kaksi tuntia kylässä ja kartoitti tilannetta", kertoo Niemi. Mikään käytännön apu ei kuitenkaan käyntiin kuulunut.

"Hän osoitti vain korvaansa, kun kysyin, mille tässä nyt aletaan. Hänen tehtävänsä oli pelkästään kuunnella ja kartoittaa."

Myöhemmin "kartoittaja" vielä soitti pari kertaa kertoakseen, että apua ei ikävä kyllä ollut saatavilla. "Emme me verovaroilla mitään seurapalvelua tarvitse", puuskahtaa Niemi vieläkin vihaisena.

Ulla-Maija Pyykkösellä on useampikin samantapainen kokemus. Perheessä on nelivuotiaat kaksoset, kymmenvuotias kehitysvammainen ja kaksi murrosikäistä lasta. Eräänkin kerran lapsikatraan äiti loukkasi päänsä ja hoippuroi tuskissaan kotona, mutta apua oli turha kysellä.

"Tulinkin siihen tulokseen, että ainoa tapa saada apua olisi ollut juoda pää täyteen viinaa ja uhkailla lapsia. Silloin olisi todennäköisesti tullut pikavauhtia hätiin useampikin henkilö."

Helena Jaakkolalla on kokemusta myös ajalta, jolloin lapsiperheetkin vielä saivat kodinhoitajan tarvitessaan. Esimerkiksi synnytyksen jälkeen oli aivan normaalia, että kodinhoitaja tuli kotiin muutamaksi päiväksi.

Äitien kaipaamalla kodinhoitajalla on myös se ero perhetyöntekijöihin verrattuna, että näiden ei tarvitsisi raportoida perheiden tilanteesta mihinkään. "Se, että tarvitsee kotiapua, ei vielä tarkoita, että on myös lastensuojeluasiakas..."

Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Raimo Järvenpää myöntää, että aloitteessa ollaan oikealla asialla. "Tarve on kiistaton."

Vaikka aloitteella on vahvat perustelut, vaatii uudenlaisen systeemin rakentaminen silti melkoisen muutoksen nykyiseen toimintamalliin. Järvenpää uskoo, että asia tulee esille nyt ensi vuoden budjetin valmistelussa.

Kuntalaisaloitteen teksti on tämän viikon esillä Oulun kumppanuuskeskuksessa ja halukkaat voivat käydä sen allekirjoittamassa. Jo tähän mennessä aloitteen takana toistakymmentä eri järjestöä. Kumppanuuskeskuksen osoite on Isokatu 47.

Liisa Laine

Lue lisää

TÄMÄ ON MINUSTA VUODEN OIVALLUS:
"Se, että tarvitsee kotiapua, ei vielä tarkoita, että on myös lastensuojeluasiakas..."

Perheissä voi asiat olla täysin tip-top kunnossa:
Kotiolot ovat sellaiset, että lapsen tervydestä ja kehityksestä on huolehdittu hyvin. Vanhempi tai vanhemmat ovat hyviä vanhempia tai mahdollisesti perheessä on vain yksi vanhempi.

Mitä sitten pitäisi tehdä jos vanhempi tai molemmat vanhemmat todella sairastuvat vakavasti? Perheellä ei kuitenkaan ole sukulaisia tai ystäviä, jotka pystyisivät auttamaan kokopäivätoimisesti, eikä perheellä ole sairaskulujen ja normaalin elämän pyörittämiseksi varaa palkata lastenhoitajaa tai kodinhoitajaa.

Minne nykypäivänä otetaan yhteyttä? Ei ole muita paikkoja kuin pahamaineinen lastensuojelu. Tämäkään ei ole lakisääteinen palvelu, koska lapsen terveys ja kehitys eivät ole vaarantuneet. Pitäisi olla näitä tapauksia varten todella yhteiskunnan varoilla maksettavaa kodinhoitoapua tarjolla.

Olen itse joutunut ensiapuun kerran. Lääkäri suositteli ambulanssia, mutta sanoin, että en voi ottaa ambulanssia, kun täytyy hakea lapsi tarhasta. Olin sitten ensiavussa yön yli lapsen kanssa ja aamulla oli yllätys, yllätys -lastensuojelu paikalla. Käskin niiden suksia ja sanoin ruman sanan sairaanhoitajalle. Otin letkut irti ja läksin lapsen kanssa pakoon lastensuojelua. Soitin tuttavat läpi, että nyt tänne apua ja äkkiä. Sainhan apua, eikä sairaalassaolo ollut välttämätöntä enää, se hoitui miten hoitui avoterveydenhuollossa. Oli sitten vain pakko pyytää lastensuojelua myöhemmin maksamaan lastenhoitopalkkiot ja niin meistä tuli lastensuojelun asiakkaita.

Kodinhoitajat eivät aikoinaan mollanneet mainettaan. Muistan lapsuudestani, kun meillä äiti joutui olemaan pois kotoa viikon. Se oli ihan kivaa, kun tuli kotiin koulusta ja oli ruoka valmiina. Normaalisti ruoka oli vasta kun äiti tuli töistä. Kodinhoitaja kävi laittamassa meidän ruuat iltapäivisin, ja hoitamassa kodin sekä kauppa-asiat, muuten saatiin pärjätä keskenämme viikko, eikä ollut hädän päivää.

Niiden aikojen kodinhoitajilla oli hyvä koulutus, mikä se lienee sitten ollutkin. Sen lisäksi heillä oli maalaisjärkeä ja tervettä toimintaa. Samanlainen toiminta poistaisi kaikki tarpeet tältä pahamaineiselta lastensuojelun avohuollolta. Miksi siinä pitäisi olla huseeraamassa kaikenlaisia moniammatillisia tiimejä kaikenkarvaisine koulutuksineen: riittäsi todella yksi tervejärkinen, hyväsydämminen ja ihmisrakas kodinhoitaja.

Lapsen etu - tapetaan äiti kirjoitti:

TÄMÄ ON MINUSTA VUODEN OIVALLUS:
"Se, että tarvitsee kotiapua, ei vielä tarkoita, että on myös lastensuojeluasiakas..."

Perheissä voi asiat olla täysin tip-top kunnossa:
Kotiolot ovat sellaiset, että lapsen tervydestä ja kehityksestä on huolehdittu hyvin. Vanhempi tai vanhemmat ovat hyviä vanhempia tai mahdollisesti perheessä on vain yksi vanhempi.

Mitä sitten pitäisi tehdä jos vanhempi tai molemmat vanhemmat todella sairastuvat vakavasti? Perheellä ei kuitenkaan ole sukulaisia tai ystäviä, jotka pystyisivät auttamaan kokopäivätoimisesti, eikä perheellä ole sairaskulujen ja normaalin elämän pyörittämiseksi varaa palkata lastenhoitajaa tai kodinhoitajaa.

Minne nykypäivänä otetaan yhteyttä? Ei ole muita paikkoja kuin pahamaineinen lastensuojelu. Tämäkään ei ole lakisääteinen palvelu, koska lapsen terveys ja kehitys eivät ole vaarantuneet. Pitäisi olla näitä tapauksia varten todella yhteiskunnan varoilla maksettavaa kodinhoitoapua tarjolla.

Olen itse joutunut ensiapuun kerran. Lääkäri suositteli ambulanssia, mutta sanoin, että en voi ottaa ambulanssia, kun täytyy hakea lapsi tarhasta. Olin sitten ensiavussa yön yli lapsen kanssa ja aamulla oli yllätys, yllätys -lastensuojelu paikalla. Käskin niiden suksia ja sanoin ruman sanan sairaanhoitajalle. Otin letkut irti ja läksin lapsen kanssa pakoon lastensuojelua. Soitin tuttavat läpi, että nyt tänne apua ja äkkiä. Sainhan apua, eikä sairaalassaolo ollut välttämätöntä enää, se hoitui miten hoitui avoterveydenhuollossa. Oli sitten vain pakko pyytää lastensuojelua myöhemmin maksamaan lastenhoitopalkkiot ja niin meistä tuli lastensuojelun asiakkaita.

Kodinhoitajat eivät aikoinaan mollanneet mainettaan. Muistan lapsuudestani, kun meillä äiti joutui olemaan pois kotoa viikon. Se oli ihan kivaa, kun tuli kotiin koulusta ja oli ruoka valmiina. Normaalisti ruoka oli vasta kun äiti tuli töistä. Kodinhoitaja kävi laittamassa meidän ruuat iltapäivisin, ja hoitamassa kodin sekä kauppa-asiat, muuten saatiin pärjätä keskenämme viikko, eikä ollut hädän päivää.

Niiden aikojen kodinhoitajilla oli hyvä koulutus, mikä se lienee sitten ollutkin. Sen lisäksi heillä oli maalaisjärkeä ja tervettä toimintaa. Samanlainen toiminta poistaisi kaikki tarpeet tältä pahamaineiselta lastensuojelun avohuollolta. Miksi siinä pitäisi olla huseeraamassa kaikenlaisia moniammatillisia tiimejä kaikenkarvaisine koulutuksineen: riittäsi todella yksi tervejärkinen, hyväsydämminen ja ihmisrakas kodinhoitaja.

Lue lisää

S E N oman tarpeellisuutensa. (hah)

Jos sillä rahalla mitä tämän maan lastensuojelubisneksessä tällä hetkellä Suomessa pyörii,
jos sillä miljardilla palkattaisiin kuntiin lapsiperheitä varten esimerkiksi kodinhoitajia
saataisiin jokaiselle perheelle ihan oma kodinhoitaja.
Ja vielä kun saataisiin sellaisia kuten juuri ennenvanhaan oli,
pirtissä pyörähtäviä lapset, karjan ja huushollin hoitajia
niin ei olisi tämän maan lastensuojelijoilla yhteenkään tupaan asiaa.

Ja jokaisella lastensuojelussa työskentelevälle voitaisiin laittaa irtisanomislappu kouraan
ja uudelleen koulutukseen.

näytää kaikin tavoin kirjoitti:

S E N oman tarpeellisuutensa. (hah)

Jos sillä rahalla mitä tämän maan lastensuojelubisneksessä tällä hetkellä Suomessa pyörii,
jos sillä miljardilla palkattaisiin kuntiin lapsiperheitä varten esimerkiksi kodinhoitajia
saataisiin jokaiselle perheelle ihan oma kodinhoitaja.
Ja vielä kun saataisiin sellaisia kuten juuri ennenvanhaan oli,
pirtissä pyörähtäviä lapset, karjan ja huushollin hoitajia
niin ei olisi tämän maan lastensuojelijoilla yhteenkään tupaan asiaa.

Ja jokaisella lastensuojelussa työskentelevälle voitaisiin laittaa irtisanomislappu kouraan
ja uudelleen koulutukseen.

Lue lisää

Miljardi ei ehkä riitäkään sijaishuollon kuluiksi.

16000 lasta * 200 euroa/vrk*365 vrk = 1, 168 miljardia euroa/vuosi, jos tuo arvio 200 euroa/vrk/lapsi pitää paikkansa.

Tällä voisi palkata likimäärin 40 000 kodinhoitajaa:
1 168 000 000 /30 000 = 38 933

Eli jokaiseen huostaperheeseen kodinhoitajia riittäsi tällä rahalla 2-3 kappaletta, jos oletta kodinhoitajien palkkakustannukset vähän alikanttanttiin välittömine ja välillisine kustannuksineen 30000 euroa/kodinhoitaja.

Tässä on se haittapuoli, että esim. sijarit, joista voisi jokunen kelvata kodinhoitajiksi, haluavat löhötä mieluummin kotona kuin vieraissa.

Onhan Suomeen saatu esimerkiksi tällainen hyvä järjestelmä kuin kotisairaala: lääkäri ja sairaanhoitajat käyvät potilaan kotona hoitamassa hyväkuntoisia, kuitenkin sairaalahoitoa vaativia potilaita.

Mikä säästö tästä tulisikaan kun ajatellaan inhimillisten kärsimysten määrää mitä sijaishuolto lapsille ja vanhemmille aiheuttaa ja lisäksi tällä systeemillä useimmat vanhemmat jaksaisivat paremmin työelämässä ollen yhteiskunnalle tuottavampia.

Itse ehdotin tällaista kotikäyntijärjestelmää sossulle aikoinaan. Hän totesi, että sitä on joskus yritetty, eikä se ole toiminut. Haluaisin todella tietää, missä tätä on yritetty ja milloin ja miten.

Ei tässä kaivattaisi kuin hyvin paljon asennemuutoksia, niin nuo hirvittävät huostat ja huostaluvutkin voisi laittaa historiaan suomalaisten lapsiperheiden kurjuuksien pahimpana aikana.