Onko kenellekään käynyt niin, että menkkoja edeltävä psyykkinen oireilu vahvistuu iän mittaan? Olen 27-vuotias ei-synnyttänyt suurin piirtein normaali nainen ja eilen illalla itkin taas silmät päästäni ilman mitään muuta syytä kuin ilmeisesti lähipäivinä alkavat menkat. Nuorempana ennen menkkoja esiintyi vain fyysisiä oireita, mutta jostain syystä tuntuu, että nykyään kuukausi kuukaudelta pää sekoo enemmän ja enemmän. Yritä siinä sitten selittää poikaystävälle, että tää nyt on ihan normaalia, etkä ole tehnyt mitään etkä loukannut mitenkään, nyt vaan itkettää ja pahasti... Tulee hullu olo, mutta ei oikein voi olla normaalistikaan, kun silmät alkaa valumaan väkisin vettä virtanaan. Ja tuo itkeminen tuntuu olevan tällä hetkellä ainoa reaktio. Kauhulla odotan, josko vaikka kehittyy vielä muitakin oireita... Apua?!?
Joko PMS tai sitten hullu?
Itkupilli
91509
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
mielestäni se on ihan normaalia olen kuullut monen ystäväni oireilevan itkemällä ja itsellekin tulee toisinaan tunteet todella pintaa ennen kuukautisia.minusta kuulostat vaan stressaan tuneelta,et saisi pelätä/ajatella kuukautisten alkua niin kovasti.naisten homoonit ovat miehille ikuinen mysteeri joten siinä olet ihan oikeassa että miehesi on vaikea sitä ymmäärtää.itse kärsin pms ja se tulee kuukautisten aikana minulle hirveänä kuikkuna ja silloin kyllä miestä veidään...mielialat vaihtuu noin 20 kertaa päivässä.itse toin miehelleni pms luettavaa tietoa,joka auttaa häntä ymmärtämään minua hiukan paremmin :) ja voithan sinä aina mennä lääkärille juttelemaan ja mikäli syöt pillereitä niin merkkiä voi aina vaihtaa vähähormooneisimpiin tai lopetaa ne ja miettiä jotain muuta ehkäsyä.voimia toivottavasti sait jotain irti tästä.
Kuulostaa ihan normaalilta. Minulla on PMS-oireet vahvistuneet iän myötä. Nuorena niistä (kuten koko menkoistakaan) ei ollut juuri mitään ongelmia... Nyt ne ovat todellinen maanvaiva... Ensin masennun... joskus siis niin kunnolla, että kaikkea outoa pyörii mielessä... Sitten tiuskin, huudan ja itken... Ja sitten vuodon alkaessa alkaa aivan järkyttävät kivut... Tämä on sitä naisten elämää... :)
Joo kyllä se ihan tavallista on. Itse olen nyt 45-vuotias ja syön PMS-oireisiin masennuslääkitystä lievällä annostuksella. Auttaa huomattavasti ja todella parantaa elämänlaatua.
E-pillerit ja kaikenlainen hormoniehkäisy monilla (esim. itselläni) vielä pahentavat näitä oireita ja olenkin siirtynyt kierukkaan, joka on muutenkin terveydelle parempi.
Minusta sinunkin kannattaisi hakea apua lääkäriltä, ongelma ei ole millään lailla outo tai edes harvinainen.
Minulla selkein PMS-oire on aina ollut juuri itkuherkkyys. Saatan pahimmillaan alkaa pillittää ihan mistä tahansa syystä (musiikki, surullinen kohtaus elokuvassa tms, yksi poikkipuolinen sana keneltä tahansa) tai jopa ilman syytä. Olen 23-vuotias ja olen ollut samanlainen siitä lähtien kun kuukautiset alkoivat 14-vuotiaana. Oireet kestävät tavallisesti päivän tai kaksi.
E-pillerit kyllä jonkin verran vähensivät oireita, kuten myös kuukautiskipuja. Nyt en syö pillereitä, mutta oireet ovat siedettävissä rajoissa. En ole huomannut pahenemista iän myötä.
Poikaystävä kyllä ymmärtää kun tietää mistä on kysymys ja silittää päätä ja halaa :) Kerro poikaystävällesi mistä oireet johtuvat niin hän ei joudu miettimään onko tehnyt jotain väärin ;)
Olen melkein kolmekymppinen ja minulla on parin viime vuoden aikana psyykkiset pms-oireet lisääntyneet aivan huomattavasti. Toki on kipuja ja muitakin oireita, mutta esim. itkuisuus ja masentuneisuus ennen kuukautisia on jo itseänikin häiritsevää!
Olen kokeillut joitain luontaistuotteita ja osa niistä on auttanutkin. En tiedä onko synnyttämisellä mitään osuutta pms:ään, ainakin siskollani oireet jatkuivat aivan samanlaisina kuin ennen raskautta. Meillä tämä on sukuvika, ehkä sinullakin?
Olen ollut työkyvytön n. viikon per kuukausi (todella rajuja fyysisiä & psyykkisiä oireita ennen menkkoja ja joskus menkkojen aikanakin).
Ylä-asteella nämä oireet haittasivat jo koulunkäyntiäni, ja sittemmin ne pahentuessaan tekivät minusta osa-aikahullun kouristelijan.
Minulla diagnosoitiin PMS; kokeiltiin eri merkkisiä e-pillereitä & särkylääkkeitä oireiden lievittämiseen - tuloksetta. Sittemmin kokeiltiin uuden mallisia SSRI-lääkkeitä särkylääkkeitä, joita yhdessä nykyään määrätään vaikeiden PMS-oireiden hoitoon). Nämäkään eivät puolen vuoden kokeilujaksolla tuoneet oireisiin mitään helpotusta. Lopulta löytyi eräs lihasrelaksantti-lääke (lihasrentouttaja), joka vaikuttaa myös mielialaan tasapainottavasti (on ns. trisyklinen masennuslääke myös), joka on yhdistettynä kipulääkkeisiin tuonut vihdoinkin avun niin, että olen työkunnossa myös "niinä aikoina".
PMS-oireeni olivat todella rajut : turposin, vatsani kouristeli vähintään 2 vrk ennen vuotoja yötä päivää muutaman minuutin väliajoin; oksentelin; päätäni särki, kylkiä ja vatsaa raastoi..Suurimmat hankaluudet aiheutuivat kuitenkin psyykkisistä PMS-oireista: olin TODELLA kiukkuinen, itkuherkkä, suutuin pienimmästäkin, hermoilin...Onneksi lopulta löytyi osaava lääkäri, joka jaksoi paneutua asiaani niin pitkään että oikeat lääkkeet löydettiin!
Minulla oireet ovat vatsan ja rintojen turpoaminen (paino nousee 1-2 kg), itkuherkkyys, masentuneisuus, ärsytyskynnys matalalla.
Masentuneisuuden tunne voimistuu, jos otan alkoholia. Nykyään ennen menkkoja en lähde juhlimaan ja vältän alkoholia. Työpaikalla pysyttelen omissa oloissani ja jos joku tulee valittamaan jostain, saatan menettää malttini vaikka muuten olen tasainen ja ystävällinen.
Oireet tosiaan häiritsevät ja kun kuukautiset alkavat, turvotus häviää ja olen pirteä sekä energinen (saatan siivota koko kämpän).
Oon huomannut miten kaikilla täällä näyttää olevan noita oireita ainoastaan ennen kuukautisia, kuuluuko toi nimen omaan pms-oireisiin? Mulla taas kipu alkaa samoihin aikoihin ku itse menkatkin. Pahimmat oireet kestävät n.yhden vuorokauden ja sit lievempiä oireita on sen jälkeenkin. On ihan sietämätöntä miten vatsa kouristelee ja oksennus nousee kurkkuun. Päivä ennen menkkoja saan pidätellä itkua, etten ala pillittää jostain herkästä tv-kohtauksesta tai jos tunnen et mua on kohdeltu väärin. Vatsa oireilee ja saan juosta vessassa.
Nää oireet tekee mut kohta todella hulluks..
Tää nyt taitaa olla naisten foorumi, josta ukot ei yleensäkään tiedä, tai he eivät tätä ole löytäneet, tai ei kiinnosta. Mut mua kiinnostaa, ja turhautumiseni jälkeen, ku suhde oli katkolla useaan otteeseen emännän oikkujen vuoksi, emäntä löi käteen lehtileikkeen PMS:stä, kiinnostuin "teidän" jutuista, koska ne koskevat myös mua.
Eli, naiseni on 37v. ja ERITTÄIN vittumainen tiettyyn aikaan kuusta, muuten aivan ihana. Hän ei sitä itse edes huomannut, ennenkuin huomautin hänelle siitä. N. viikko ennen kuukautisia alkaa AINA, vanhojen, useiden vuosien vanhojen ongelmien kaivelu, mun mokat, jo käsitellyt ja moneen kertaan haudatut, ne kaivetaan aina esille. Joka saatanan kuukausi... Viikon päästä itketään ja kadutaan puheita, pyydellään anteeksi jne. Vituttaa!!
Olen yrittänyt mielestäni jo kaikki, mikään naula ei vedä silloin. Sanot sitten rakas tai mulkku, loppu tulos aina sama. Onks olemassakaan sellaista neutraalia lähestymis tapaa näinä päivinä? Sil on hormoni kierukka, ku ei voi mielestään syödä pilsuja.
Piinaa kestäny jo 5 vuotta, kaikkee se rakkaus kestää... mut kauanko vielä, sillä näin se ei voi jatkua!
Ja te naiset, jotka tämän luette ja joilla on samoja ongelmia, menkää tekin itseenne, säästäkää edes TE ukkonne tältä jos mahdollista. Mä en vieläkään pääse muijani aivokoppaan, ja pysty samaistumaan hänen juttuihinsa, mut se johtuu varmaankin hänen sulkeituneisuudestaan?? Tietää ongelmansa tänään, mutta ei puhu, ei pukahda, kaikki "hyvin" hänen mielestään, ja minä, niin ihana ku olenkin, ainoa paska koko suhteessa... Hei, JOS voitte, kertokaa ihmeessä ukoillenne tästä asiasta!!! Heidän on silloin helpompi ymmärtää tää asia, joka mullekin on aivan uutta, ja mä sentään olen jo yli 40...