Olen rakentamassa oulun alueelle ja lämmitysmuotoa mietin kuumeisesti onko se lämpöpumppu vai maalämpö vai tehowatti.Perusteluja mietinnälle. Tehowatilla sähkön vuosikulutus asettuisi jonnekkin 2000-2200 € pintaan kaikki sähkö siis. Mutta jos ostan lämpöpumpun tai maalämmön lainarahalla n. 10000-12000€ ja maksan korkoa /kk 70-90€ lainasta eli n.900€/vuosi. Maalammöllä voi säästää n.900€ sähköstä vuodessa. Elikkä säästö olis -0 nimenomaan lainarahalla kun hankitaan. Sitten kun 5 vuoden päästä uusit kompressorin mietin vaan menikö jo pakkasen puolelle maalämmön hyöty. Ottakaa kantaa!!
Maalämmöllä ei säästä mitään?
Rakentaja 2008
615519
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 61
Vanhimmat
näitä samoja keskusteluja on koko suomi24 täynnä. riippuu hyvin pitkälti tarvittavasta energian määrästä, kun mietitään parasta lämmitysmuotoa. eikä tuo sinunkaan laskelmasi oikein pidä paikkaansa. maalämpö kuluttaa n. 1/3 sähköä verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. sinun tapauksessasi säästö olisi n.1400e/vuosi. tietenkin alueellisia eroja voi olla, mutta ainakin tampereen korkeudella näin.
Taulutelkkari tai kiuas ei toimi maalämmöllä
Jotain on pielessä jos kompressorin ikä jää viiteen vuoteen.
http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/pientalonlammitysjarjestelmat/lammonkehitysmuuttaaenergianlammoksi/maalampo.html
Kun rakennat, laske lämmöntarve tai pyydä nohevampaa laskemaan lämpötarve. Maalämpö alhaisella lämmöllä on voittaja. Öljyn hintaan vaikutta mm. oleetettu myrsky.....
Jos lämmitys tehowatilla maksaa 2000€, niin maksaa se maalämmöllä noin 500-600€ vuodessa.
Mulla Ylivieskassa lämmintä 192 neliöö ja viimevuonna lämmitys ja lämmin vesi 6035 kWh.
Saksassa on lämpöpumpuissa vuosi käyttökerroin mittareita, koska valtio tukee pumppuja joiden käyttökerroin vuositasolla on yli 4,2 eli ei NELJÄn käyttökerroin ole uusilla maalämpöpumpuilla mahdotonta.
oulussa:-)
Maalämpöuskikset voisivat hakea hypensä vaikka päiväntasajaalta, joo hei, mulla on sähkö/puulämmitys. Saharasta saaatujen laskelmien mukaan sähkö/puulämmitys on voittaja, sähköä menee 0 Kwh.
:-)
mitään merkitystä.
Menoveden lämpötila on Suomessa pienempi kuin Saksassa, johtuen paremmista eristeistä.
Taasen Saksassa maan lämpötila on korkeampi....
Lopputulos suurinpiirtein sama.. ehkä Suomessa COP HIEMAN heikompi. Kuitenkin yli 4 !
Ei, kun se 2000€ oli kokonaiskuluts.
Itselläni on 200 lämmintä neliötä ja kokonaissähkön kulutus on noin 2000€. Lämmityksen osuus on jotain vajaa 16.000kWh. Olen laskenut että voisin maalämmöllä säästää maksimissaan 600€ vuodessa.
>> Menoveden lämpötila on Suomessa pienempi kuin Saksassa, johtuen paremmista eristeistä.
Aivan!!! Lämmityskulut Saksassa ovat todella paljon Suomea korkeammat!!! Vai eikö sittenkään? ;) ;) ;)
onkin!
Saa ihan oikeesti taivuttaa rautalangasta.....
Korkea menoveden lämpötila = huono käyttökerroin.
Saksassa talot vaatii korkeampaa menoveden lämpötilaa, niin siksi siellä on huonompi käyttökerroin, kuitenkin sielläkin pumput pääsevät jopa 4,5 vuositasolla!!!
Ps. Lueppas tämän päivän hesari tai viikon Tekniikka&Talous niin näet kuinka huonosti maalämmöllä menee.
Et taida tietää mitää ku et edes ymmärrä!!!
valtamedioiden aivopestävissä. Enemmistö pumpuista noissa T6T:n jutuissa on halpoja ilmapuppuja.
Samanlaista harhaajohtava uutisointia kuin greenpeace harrastaa olkiluoto 3:n tapauksessa on havaittavissa maalämpöuskisten jutuissa.
Kyllä mullakin olis hermo tiukalla, jos olisi velkaa, olisin evlutku tai sossu ja alkaisen heti nimittelemään, kun olen eri mieltä.
käyttövettä tehtäessä n. 1,5 - 2 riippuen mihin lämpötilaan se halutaan yli 55 asteen ei sitten päästä johtuen kylmäaineen fysikaalisista ominaisuuksista. Onkin usein järkevää vain esilämmittää kompuralla käyttövesi ja tulistaa sitten sähkövastuksella. Tällöin yhteenlaskettu hyötykerroin voi olla jo 2,5. Hyötykerroin 4 saavutetaan, kun lattialämmityksen vesi nostetaan 20 asteesta 25 asteeseen !!! Eli kokonaishyötykerroin asettunee riippuen talosta 2 - 3 väliin. Usein valmistajat jättävät hyötykerroinlaskennoissa maapiirin kiertopumpun kokonaan ulkopuolelle, sehän on usein teholtaan 250 - 500 W vesipumppu, joka siis siirtää hukkalämmön sinne kaivoon, peltoon tai sitten järven pohjaan !!!
Pelkästään kompressorilla saadaan tehtyä esim. tulistin pumpuissa 75C asteista vettä.
Lämmityskautena tämä lämmin käyttövesi tehdään "sivutuotteena" kertoimen ollessa jopa yli 4. Riippuen tietenkin höytystymislämpötilasta ja lauhtumislämpötilasta.
Kesäaikoina kun tehdään pelkästään käyttövettä ja koneikon painetasot lähenevät 25bar. hyötysuhde tipahtaa hetkellisesti noin 2:een.
Jo 10 vuotta sitten TTKK mittasi lämpöpumppujen vuosihyötysuhteeksi ka. 3,2 lattilämmitystaloissa.
Nykyajan lämpöpumpuilla vuosihyötysuhde on helposti 3,5 jopa yli neljä on hyvissä olosuhteissa normaalia
Keruupiirin kiertovesipumpun teho on yleisesti uusissa lämöpumpuissa 90W. Siitä voi arvuutella kuinka paljon tehoa siirtyy tekniseen tilaa ja keruunesteeseen.... ;-)
ei siis 250-500W!
se tulistusteho, jos pumppu on esim. 8 kW:nen ???
Ja lämmityskaudella saneerauskohteissa menee sekin pieni tulistusteho sinne pattereille jotka huutaa 60 asteista vettä !!!
Aika monelle halpismaalämpöpumpun ostaneelle on lämpimän veden haaleus ikävä yllätys, seurauksena yleensä lämminvesivaraajan hankinta !
Lauhtumispaineista.
Veikkaan hihasta että 8kW:n pumpusta saadaan tulistusteho -10C ulkolämpötilassa riippuen menoveden lämpötilasta, jotain luokkaa 1,5-2kW.
Sillä lämmitetään siis sitä lämmintä käyttövettä kun pumppu lämmittää taloa.
PAtterihein ei tuosta ole paljoa jaettavaa. Jos menoveden lämpötila tarve kasvaa yli 59C:n tarvitaan rinnalle jotain avuksi...Sähköä...öljyä...takkaan puita.
Kompura pysyy päällä kunnes paluu vesi ylittää 55C asteen, silloin tosin menovesikin on jo yli 70C.
...raapaisit?
Yleisesti puhutaan että tulistuspumppujen tulistusteho on 10-15% pumpun nimellistehosta, eli 8kW pumpussa se pyörisi 1kW korvilla
tempaisin ;-)
Tulistusteho on 15-25% luokkaa ja riippuu mikä on lauhtumislämpötila, jos lauhtumislämpötila on 40-45C tulistustehoa saadaan aikalailla. Samalla lauhtumisteho laskee ja kompuran ottoteho nousee.
Eräällä kompuralla näin;
+50°C 21 bar Lauhtumislämpötila
-8°C 3.8 bar
11.8 kW (antoteho)
8.1 kW
3.9 kW
3.03 COP
2.5 kW (tulistusteho 0n 21%)
Jos menovesi on 35C on COP 4,26 ja tulistuksen osuus n.15% ja n. 2kW
..totuus on monesti toinen, ja sen on joutunut tunnustamaan sylttytehdaskin ;)
Minulla on käyrässä -22C pakkasella menoveden lämpötila 32C ja -5C:ssä muistaakseni 27C. Siitä voi arvailla millä hyötysuhteella talo lämpenee ja todella siinä sivussa se käyttövesi.
Ja kyse ei hetkellisestä vaan pumppu laulaa pitkiä taageja ;-)
Saahan sitä tulistusta hehkuttaa, ihme ja kumma että viimeisetkin mohikaanit alkaa siitä luopumaan, miksiköhän? ;)
Kansaa haluaa halpoja ruotsalaisia "massapumppuja".
Tosin oli niitä aikoinaan Ruotsissakin. Siellä ongelmana oli veden laatua ja se loppui siihen.
Lisäksi tulistuksen edut on vaikea selittää ja sitä kautta hieman korkeempi hinta. Ennenkuin on käynyt asiakkaalle puoli tuntia kylmätekniikka läpi ;-)
Vai riittää asiakkaalle puolituntinen uunottamiseen, ja toiselle kylmäalaan perehtyneelle varmaan vuosi, ja ei mene silti läpi ;)
Noista "massamarkkinoiden pumpuista" olemme kyllä samaa mieltä, kuin myös niiden markkinointimenetelmistäkin, oletan?
lajissa on monta filosofiaa. ;-)
Saksasta tulee nykyään ihan laadukkaita pumppuja, joissain jopa ideaa. Ainakin ohjaus ja järjestelmä puoli on kunnossa.
Väität vakavalla naamalla että Saksassa talot kuluttaa enemmän lämmitysenergiaa kuin Suomessa. Älä nyt viitti, typerys.
Saksalaiset talot ovat huonommin eristettyjä. Sikäläinen talo vaatii saman verran lämmitysenergiaa kuin täkäläinen vaikka ilmasto on lämmin.
Kun ulkona on 5 Saksalainen talo vaatii tuplasti tehoa suomalaiseen verrattuna.
Tämän tajuaa tyhmempikin muttei tyhmittelijät homottelijat ja evlutkuiksi nimittelijät
meillä on lisäksi vastavirtaleivinuuni, jonka vaimo muurasi tiiliteollisuus ry:n muuratut tulisijat vihon mukaan, sen saa tiilikauppiailta.
Lattialämmityksen syöttöputken jos johtaisi uunin kautta kohdasta, jossa lämpö on max 30 astetta, uunilla voisi lämmittää taloa ympäri vuoden. Nyt meillä e-suomessa lattia jää kylmäksi loka-huhtikuun, jolloin lämmitämme pelkästään sähköllä.
Fiksu talo olisi sellainen, missä on yksi puutulisja keskellä taloa, siihen säteittäin olisi liitetty sauna, olohuone, keittiö, maakuuhuonetoimintoja. Elikkä samalla tulisijalla lämpeneisi sauna, talo ja ruokaakin voisi laittaa.
Pisteenä I.n päälle olisi 12voltin höyrygeneraattori, niin voisi omavaraisesti ajaa 12 voltin valaistusta ja ilto x100:n puhaltimia.
"Lattialämmityksen syöttöputken jos johtaisi uunin kautta kohdasta, jossa lämpö on max 30 astetta, uunilla voisi lämmittää taloa ympäri vuoden. Nyt meillä e-suomessa lattia jää kylmäksi loka-huhtikuun, jolloin lämmitämme pelkästään sähköllä."
Toivoton ajatus
evlutkulta:-)
;))))))))))))))))))))))))))))))))))
näin se suomi24:ssä menee. Satuihin uskovat ovat aivan pimeitä.
Laskeppa paljonko energian kulutus laskee, jos vaikka käytät pulet maalämpökustannuksen hinnasta eristyksen parantamiseen. Eriste ei hajoa viiden eikä edes 35:n vuoden päästä.
Minulla sähkölämmitys ja kokonaiskulutus on 26000kWh/vuosi(ei puita juuri polteta). Lämmityksen osuus on noin 19000kWh. Hintaa lämmitykselle tulee noin 1700e/vuosi nykyhinnalla(9c/kWh).
Jos maalämmön COP=3 niin silloin maalämmöllä säästäisi noin 1100e/vuosi(jotta COP on 3 pitää jo osata/viitsiä säätää). 12000e laina 20v maksuajalla ja 5% korolla tekee samanverran. 25 vuoden maksuajalla "säästyisi" 100e vuodessa. Noin pitkällä ajalla pitää kuintenkin varautua jo korjauksiin joihin tuo säästö voi kadota.
Jos kulutus olisikin 25000kwh lämmitykseen(myös autotalli tms. lämpimänä). Sähkölämmitys maksaisi 2250e/vuosi ja maalämpö 750e/vuosi. Järjestelmä olisi hieman tehokkaampi, mutta hinta ei silti juuri muutu(1000-2000e). Näillä lukemilla olisi säästön ja lainanmaksun tasapaino 15 vuoden kohdalla. 20 vuoden laina-ajalla jäisi 300e säästöön vuodessa.
Noita on helppo laskeskella. Pitää vaan olla lähtöarvot oikein. Jos muuttaa sähkön hintaa tai korkoa hieman muuttuu laskelma täysin. Maalämmön COP on myös aihe josta ei yksimielisyyttä löydy.
Keskikokoisessa talossa voi havaita laskemalla että aivan sama millä lämmittää niin erot ovat melko pieniä 20-30 vuoden tähtäimellä. Pienissä taloissa(alle 150m2) voi sanoa suoraan että kalliit investoinnit menevät hukkaan. Suurissa taloissa voi säästää jotain, tuskin kuitenkaan on pikkurahan puutetta jos talo on suuri.
Saako muuten tontillesi kaukolämpöä. Se on ainakin etu taloa myytäessä(jostain ihmeen syystä). Oulussa on ainakin toistaiseksi(alueesta riippuen) suomen halvin energian hinta(2,7c/kWh). Siihen verrattuna ei sääästä mikään lämmitysmuoto.
Kannattaa muuten huomioida että tuo 12k€ ei lennä ns. taivaan tuuliin.
Sijoitat sen kiinteistöösi.
12k€ ja saat sille vuotuista korkoa 1100€.
Ei paha ? Vähän sama kuin ostaisi kaksion vuokralle.
Kun maksat suoraa sähköä, niin ainoa ketä voittaa on Fortum....
Et kai todella kuvittele ostavasi sähköä 5 ja 10 ja 15 ja 20 vuoden päästä sähköä hintaan 9snt/kWh ;-)
Vielä pari lisäystä jos tarkkoja ollaan.
12ke on lisähinnalle pitäisi vielä laskea poisto. Kun järjestelmä on 20-30 vuotta vanha on osa siitä täysin arvotonta. Porakaivo on melko pysyvää sorttia mutta muille osille saa laskea 2-5% vuosihävikin.
Sähkön hinta melko todennäköisesti nousee tulevaisuudessa. Kuinka paljon sitä voi arvailla. Tässä pitää ottaa inflaatio huomioon. Vain se osuus noususta joka ylittää yleisen hintojen nousun on oikeata nousua. Jos jonkin hyödykkeen hinta ei nouse(kuin vähän), mutta muu kustannustaso nousee niin hinta oikeasti laskee. Eli hyödykkeen hankkiminen vaatii pienemmän osan tuloista. Sähköm hinta viimeisen 10 vuoden ajalta on pysynyt yllättävän vakaana kun verrataan muuhun hintatasoon. Vakaus ei varmaan jatku seuraavaa 10 vuotta...
Tuolta löytyi hyvä excel taulu jolla saa vertailtua helposti. Joskus tuota taulukkoa pyörittelin ja päädyin sellaiseen johtopäätökseen että noppa on yhtä tarkka kuin kaikkien asioden oikea huomiointi.
http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idSuunYleis;action=display;num=1190369009
Kaukolämpöä ei ole 4 km säteellä. Eli vaihtoehdot ovat siinä tehowatti vai maalämpö. Yksi keskustelija vastas etttä 660€ lämmitys ja lämminvesi mutta tuppas unohtuu käyttösähkö pois laskuista...pitää nekin maksaa kuitenki. Ei taida mun alkuperäinen laskelma pahasti heittää. Tehowatin puolesta puhuis ainakin se et 10-15v sisällä voi tulla uutta tekniikkaa markkinoille joten 2000€ mööpelin voi heittää olan yli ja panna uutta tekniikkaa tilalle. Jos hankit maalämmön on sitä kalliin hankitahinnan vuoksi pyöritettävä maailman tappiin saakka.Maalämmön puolesta voi sanoa sen et onhan sitä hienoa esitellä naapurille...katoppas millaista nanotekniikkaa mulla on teknisessä tilassa mutta totuus on se että korko vaan raksuttaa ja syö sen hyödyn minimiin. Ja sitten räjähtää kompressori jouluaattona! ;)
Olet näemmä jo päätöksen tehnyt. Jos haluat maksaa sähköyhtiöille lämmityksestä 3/4 osaa enemmän kuin maalämmöllä, niin siitä vaan.
En vaan ymmärrä miksi pitää päätöstä lykätä...ennemmin tai myöhemmin laitat kuitenkin maalämmön tai jonkin sortin lämpöpumpun.
digiajastimen klo 17-22. Claes Ohlssonista ostin. Jotain säästöä kuvittelen saavani, esim kattila ei turhaan lämmitä jos päivällä pesee käsiä. Tehowattiin on tällainen hankala asentaa.
Lisäksi koska Nibe EVC 13 ja Compact 300 ovat erillisiä laitteita, voit heivata vain toisen mäkeen, jos esim koet tarvetta käyttövesikattilalle. Yleensäkin modulirakenteista on etua käytön ja huollon kannalta, onhan hifistilläkin kaiuttimet, vahvistin ja cd soitin erillislaitteita.
Olet aivan oikeassa. Maalämömihet laskee mielelään taloussähköönkin 3/4 alennuksen pumpputapauksessa.
20 vuoden jaksolla on ihan yks ja sama kumman valitset.
Itse suosittelen rakentamaan pannuhuoneen tai sellaiseksi muutosmahdollisen tilan, sillä ei sitä tiedä jos vaikka Pekkarinen runnoon bioenergian järkeväksi valinnaksi. Joskus 20 vuoden kuluttua voi olla että joutuu väsäämään kiinteän polttoaineen laitteet pannuhuoneeseen.
Mitään uutta ja muullistavaa ei ole tulossa.
Olet mainostanut tätä ennenkin, voitko kertoa mitä kuvittelet ajastuksella säästäväsi?
lämmitämään, jos vähänkin kylmää vettä tulee kattilaan. Turha, eikö, tarkkailkaa sitä lediä sähkömittareissanne, että mitä tahtia vilkkuu.
Säästääkö siinä mitään kun lämmittää kerralla pidempään? Säästääkö siinä mitään jos lämmittää monta kertaa vähän kerrallaan?
Kyse on sähkövastuksesta jonka hyötysuhde on aina 100% käytettiin sitä sitten minuutti tai puoli tuntia.
Tuo nyt kuullostaa jo vitsiltä.
kun tuularilta, evlutkulta tai sossulta menee hermoa, alkaa henkilökohtianen nimittely. MOT.
Mikä idea tuossa kellojutussa oli? Onko tuo joku sisäpiirin vitsi vai mikä? En tajunnu.
Taidat olla aika amatööri!! Lämmitä vedellä!! Vesi on halpaa kun muut asukkaat maksavat vedenkäyttöni!!!
Syötät budjettisi OP:n lainalaskuriin ja katsot takaisinmaksusuunnitelmasta vuotuisen kuukausikustannuksen. (6%)
Esim. 200 000 ja 15 vuotta -> 1666 euroa/kk
ja
213 000 ja 15 vuotta -> 1774 euroa/kk
Eli 108 euroa kuukaudessa pitäisi saada säästöä sähkönkulutuksessa, jotta kustannukset olisivat samat. Tämä tekee 9 centin kilowatin hinnalla 14500 kWh vuodessa. Muuttele korkoprosenttia ja arvaile sähkönkulutusta ja sen hintaa sekä laita omat rakennuskustannuksesi viivalle.
Huomaa kuitenkin että 15 vuoden kuluttua tilanne muuttuu radikaalisti...sekä tehowatti että kompura vaatinevat uusintaa jne.
Et kerro minkäkokoisesta talosta haaveilet mutta sanoisinpa että maalämpö kannattanee pitkässä juoksussa laskevilla asuntomarkkinoilla. 2000 luvun suorasähkötalot tulevat olemaan lähes mahdottomia myydä kun vastassa on maalämpötalo.
Persaukinen laittaa tietysti tulistinvaraajan vastuksilla tässävaiheessa ja lopputarkastuksen jälkeen upgreidaa maalämpöön ja vetää työstä kotitalousvähennykset ja energia-avustukset valtiolta.
ja tee:-)
"Et kerro minkäkokoisesta talosta haaveilet mutta sanoisinpa että maalämpö kannattanee pitkässä juoksussa laskevilla asuntomarkkinoilla. 2000 luvun suorasähkötalot tulevat olemaan lähes mahdottomia myydä kun vastassa on maalämpötalo.
"
Lainattu teksti on sama juttu kuin suomi24:n mukaan ateistit joutuvat helvettiin:-)
Eli yhtä hyvin maalämpöuskis voisi julistaa:
"Et kerro minkälaisesta uskomuksesta haaveilet mutta sanoisinpa että krisselismi kannattanee pitkässä juoksussa laskevilla uskomusmarkkinoilla. 2000 luvun atistit tulevat olemaan lähes mahdottomia päästä taivaseen kun vastassa on krisselismi.
"
kunnollisiin maalämpölaitteisiin ja porakaivoon heti rakennusvaiheessa, on se ymmärrettävästi harmittavaa.
Samoin on harmittavaa, jos on ostanut grynderin tekemän talon, jossa - yllätys, yllätys - on valittu suorasähkölämmitys! Onneksi olkoon vaan.
Varmasti tällaiset asiat, saa kirjoittelemaan hourupäisesti mitä sattuu, ja blokkaamaan vielä tehosteeksi termejä uskonnoista. Pakko olla terävä kaveri.
Mutta ikävä kyllä, veti väärän arvan lämpöasioissa.
Nuo siun yökirjoitukset on vähän outoja. Nukkuisit yöt. Vai pitääkö siun työn takia valvoo? Se on kyllä valitettavaa. Outoa tuo maalämpövastaisuus. Eikös se ole ihan yhtä hyvä lämmitysmuoto kuin muutkin? Ja vielä ekologinen!
Tässä on pakko vääntää kahta duunia, että saa sähkölaskut maksettua.
hämärtyy pankin ikeessä:-)
käyttö ja maalämpösysteemien valmistus se vasta on egoa hommaa. Ruotsissa maalämpöreikiä on niin tiheän, että taloissa palellaan tai sitten käytetän sitä maalämpöpumppujen backup vastusta.
Kas kumaa, jos maalämpö olisi pomminvarma lämmönlähde, niin mitä ihmettä niissä pömpeleissä tekee sähkövastus:-9
http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idLammonkeruu;action=display;num=1144268700
vain idioottia?
Joko olet täysin kuutamolla maalämpö- ja muusta lämmitystekniikasta, tai olet niin naurettavan nuori että sulle riittää palkinnoksi kun saat olla aikuisten seurassa, vaikka annat naurettavan kuvan itsestäsi.
Tämä palsta tuntuu olevan saastunut finneistä ja hikisistä hormonipurkauksista.
Käy koulut, mee hyviin töihin. Sulla saattaa olla jonain päivänä varaa peräti omaan kotiin. Maalämpökotiin. Eikä mihinkään sähkölangalla lämmitettäviinn tehoneliöihin.
kysyjä haluaa todellista kulutustietoa, niin unohdetaan toi juupas/eipäs jauhaminen.
Mulla maalämpö, 290 neliöö ja 900 m3, kaikki lämmintä.
Vuodessa lämmitys ja käyttövesi 8800 kWh, pumpussa oma mittari. Laskettu käyttökerroin 2,7 (vuositasolla), eli meille jää nettoa n. 1400 euroo (hinnalla 9 c/kWh) vuodessa.
Takaisinmaksuaika perinteisesti ajatellen olisi 5-6 v, mutta mä en sille laita painoa koska seuraava asukki ostaa joskus tän talon ja pumpun sen mukana, maksoi se ostaessa sitten 10 tai 15 tuhatta.
Ne on noi pohjoismaiset sähköntuottajat huolissaan kantaverkon luotettavuudesta joten eiköhän piakkoin saada verkon ylläpitolisää sähkön hintaan, tai siis... noh, kolmasosa siitä mun tapauksessa.
surullista:-)
Onko jotkut varmistetut arvot ja kaava. Jaksaako kompressori lämmittää käyttöveden vai tarvitaanko sähkövastusta ja onko "varmistusvastuksia" käytetty ja onko laskettu kiertovesipumppujen (maa ja lattia) kulustus mukana?
kokonaissähkön kulutusta !!!
juttuun?? Tossahan on kerrottu että pumpussa on oma mittari,eli lukema on se kWh määrä joka tarvitaan lämmityksen ja käyttöveden tekoon.
Antoteho / Ottoteho.
Antoteho pumpun teknisistä tiedoista
Ottoteho 3 vuoden seurannan perusteella, vuosikeskiarvo tolta ajalta.
Kaikki pumput, säätimet yms on pumpun oman mittarin takana. Vastuksia ei ole tarvittu, kompura tekee kaiken veden. Tulistinpumppu, Ekowell.
Ja sille yhdelle huvittuneelle, kokonaiskulutus 21000 kWh/vuosi.