Koneelliseen ilmanvaihtoon

painovoimasen ilmavaihdon aikana, kyllähän se niinkin meni, mutta kun tuli ilto 440, on sisäilma parempaa kuin ulkona siitepölyaikana. Uudemmassa ilto X100:ssa on parempi hyötysuhde, mutta muutaman satasen kalliimpi.

Meptekin sivuilta saa koneiden asennus ja käyttöohjeet, niissä on myös suunnitteluohjeet. Jos vähänkin on laskupäätä, mitoitukset sujuvat ohjeiden avulla kyllä. Asentaminen itse on helppoa, suosittelen uponorint vent muoviputkia, niitä on peltiä helpompi työstää ja myöskin vaimentavat ääntä.

Ilto 440:n saanee yhä alle 2000, Ilto x100 menee yli. Putket ja venttiliit muutamana satasen siihen päälle.

Sähköä iv-kone vie sen mitä manuskan tehokäppyrät sanoo, laske itse, paljonko vie tarvitsemallasi teholla. Esim vetoisuus kannattaa poistaa iv-koneen lämpövastuksella sen sijaan , että nostaisi esim lattialämpöä.

Kai vanhaan taloon sisällä saa tehdä mitä lystää ilman lupiakin.

Tuttavalla 70-luvun talo johon asensi jälkäteen lto-ilmanvaihdon. Kulutus ei painovoimaiseen verrattuna vähentynyt. Ilmanvaihto sen sijaan parani huomattavasti. Lisääntynyt ilmanvaihto syö helposti säästöt. Tuttavan mielestä se silti kannatti. Toisellakin tuttavalla on 70-luvun talossa koneellinen iv.(oli jo ostettaessa) kuulostaa toimivan ihan hyvin.

Omat kokemukseni ovat eri asunnoista ja niissä on ollut kaikenlaisia ilmanvaihtoja. En ole vielä nähnyt yhtään taloa jossa olisi toimiva painovoimainen ilmanvaihto(sellaisista kuullut vain tarinoita). Periaatteessa se olisi mahdollista mutta yleensä käyttäjät ovat pilanneet systeemin jos se aluperinkään on toiminut.

Pelkkä koneellinen poistokin on ihan toimiva ilmanvaihtuvuuden kannalta. Siinä on usein ongelmana mainitsemasi veto. Jos tuloilmaventtiilit ovat lämmityspattereiden päällä/yhteydessä ei vetoa synny paljon/ollenkaan. (Tuloilmaikkunakin vähentää hieman vetoa ja säästää energiaa). Venttiilin puhallussuunta on aika oleellinen tekijä. Siitepölysuodatus( liikennepöly) voi olla hieman vaikea järjestää, jos sellaiselle on on tarvetta. Koneellinen poisto kuluttaa myös enemmän lämmitysenergiaa.

Millainen kone olisi sopiva onkin aika vaikea kysymys. Hyvien koneiden hinnat ovat usein "hyviä" ja lisähintaa ei oikein voi säästöllä perustella.

Yksi huomioitava seikka; jos koneessa on tehokas talteenotto ei siinä tarvitse vesipatteria(vastavirta/pyöriväkennoinen kone). Sellaisessa koneessa tuloilmaa ei tarvitse juurikaan jälkilämmittää. Kovemmilla pakkasilla patteri voi käydä päällä mutta sähkönkulutus ei ole kuin 20e vuodessa. Vesipatterin lisähinta menee silloin hukkaan.

Vanha keskustelu koneen valinnasta, niin ei tarvitse toistaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000034252781

ja tehdä itse. Yleensä suunnittelijoiden kuvista ei katsota muuta kuin venttiilien paikat ja ilmamäärät. He ovat laiskoja käymään työmailla, ja piirtävät usein mahdottomiin paikkoihin putkia. Ilmanvaihdon säätöön tarvitset ulkopuolista apua, jos et omista itse mittaria.

Minä suunnittelin ja asensin itse noilla Ilto 300:n mukana tulleilla suunnitteluohjeilla koneellisen ilmanvaihdon. Parhaillaan on menossa porraskäytävässä ylös kulkevien putkien kotelointi. Onhan siinä ollut väsäämistä, mutta on se kannattanutkin. Hyvin toimii ilmanvaihto!

Putkia ja venttiileitä on mennyt kaksikerroksiseen 140 neliön taloon about reilulla tonnilla. Tarvikkeet kannattaa ostaa Meltexiltä Vantaalta, joka ainakin minun kokemuksen mukaan oli halvin.

Alakerrassa painovoimainenkin oli ihan OK, mutta yläkerran makuuhuoneissa ero on ihan oleellinen ja kesällä lämpötila on alhaisempi. Pölyisyyden vähenemistä en ole huomannut enkä ole mitannut sähkönkulutuksia. Muutaman ohjeen antaisin asennuksiin:
- Suunnittele putkien kulkureitit hyvin tarkkaan, jotta minimoit koteloinnin tarpeen. Minä vetäisin putket välikatolle jos se on mahdollista.
- Laita riittävästi äänenvaimennusta ainakin makuuhuoneisiin meneviin putkiin. Minä laitoin aluksi 60cm, muutta jouduin lisäämään metrin. Nyt on äänetön.
- Varmista liitosten tiiviys ja putkien kiinnitys erikoishuolella. Tee huolella myös putkien asianmukainen eristys.

Seuraavaksi on vuorossa talon säätö alipaineiseksi anemometrillä.