Ymmärrän

ratkaisusi! Se muuten on meille molemmille parasta. En ikinä unohda sinua, mutta helpottaa jo tosi paljon. Välillä uppoudun miettimään sua, mutta enää en tunne sitä kipua mitä sinun ajatteleminen joskus aiheutti.

Haluan vaan sanoa sulle, että rakastan sua. Rakastuin, mutta meitä ei oltu tarkoitettu toisillemme. Nyt osaan jo hymyillä meille. Näin on helpompi. Jos voisin nyt halata ja kiittää sua tekisin sen. Tuskin siihen vaan on enää ikinä mahdollisuutta!

Meidän tiet on erkaantuneet. En tiedä moikkattaisko edes jos nähtäis jossain. Mutta kummatkin varmasti muistaa ne vuodet, kun hymyiltiin. Sen avulla pääsin monista murheistani yli.

Kiitos! Toivottavasti sulle kuuluu hyvää...;) Ja olet onnellinen ja löydät sen oman kullan, ellet ole jo löytänytkin. En uhonda sua koskaan (suutelithan mua ensimmäisenä maailmassa ;)
5440
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Olisitkohan kuitenkin äiteeltä tai iskältä saanut ensimmäisen pusun kun tupsahdit maailmaan -älä ota hermoon, mutta tuo maailma pakotti

Äänestä
  • mutta tarkoitin sellasta kieluria ;D

    Äänestä

itselleen ja tippa tulee silmäkulmaan muistellessa menneitä, mutta elämä vie eteenpäin.
Ehkä kaikki tapahtui väärässä ajassa, muuten loppu olisi voinut olla onnelinen.

Äänestä
  • tapahtui väärässä ajassa. Tai sitten oikeassa, ehkä kaiken piti mennä näin. Ja sille tosiasialle ei voi enää yhtään mitään.

    Äänestä

  • Teeltä kirjoitti:

    tapahtui väärässä ajassa. Tai sitten oikeassa, ehkä kaiken piti mennä näin. Ja sille tosiasialle ei voi enää yhtään mitään.

    käsikirjoitusta, ihminen tekee valintoja jatkuvasti, tapahtumat etenee sen mukaisesti.

    Liian helppoa syyttää kohtaloa kaikesta, silloin ei ole rehellinen itsellensä.

    Sattuma, joku voi sanoa kohtalo, on suuressa osassa siinä miten ihmiset kohtaa ensikerran, mutta jatko on enemmänkin kahden kauppa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Teeltä kirjoitti:

ratkaisusi! Se muuten on meille molemmille parasta. En ikinä unohda sinua, mutta helpottaa jo tosi paljon. Välillä uppoudun miettimään sua, mutta enää en tunne sitä kipua mitä sinun ajatteleminen joskus aiheutti.

Haluan vaan sanoa sulle, että rakastan sua. Rakastuin, mutta meitä ei oltu tarkoitettu toisillemme. Nyt osaan jo hymyillä meille. Näin on helpompi. Jos voisin nyt halata ja kiittää sua tekisin sen. Tuskin siihen vaan on enää ikinä mahdollisuutta!

Meidän tiet on erkaantuneet. En tiedä moikkattaisko edes jos nähtäis jossain. Mutta kummatkin varmasti muistaa ne vuodet, kun hymyiltiin. Sen avulla pääsin monista murheistani yli.

Kiitos! Toivottavasti sulle kuuluu hyvää...;) Ja olet onnellinen ja löydät sen oman kullan, ellet ole jo löytänytkin. En uhonda sua koskaan (suutelithan mua ensimmäisenä maailmassa ;)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu