Täällä on nähty kehuja rellujen ruosteettomuudesta. Perustuuko sinkittyihin koreihin, kuten Audilla ja sitikoilla. Jos, niin onko sinkitys kaikissa malleissa ja esim. mistä vuosista lähtien? Tähtäimessä n. 2000 vuoden Megane, Laguna, Scenic tai jotain saman kokoista mallia.
Sinkityt korit relluissa?
tavallinen rellu
82743
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
1990-luvun puolella markkinoille tulleet rellut (Megane I, Scenic I ja Laguna) olivat jo ruostesuojaukseltaan selvästi keskitasoa parempia.
2000-luvun puolella mentiin sitten suoraan huipulle. Esimerkiksi Laguna II tuli ykköseksi ruotsin korroosioinstituutin tutkimuksessa jossa otettiin näytteitä todellisista skandinaviassa liikenteessä olleista autoista. Vain Laguna II ja Citroen C5 olivat täysin ruosteettomia. Jopa Audi A4 jäi näistä hieman.
Sinkki on vain yksi osa tarinaa. Vielä tärkeämpiä ovat suunnittelun yksityiskohdat kuten kaksinkerroin pokatut lokasuojan kaaret joissa liima välissä, alumiiniset konepellit, rosteriset pakoputket, muoviset lokasuojat ja muoviset suojat alustassa.
Ihan väärillä liima/massavalinnoilla voi ryssiä galvanoidunkin pellin puhki parissa vuodessa kuten Fordien ja E-mersun tapauksessa kävi.
Scenicissä (II) on paranneltu ruosteenestoa myös niin että helmapellin sauma on auton sisäpuolella matkustamon puolella. Aika yksinkertainen temppu sinänsä mutta tehokas. Scenicissä on myös 2-kertainen alapohja ja välissä on tuuletettu tila. Konepelti ei sentään liene alumiinia, ainakaan Scenicissä?
Ruotsin korroosioinstituutin tuloksia voi etsiä www.vibilagare.se lehden nettisivulta.
http://www.vibilagare.se/zino.aspx?pageID=98
Esimerkiksi Suomen suosituimman merkin Toyotan mallit keikkuvat vuodesta toiseen ruostetilaston pohjalla. Mahtaako niillä olla yhtään mallia, jolla pisteet on yli 2/5? Toyotan Ekoauto Priuskin on näköjään suunniteltu "nopeasti maatuvaksi" :-D
Clio II kestää ruostetta vastaan? Yhtä hyvin kuin muut saman ikäluokan Rellut?
Käytännössä kaikissa tavallisissa nykyautoissa on sinkitty kori. Eroja on käytetyn sinkin paksuudessa ja muussa suojauksen tasossa. Sinkittyä levyäkin on eripaksuista ja massaus, rakenteen suunnittelu ja muovisuojat yms. vaikuttavat myös.
Vuoden 2002 Laguna II:ssä ainakin näyttäisi olevan pohjassa asiallisen näköinen massaus. Saattaa olla pohjoismaihin tuotaviin autoihin tehty lisäsuojaus.
Jos haluaa ihan kunnollisesti sinkityn auton, niin ennen vuotta 2002 tehdyt Espacet ovat sitä. Muissa autoissa ei ole korin teräsosia kuumasinkitty, jolla tavalla saadaan aikaiseksi paksu ja kestävä sinkkikerros. Maali vaan ei tähän oikein tartu. Mutta ei se haittaa, kun kori on muuten muovia. Eli siis ennen auton kasaamista koko teräksinen korirakenne on upotettu sinkkiin ja kaikki muut osat on sen jälkeen asennettu. Ei ole paha ruostumaan Espace :-) Vuonna 2002 rakenne muuttui tavanomaiseksi, kun kokoonpano siirtyi Matralta Renaultille itselleen ja malli muuttui muutenkin.
Tai voisi kyllä mutta käytännössä joku 3 mm teräspaksuus on rajana, muuten pelti vääntyilee. Eli koko koria ei oikein voi kuumasinkitä. Tietysti on mahdollista ensin sinkitä ohutlevyä ja sitten muovata siitä korin osia mutta tällöin hitsaaminen vaikeutuu.
(Kuuma)sinkittyä voi kyllä onnistuneesti maalata kun tekee sen oikein.
http://www.kuumasinkitys.fi/
No, tässä nyt kuitenkin on Espacen "runko" sinkittävänä. Ja "koripellit" ovat muovia, oten niitä ei sinkitä. http://www.matrasport.dk/Cars/Espace/Gallery1/Med/galvanizing01.html
Sähkösinkittyjä peltejä käyttävät nykyään varmaan lähes kaikki autonvalmistajat. Tälöin sinkkikerroksen paksuus on tyypillisesti jotain 10-15 mikrometrin luokkaa.
http://www.metalcolours.co.uk/capability.php
Sinkin korroosionopeus ilmastorasituksessa on luokkaa 2 mikrometriä/vuosi. Maantiesuolassa uitettuna tuo on aivan eri luokkaa, sanotaan 20 mikrometriä/vuosi.