en saa yhteen tärkeään asiaan asianomaiselta mitään vastauksia erään asian toteutumiselle-oikein ei kehtaa jatkusti maileja lähettää.Muille kyllä vastaa,vaikka vähäpätöisempikin asiaan kyseseessä-
Mutta mulle ei.Voinko lähettää oikein asiallisen ja hyvällä mielellä kirjoitetun ja kysyä suoraan ,että missä mennään ,sillä asiasta oli jo puhetta kesäkuussa,mutta en saa asiaan mitään eteenpäin vievää vastausta.Tosi masentavaa
Sit jatkuvat työharjoittelu pätkäepävarmuudet
että kun ei saa töitä edes osa-aikaista-Kaikki loppuu aina rahakysymykseen-Kuinka mulle voi aina käydä näin?
Olisi kiva jos joskus onni suosis muakin ,eikä aina tarvis pettyä.Olen yrittänyt nyt töitä jo puol vuotta ,mutta ei-
MASENTAA NIIN ETTÄ KAALISSA POLTTAA,,,
tää tulevaisuuden epävarmuus.
Mitä mun tulis tehdä?
Olen yrittänyt hakea työkkäristäkin apua,,mutta kukaan ei osaa auttaa minua ,
Masentaa ja tuntuu tosi pahalta.
Kotona ollaan vihaisia ,kun ei asiat etene toivutulla tavalla.On tosi masentavaa,joskus pelkään että oikein tärisen.
Illalla itken pimeessä kun ei kukaan kuule.Miten saisin lähiset suhtautumaan asiaan ymmärtäväisemmin.He vaativat multa omasta mileatäni liika nopeita ratkaisuja.Pitääkö asin sanoa heille joku ulkopuolinen henkilö,että se tajutaan ja ymmärretään,että kaikki asiat eivät selviä hurjan nopealla ajalla?
Mutta mulle ei.Voinko lähettää oikein asiallisen ja hyvällä mielellä kirjoitetun ja kysyä suoraan ,että missä mennään ,sillä asiasta oli jo puhetta kesäkuussa,mutta en saa asiaan mitään eteenpäin vievää vastausta.Tosi masentavaa
Sit jatkuvat työharjoittelu pätkäepävarmuudet
että kun ei saa töitä edes osa-aikaista-Kaikki loppuu aina rahakysymykseen-Kuinka mulle voi aina käydä näin?
Olisi kiva jos joskus onni suosis muakin ,eikä aina tarvis pettyä.Olen yrittänyt nyt töitä jo puol vuotta ,mutta ei-
MASENTAA NIIN ETTÄ KAALISSA POLTTAA,,,
tää tulevaisuuden epävarmuus.
Mitä mun tulis tehdä?
Olen yrittänyt hakea työkkäristäkin apua,,mutta kukaan ei osaa auttaa minua ,
Masentaa ja tuntuu tosi pahalta.
Kotona ollaan vihaisia ,kun ei asiat etene toivutulla tavalla.On tosi masentavaa,joskus pelkään että oikein tärisen.
Illalla itken pimeessä kun ei kukaan kuule.Miten saisin lähiset suhtautumaan asiaan ymmärtäväisemmin.He vaativat multa omasta mileatäni liika nopeita ratkaisuja.Pitääkö asin sanoa heille joku ulkopuolinen henkilö,että se tajutaan ja ymmärretään,että kaikki asiat eivät selviä hurjan nopealla ajalla?
Vastaukset 2
Vanhimmat
kannattaa nyt ainakin ensiksi ottaa ihan rauhallisesti, ja sanoa itselleen että kaikki järjestyy kyllä varmasti ajallaan. Työharjoittelupaikan saamisen vaikeuden ja valmistumisen jälkeisen työttömyyden olen minäkin kokenut, ja nyt täytyy sanoa että kaikki mitä pelkäsin oli ihan turhaa koska nyt töitä on. Mitä nyt kannattaisi ekaksi tehä, olis että saisit mahdollisimman pian edes jotain töitä, ees jotain, jos rahahuoliakin on. sitten vasta alkaisit kunnolla metsästämään oman alan hommia... miltäs kuulostaa?
Samallahan kun töissä oot, voisit sitten lähetellä niitä hakemuksia eteenpäin.
Eikä kannata turhautua vaikka joku ei vastaisi hakemukseen ollenkaan, sitä kyllä tapahtuu. Lupailuja sun muuta- ne kannattaa jättää ihan omaan arvoonsa eikä ikinä luottaa mihinkään ennenkuin saat todella paikan ja aloitat ekan päiväsi.
Ja sellasia töitä mihin ei tarvita kokemusta on nyt ainakin esim. kassatyö, erilaiset varastotyöt, asiakaspalvelu puhelimitse (?)
siivoustyö..... näitähän kaikki opiskelijat tekevät, jos eivät saa oman alan hommia ja niin minäkin tein kokonaiset 3 vuotta valmistumisen jälkeen.
Sehän tässä maassa onkin vikana kun nuoria toivoja, vastavalmistuneita ei oteta heti töihin, vaan odotetaan ties mitä valmiuksia...
5 vuoden työkokemusta ja aivan mahdottomuuksia.
Mutta kyllä tulet aivan varmasti pärjäämään!!
Kaikki on itsestäsi kiinni.
Nyt ensinnäkin mietit, että mikä ihmeen oikeus MUILLA ihmisillä (VAIKKA olisivatkin perhettäsi) on saada Sinulle noin paha olo, ihan täysin typerien syiden takia, sinä et ole itse syypää tilanteeseesi, olet tehnyt voitavasti, ei kukaan ihminen voi vaatia toiselta mahdottomuuksia ja jos joku sen tähden sitten on suutuksissa sinulle, jätä omaan arvoonsa, oikeasti, vaikka olisivatkin perhettäsi.
Tai jospa ottaisit puheeksi pahan olosi? Et ole mikään luuseri, jos myönnät että sulla on oikeasti nyt paha olla ja tarvitse ymmärrystä ja tukea, jos sinua ei ymmärretä tämän kerrottuasi, ja edelleen sama käytös kotonasi jatkuu, on todellakin vika heissä eikä sinussa, sanoivat he mitä hyvänsä.
Ja tuo asia josta puhuit, johon et saa vastausta asianomaiselta, tee kuten ehdotitkin, lähetä se sähköposti, sinulla on oikeus vaatia vastauksia!